Työ ja raha

Millainen sää huomenna on? Näin sääennusteet syntyvät

Se vaikuttaa arkiaamun vaatevalintaan, viikonlopun suunnitelmiin, monen ihmisen työhön ja liikkumiseen. Mikä kiinnostaisi suomalaista yhtä paljon kuin huomisen sääennuste? Lähdimme katsomaan, missä kahvipöytien, somen ja iltapäivälehtien lempipuheenaiheet syntyvät.

Teksti:
Minna Juti
Kuvat:
Mirva Kakko

Meteorologi Oskari Rockas nauttii itse maltillisesta kesäsäästä. – Reilu 20 astetta riittää.

Se vaikuttaa arkiaamun vaatevalintaan, viikonlopun suunnitelmiin, monen ihmisen työhön ja liikkumiseen. Mikä kiinnostaisi suomalaista yhtä paljon kuin huomisen sääennuste? Lähdimme katsomaan, missä kahvipöytien, somen ja iltapäivälehtien lempipuheenaiheet syntyvät.

Ilmatieteen laitoksella Helsingin Kumpulassa puhutaan yhä Kiirasta ja Aapelista, kahdesta nimipäiväsankarista, jotka sotkivat normaalin päiväjärjestyksen ja saivat vipinää kinttuihin.

– Kun Kiira iski, esimiehetkin tulivat sääpäivystykseen seuraamaan tilannetta, muistelee meteorologi Pauli Jokinen.

Kiira oli voimakkaan ukkosrintaman aiheuttama rajuilma, joka iski Suomeen elokuun 12. päivänä kaksi vuotta sitten. Ilmatieteen laitokselta annettiin vaaratiedote, kun Suvilahdessa Helsingissä oli paraikaa meneillään kymmeniä tuhansia ihmisiä yhteen koonnut Flow-musiikkifestivaali.

”Tunnelma oli paniikinomainen”, otsikoi Ilta-Sanomat, kun taivasta ravisteli ukkonen ja voimakas syöksyvirtaus iski festivaalialueelle. Päälavan tukirakenteet siirtyivät, ja tuuli repi teltan rikki. Festivaalin ohjelma keskeytettiin ja Ilmatieteen laitoksella seurattiin ukkosmyrskyn kehitystä, kunnes pelastusviranomaiset parin tunnin kuluttua antoivat luvan jatkaa ohjelmaa.

Aapeli riehui puolestaan viime tammikuussa. Uudenvuoden vietosta oli juuri selvitty, kun myrsky nousi merialueilla vuoden toisen päivän vastaisena yönä. Kökarin Bogskärissä mitattiin tuulen nopeudeksi 32,5 metriä sekunnissa. Se jäi puoli metriä hirmumyrskyn rajasta, mutta löi alueella aiemmin mitatut ennätykset ja vaati Ahvenanmaalla yhden kuolonuhrin. Laajoilla alueilla Suomessa syntyi isoja tuhoja, kun tuuli kaatoi puita ja repi kattoja.

Ilmatieteen laitoksella molempia myrskyjä tiedettiin odottaa. Aapelista varoitettiin kansalaisia viisi vuorokautta ennen myrsky-yötä, Kiirasta kaksi vuorokautta ennen ukkosen saapumista.

Ilmatieteen laitos
Pauli Jokinen tutkii säätilastoja. Myös niiden perusteella voi tehdä arvioita tulevasta säästä.

Meteorologia on fysiikkaa ja matematiikkaa

Heinäkuun kolmannella viikolla Ilmatieteen laitoksen sääpäivystyksessä on hyvin rauhallista. Isoista ikkunoista näkyy harmaa, pilvinen taivas, ja ilman lämpötila ulkona on 15 ja 19 asteen välillä.

Asiakaspalvelun meteorologit Pyry Poutanen ja Oskari Rockas nojaavat molemmat työpöytäänsä ja seuraavat säämalleja ja tutkakuvia monelta eri näytöltä.

Oskari on keskeyttänyt viiden vuorokauden iltapäiväennusteiden laatimisen ja puhuu puhelimeen. Toisessa päässä on Ylen oma meteorologi, ja langalla on myös Ilmatieteen laitoksen turvallisuussääpäivystyksen Iiris Viljamaa. Kaikki kolme vertailevat havaintojaan Ylen ennusteen tueksi.

Pyry Poutanen näyttää omalta näytöltään säätutkakuvaa.

– Tulossa on sadekuuroja Kotka–Helsinki-akselilla.

Koska olemme vasta tavanneet, en kehtaa millään heti udella hänen nimestään. Onneksi Pyry ottaa asian pian itse puheeksi.

– Opiskelin maantiedettä. Kaipasin siihen rinnalle lisää matematiikkaa ja fysiikkaa, joten otin sivuaineeksi meteorologian. Kohta vaihdoin sen pääaineeksi. Ehkä nimellänikin oli vaikutusta, Pyry virnistää.

