Koti ja sisustus

Hannu Palosuo sisusti teatraalisen tummalla ja ripusti seinälle oman muotokuvansa – ”Veljentyttö kysyi, miksi kotonani ei ole Ikeaa”

Taiteilija Hannu Palosuo rakastui japanilaiseen ja kiinalaiseen estetiikkaan jo lapsena. Keräilijän kodissa on runsautta ja tummia sävyjä.

Teksti:
Anna-Liisa Hämäläinen
Kuvat:
Liisa Valonen

Hannu Palosuo lempituolissaan, joka on anopin perintöä Calabriasta. Upean liivin on tehnyt roomalainen räätäli. – Leikkaus on 200 vuotta vanha, Hannu kertoo.

Taiteilija Hannu Palosuo rakastui japanilaiseen ja kiinalaiseen estetiikkaan jo lapsena. Keräilijän kodissa on runsautta ja tummia sävyjä.

Mihin alun perin ihastuit kodissasi?

Ihastuin olohuoneen ikkunaan ja katunäkymään. Syön aamupalaa ruokapöydän ääressä ja katselen kadulle. Illallakin tapahtuu, koska kadun varrella on pari baaria. Joskus mietin, pitäisikö vaihtaa Töölöön, josta pidän, mutta liikenneyhteydet ovat fantastiset ja ruokakaupat paremmat kuin ydinkeskustassa.

Olen syntynyt Eduskuntatalon vieressä, ja tämänkin kodin piti sijaita keskustassa, ei Pitkänsillan pohjoispuolella. Luulin ensin, että Castréninkatu sijaitsee M.A. Castrénin patsaan luona Töölössä.

Kiinalainen, vanhojen oopiumisänkyjen mukaan tehty sänky on uustuotantoa ja hankittu Roomasta. Laatikon Hannu teetti, kahvat ovat Marokosta. 1920-luvun ruotsalainen teollinen matto on Fasaani Antiikista. Naamiot Hannu on saanut lapsena lahjaksi Japanissa asuneilta ystäviltä. Kašmirpeitto on Intiasta. Valaisimen Hannun äidin isä sai 60-vuotislahjaksi vuonna 1963. Ensimmäiset lasikuvut Hannu rikkoi jo pienenä, nyt ovat menossa kolmannet.
Kiinalainen, vanhojen oopiumisänkyjen mukaan tehty sänky on uustuotantoa ja hankittu Roomasta. Laatikon Hannu teetti, kahvat ovat Marokosta. 1920-luvun ruotsalainen teollinen matto on Fasaani Antiikista. Naamiot Hannu on saanut lapsena lahjaksi Japanissa asuneilta ystäviltä. Kašmirpeitto on Intiasta. Valaisimen Hannun äidin isä sai 60-vuotislahjaksi vuonna 1963. Ensimmäiset lasikuvut Hannu rikkoi jo pienenä, nyt ovat menossa kolmannet.
Hannu ihastui tähän katunäkymään, kun hän tuli Castréninkadulle katsomaan asuntoa, jonka luuli ensin sijaitsevan Töölössä.
Hannu ihastui tähän katunäkymään, kun hän tuli Castréninkadulle katsomaan asuntoa, jonka luuli ensin sijaitsevan Töölössä.

Mistä asiasta haaveilet kodissasi?

Haluaisin ruokapöydän, jonka ympärille mahtuisi hyvin 12–15 ihmistä. Nykyisen ääreen mahtuu hyvin yhdeksän henkeä, mutta meitä on yhdeksäntoista, kun mukana ovat sisarukseni perheineen ja vanhempani. Isovanhemmillani oli pöytä, joka meni olohuoneen ja ruokasalin läpi, ja sen ympärille mahtui 36 ihmistä!

Mikä sisustukseen liittyvä pulma on ollut hankalin ratkaista?

Olohuoneen seinällä taulut näyttivät junalta. Ratkaisun tarjosi japanilainen sermi. Olin haaveillut sellaisesta pienestä asti, ja yhtenä juhannusaattona Bukowskin nettihuutokaupassa oli sellainen. Huusin sen ollessani Villa Lanten juhannustansseissa Roomassa.

Kun menin hakemaan sitä, tajusin sen olevan neljä metriä pitkä! Tässä kodissa se pelasti olohuoneen seinän: se avasi tilan, ja sen kuvassa on perspektiivi.

Olohuoneen runsas, mutta harmoninen sisustus näyttää taiteilijan varman tyylitajun. Metalliset kynttilänjalat on hankittu Rooman kirpputoreilta, purettu palasiksi ja kunnostettu. Hannu antaa niiden tummua. Niiden alla oleva kaappi koostuu kahdesta päällekkäin asetetusta kimonoiden matka-arkusta eli tansusta.
Olohuoneen runsas, mutta harmoninen sisustus näyttää taiteilijan varman tyylitajun. Metalliset kynttilänjalat on hankittu Rooman kirpputoreilta, purettu palasiksi ja kunnostettu. Hannu antaa niiden tummua. Niiden alla oleva kaappi koostuu kahdesta päällekkäin asetetusta kimonoiden matka-arkusta eli tansusta.
Kynttilänjalat ovat Hannun edesmenneen ystävän, taidehistorioitsija Pia-Maria Montosen perintöä. Pienenä Hannu ihaili hopeisia fasaaneja kavereidensa kodeissa, mutta ei saanut sellaisia. Messinkiset kukot hän löysi kirpputorilta Roomasta. Kukka-asetelmat ovat aina matalia, jotta ne sopivat sisustuksen runsauteen.
Kynttilänjalat ovat Hannun edesmenneen ystävän, taidehistorioitsija Pia-Maria Montosen perintöä. Pienenä Hannu ihaili hopeisia fasaaneja kavereidensa kodeissa, mutta ei saanut sellaisia. Messinkiset kukot hän löysi kirpputorilta Roomasta. Kukka-asetelmat ovat aina matalia, jotta ne sopivat sisustuksen runsauteen.

Mikä huonekaluistasi on sinulle rakkain?

Calabrian eteläkärjestä Italiasta tuleva 1860-luvun tuoli. Louis Philippe -tyylinen tuoli on anoppini perintöjä ja nykystandardeihin vähän liian matala. Alun perin siinä oli vaalea, kukallinen silkkipäällinen. Se oli paremmassa salongissa, eikä sitä käytetty koskaan.

Nyt se on verhoiltu tummanharmaaksi, koska olen vaihtanut kaikkiin kalusteisiin samanvärisen kankaan. Se on tuoli, johon kaikki vieraat istuvat ensimmäisenä.

Mikä inspiroi sinua sisustajana?

Se vaihtelee koko ajan. Nyt olen kiinnostunut uskonnon harjoittamisessa käytettävistä välineistä, ikoneista, kynttilänjaloista ja lampukoista. Esineissä kiehtoo aina se, että niissä näkyy käsin tekeminen, vaikka ne olisivat uusiakin.

Uskonnon harjoittamiseen liittyvät esineet kiehtovat Hannua.
Uskonnon harjoittamiseen liittyvät esineet kiehtovat Hannua.
Neljä metriä pitkä, noin satavuotias japanilainen sermi painaa vain kaksi kiloa. Sitä vasten ei voi asettaa mitään. Vanhan mallin mukainen, matala kiinalainen kaappi on uustuotantoa ja hankittu Roomasta. Essi Renvallin veistos esittää Hannun isoäidin äitiä, Fanni Similää.
Neljä metriä pitkä, noin satavuotias japanilainen sermi painaa vain kaksi kiloa. Sitä vasten ei voi asettaa mitään. Vanhan mallin mukainen, matala kiinalainen kaappi on uustuotantoa ja hankittu Roomasta. Essi Renvallin veistos esittää Hannun isoäidin äitiä, Fanni Similää.

Millaiset asiat ovat sinulle sisustuksessa tärkeitä?