Meteorologia on pitkälle juuri fysiikkaa ja matematiikkaa. Sään ennustaminen pohjautuu matemaattisesti laskettuihin säämalleihin, jotka englantilainen matemaatikko Lewis Fry Richardson kehitti 1920-luvun alussa. Hän ratkoi yhtälöitä kynällä ja paperilla eikä mitenkään ehtinyt ratkaista niitä kaikkia niin nopeasti kuin sään vaihtelu olisi edellyttänyt.

Vasta tietokoneiden kyky ratkaista laskutoimituksia on mahdollistanut sääennusteiden kehittymisen ja nykyisen tarkkuuden.

Puheluita tulee, jos sää on huono

Asiakaspalvelussa Pyry ja Oskari vastaavat myös yleisöpuhelimeen. Nyt puhelin on poikkeuksellisen hiljaa. Missä ovat kaikki maanviljelijät, jotka kesällä usein kysyvät seuraavien vuorokausien säätietoja suunnitellessaan peltotöitään? Entä golfkierroksiaan ja venematkojaan suunnittelevat lomailijat?

– Ilmeisesti ihmiset ovat tyytyväisiä säähän, sillä yleensä puheluita tulee sitä enemmän mitä huonompi sää on. Samoin, jos ennuste ei pidä, soittoja tulee paljon, Pyry ja Oskari sanovat.

Toimittajille ja medialle sääpäivystyksessä on oma kuumalinjansa. Suomalaisia kiinnostaa sää, ja iltapäivälehdet ovat viime aikoina tehneet sääjutuistaan lähes sanataidetta. Ne lupaavat seksihelteitä, lumi-infernoa ja käristyskupolia. Odotettavissa olevaa säätä hehkutetaan joko ylenmääräisenä ilona ja nautintona tai uhkaavana vaarana. Otsikot ja jutut tihkuvat dramatiikkaa.

Meteorologit ovat mediaa pidättyväisempiä ja varovaisempia sanoissaan. Tapaamishetkellämme Pyry Poutanen, Oskari Rockas tai Pauli Jokinen eivät kukaan lupaa tai hehkuta hellettä, vaikka jo kahden päivän kuluttua tapaamisestamme sää lämpeni. Kolmantena päivänä helleraja rikkoutui ja kesän toinen helleaalto pyyhkäisi lähes koko Suomeen. He puhuvat maltillisesti juuri hellerajan eli 25 asteen alle jäävistä lämpötiloista.

– 25 astetta taitaa olla meille jonkinlainen psykologinen raja. Ennustetta pohtii aika pitkään ennen kuin hellerajan lupaa menevän rikki, Oskari sanoo.

Jääkö todellinen viesti hehkuttamisen alle?

Miksi sää sitten on niin suomalaisia kiinnostava puheenaihe?

– Kyllä se varmasti johtuu olosuhteistamme, Pauli Jokinen vastaa.

– Suomi sijaitsee manner- ja meri-ilmaston välimaastossa, ja siksi säässä on meillä luonnollisesti paljon vaihtelua. Esimerkiksi päivälämpötilojen ero yhden vuodenajan sisällä voi olla suuri. Niihin on pakko kiinnittää huomiota monestakin eri syystä. Tilanne on aivan toinen jossakin Samoalla tai Fidžillä. Siellä sääolosuhteissa ei tapahdu mitään muutosta pitkään aikaan. Päivittäisillä säätiedotuksilla ei ole ihmisille silloin samanlaista merkitystä kuin meillä.

Meteorologeista on tietysti mukavaa, että heidän työnsä kiinnostaa yleisöä. Ammattilainen kuitenkin toivoo, ettei todellinen viesti jäisi hehkuttamisen alle.

– Kun suhteellisen normaaleja säätiloja ja säiden vaihteluita kuvaillaan ylisanoin, ihmiset tottuvat värikkäisiin ilmaisuihin. Sitten kun säästä on todella syytä varoittaa kansalaisia, riittäviä termejä ei enää ehkä olekaan, Pauli pohtii ja muistuttaa, että Ilmatieteen laitos on turvallisuusviranomainen, joka tarpeen vaatiessa antaa myös vaaratiedotteita.

Ilmatieteen laitoksen laboratorio
Ilmatieteen laitoksen laboratorioissa tutkitaan ilman laatua laajalta kerätyistä näytteistä.

Vienanmereltä tulevia säätiloja on vaikea ennustaa

Sääennusteen tekeminen on harvoin yksiselitteistä. Pyry uskoo säätutkaan, josta näkee esimerkiksi sadepilvien etenemisen, mutta muun sään ennustamiseen kuuluu todennäköisten vaikuttajien huomioon ottaminen ja jonkinasteinen ennakoimattomuus. Säätilojen raja-alueet eivät ole tarkkoja.

– Esimerkiksi Vienanmereltä tulevia säätiloja on vaikea ennustaa. Alueella on tavallista harvemmassa säähavaintoasemia, ja kostea tuuli tuo sieltä usein matalaa pilveä, jonka etenemistä säämallit eivät tulkitse. On vaikea arvioida, miten pitkälle pilvet ulottuvat. Matalat pilvet vaikuttavat kuitenkin paljon lämpötilaan, Oskari selittää.