Olen aina rakastanut antiikkia. Kun olin pieni, samassa talossa asui perhe, joka muutti Amerikkaan. Heillä oli vanhoja tavaroita ja vaatteita. Sain leikkiä niillä. Japanilainen ja kiinalainen estetiikka olivat ensimmäinen rakkauteni, sillä sain lapsena lahjaksi esineitä ystäviltä, jotka kävivät Japanissa ja Kiinassa.

Puolisoni kanssa käyn kirpputoreilla. Emme kuitenkaan osta joka kerta ja olemme ruvenneet luopumaan tavaroista, jotka eivät ole käytössä.

Keittiö uusittiin putkiremontin yhteydessä, eikä siellä ole astianpesukonetta eikä mikroa. Hannu sanoo, että kahden hengen taloudessa niitä ei tarvita. Laattaseinä on Tulikiven kiveä.
Keittiö uusittiin putkiremontin yhteydessä, eikä siellä ole astianpesukonetta eikä mikroa. Hannu sanoo, että kahden hengen taloudessa niitä ei tarvita. Laattaseinä on Tulikiven kiveä.
Hannun keramiikkaa. Sabluunana hän on käyttänyt pitsejä, joita löysi lapsuudenkodistaan, sekä verkkopaitaa, jollainen on muun muassa Uuno Turhapurolla elokuvissa.
Hannun keramiikkaa. Sabluunana hän on käyttänyt pitsejä, joita löysi lapsuudenkodistaan, sekä verkkopaitaa, jollainen on muun muassa Uuno Turhapurolla elokuvissa.

”Roomassa meillä on enemmän punaista, täällä Suomessa ruskeaa, joka tekee kodista pimeänä vuodenaikana lämpimän.”

Puolisoni on sisustajana vielä teatraalisempi kuin minä. Roomassa en saa kattaa pöytää lainkaan, se tehtävä kuuluu hänelle.

Tätini Päikki Priha on tekstiilitaiteilija, ja olen kasvanut tekstiilien kanssa. Puolisoni kanssa olen opiskellut eri vuodenaikoihin liittyviä tekstiilejä, sillä italialaiset vaihtavat verhot, päiväpeitot ja matot vuodenaikojen mukana.

Pidän tummista väreistä. Roomassa meillä on enemmän punaista, täällä Suomessa ruskeaa, joka tekee kodista pimeä­nä vuodenaikana lämpimän.

Kylpyhuone on suunniteltu marokkolaisen peilin ympärille. Hannu toi sen käsimatkatavarana Marokosta Roomaan ja sieltä Helsinkiin. Kylpyhuoneen lattia on asunnon kallein asia, se on ranskalaista posliinia.
Kylpyhuone on suunniteltu marokkolaisen peilin ympärille. Hannu toi sen käsimatkatavarana Marokosta Roomaan ja sieltä Helsinkiin. Kylpyhuoneen lattia on asunnon kallein asia, se on ranskalaista posliinia.
Kuvataiteilija Jaana Rannikko on tehnyt muotokuvat Hannusta ja tämän puolisosta, oopperaohjaaja Italo Nunziatasta. Hannu antoi taiteilijalle kehykset ja pyysi niihin muotokuvat. Iso tiikkinen astiakaappi on intialainen arkistokaappi ja hankittu Mokosta Helsingistä. Se painaa 180 kiloa. Kiinalaiset riisinsäilytysastiat sen molemmin puolin ovat terrakottasavea.
Kuvataiteilija Jaana Rannikko on tehnyt muotokuvat Hannusta ja tämän puolisosta, oopperaohjaaja Italo Nunziatasta. Hannu antoi taiteilijalle kehykset ja pyysi niihin muotokuvat. Iso tiikkinen astiakaappi on intialainen arkistokaappi ja hankittu Mokosta Helsingistä. Se painaa 180 kiloa. Kiinalaiset riisinsäilytysastiat sen molemmin puolin ovat terrakottasavea.
Roomalaisesta antiikkikaupasta hankittu messinkinen virtahepo tuo iloa joka kerta, kun Hannu tiskaa.
Roomalaisesta antiikkikaupasta hankittu messinkinen virtahepo tuo iloa joka kerta, kun Hannu tiskaa.
X