Heinäkuun helteiden alla oli pitkään epävarmaa, ulottuvatko ne ollenkaan Suomeen asti. Meteorologit eivät halua antaa kymmentä vuorokautta pidempää ennustetta, vaikka tieto elokuun säästä kiinnostaisi monia. Sitä voisi tutkia myös tilastoista, mutta niiden ekspertti Pauli ei hänkään sano juuta eikä jaata.

– Heinä-elokuun vaihde on usein aika yllättävä, hän vain toteaa ja muistuttaa, että Suomen lämpöennätys on yhdeksän vuoden takaa heinäkuun 29. päivältä.

– Joensuussa mitattiin silloin 37,2 astetta.

Juhana Hyrkkänen Ilmatieteen laitokselta
– Meille voivat kaikki lähettää säähavaintojaan, sanoo Kumpulan sääasemaa esittelevä Juhana Hyrkkänen.

Kansalaisten havaintoja toivotaan

Pieni sisilisko lähtee liikkeelle jalkaterän vierestä, kun havaintopalvelut-yksikön päällikkö Juhana Hyrkkänen avaa verkkoaidan oven Ilmatieteen laitoksen pihamaalla. Noin 20 x 20 metrin kokoisella nurmialueella on kymmenkunta erilaista metallihärveliä. Olemme säähavaintoasemalla, ja ”härvelit” ovat tarkkoja mittareita, jollaisia Suomessa on yhteensä noin 400 vastaavanlaisella havaintoasemalla.

– Mittarit tykittävät tietoa ilmakehän tilasta kymmenen minuutin välein. Ne kertovat muun muassa pilvien korkeudesta, tuulista, sademääristä, näkyvyydestä, ilman lämpötilasta ja kosteudesta, Juhana luettelee ja osoittaa mittaria, joka on ympäröity muovinurmella. Se mittaa lumen korkeutta ja reagoisi kasvavaan nurmeen turhaan.

Meteorologit tarvitsevat mittareiden ilmakehästä välittämää dataa sääkarttojen laatimiseen ja sään ennustamiseen. Havaintoja käytetään myös muun muassa lentoliikenteen turvallisuuspalvelussa ja maantieliikenteen sääpalveluissa. Tietoja hyödynnetään myös tilastoinnissa. Suomessa on tehty tarkkoja säähavaintoja jo vuodesta 1844.

– Tänä aikana keskilämpötila on noussut meillä pari astetta, Juhana sanoo.

Hän kannustaa kansalaisia tekemään säähavaintoja ja raportoimaan niistä Ilmatieteen laitokselle. Älypuhelimeen voi ladata sovelluksen, jolla säähavaintojaan voi välittää.

– Havaintoja ei voi tulla meille liikaa. Kun niitä on paljon, yksittäiset väärät huomiot karsiutuvat ja saamme entistä kattavammin tietoa koko maasta. Kansalaisten havainnot tulevat heti päivystävien meteorologien käyttöön.

Juhana innostuu muistelemaan poikkeuksellisia havaintoja lähiajoilta.

– Viime lokakuussa Pohjanmaalla oli yli 20 asteen päivälämpötiloja ja syyskuussa mitattiin 22 astetta puolen yön jälkeen.

Enna Heikkilä ja Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta
Mustaa hiiltä Sodankylän luminäytteistä. Tutkijoina Enna Heikkilä (vasemmalla) ja Hannele Korhonen.

Tietoa tarvitaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Vielä on pakko kysyä ilmastonmuutoksesta. Ovatko talon tutkijat huolestuneita?

Kyllä ovat. Kukaan talossa vastaan tulleista ei aseta ilmastonmuutosta kyseenalaiseksi.

– Ilmastonmuutos on tieteellinen fakta, se ei ole uskon tai mielipiteen asia, sanoo laitoksen ilmastontutkimusohjelmasta vastaava Hannele Korhonen.

– Keskilämpötilan nousu, jäätiköiden sulaminen, muutokset ikiroudassa, lintujen muuton aikaistuminen sekä entistä rajummat sääilmiöt ovat ilmastonmuutoksen jo näkyviä seurauksia.

Laitoksella tehdään työtä, jonka tavoitteena on saada tarkkaa, tutkittua tietoa ilmastojärjestelmästä, sen toiminnasta ja tulevaisuuden ilmastosta. Tietoa tarvitaan, kun ihmiskunta yrittää sopeutua jo tapahtuneisiin muutoksiin, ja se on oleellista ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

– Vaaditaan ripeitä toimia, mutta on myös tärkeää todentaa, että valituilla toimilla on vaikutusta.

Voiko sadetta kylvää? Miksi Marsia tutkitaan?

Sään ennustamisen lisäksi Ilmatieteen laitoksella tehdään jatkuvasti korkeatasoista avaruuden ja ilmakehän tutkimusta. Vertaamalla esimerkiksi Mars-planeetan olosuhteita ja kehitystä Maahan saadaan uutta tietoa omasta elinympäristöstämme.

Ilmakehätutkimuksissa taas pohditaan esimerkiksi mahdollisuutta kylvää sadetta kuivuudesta kärsiville alueille.

X