Työ ja raha

Onko uusi työ unelmaduunisi? Nämä 5 kysymystä auttavat selvittämään, kannattaako työhön jäädä

Koeaika on työntekijälle mahdollisuus miettiä, vastaako uusi työ omia odotuksia ja kannattaako siihen jäädä. Listasimme merkit, jotka paljastavat, tuletko viihtymään organisaatiossa, ja tarjoaako se asioita, joita työltäsi haluat.

Teksti:
Janica Brander
Kuvat:
Istock

Koeaika uudessa työpaikassa on myös työntekijälle mahdollisuus miettiä, vastaako uusi työ sitä, mitä rekrytointiprosessissa luvattiin.

Koeaika on työntekijälle mahdollisuus miettiä, vastaako uusi työ omia odotuksia ja kannattaako siihen jäädä. Listasimme merkit, jotka paljastavat, tuletko viihtymään organisaatiossa, ja tarjoaako se asioita, joita työltäsi haluat.

Uusi työpaikka on aina tietynlainen uhkapeli –sekä työntekijälle että työnantajalle.

Siinä, missä koeaika on työntekijälle näytönpaikka, jonka aikana hänen on todistettava olevansa hyvä rekrytointi, on se myös tilaisuus tutkia organisaatiokulttuuria ja pohtia, tarjoaako työ sellaista sisältöä, mitä työnantaja on luvannut.

Listasimme asiat, joihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun mietit, haluatko jäädä uuteen työpaikkaan. Nämä merkit paljastavat tärkeitä asioita johtamisesta, työilmapiiristä ja menestymisen mahdollisuuksista:

1. Kuinka sosiaalinen ja avoin työyhteisö on?

Jos organisaatiokulttuuri on sosiaalinen, työpaikalla on vapaamuotoista viestintää. Kahvitauoilla vitsaillaan, lounaalle lähdetään porukalla ja aikaa vietetään yhdessä työn ulkopuolella.

Suhdekeskeinen organisaatio tukee sosiaalisuutta. Työntekijöille järjestetään yhteistä tekemistä, joka ei liity aina työhön.  Johto ei eristäydy torniinsa, vaan viettää aikaa työntekijöiden kanssa.

Suorituskeskeisessä, hierarkkisessa organisaatiossa ihmissuhteet ovat muodollisempia ja johto etäisempi. Työpaikalla keskitytään yleensä ensisijaisesti töihin. Sosiaalisuuden ja tunteiden näyttämisen voidaan ajatella häiritsevän työntekoa.

Mieti, millaista sosiaalisuutta kaipaat työpaikaltasi. Haluatko keskittyä tiukasti työhön vai kaipaatko ystäviä? Haluatko, että esimies on auktoriteetti vai vertaisesi? Helpottaako tunteiden näyttäminen työskentelyä vai tuntuuko se rasitteelta?

Lue myös: Kirjailija Katja Kallio harjoittelee sosiaalisuutta: ”Arkuus lisääntyy, jos sitä ruokkii pysyttelemällä yksin”

2. Millaista työpaikan viestintä on?

Viestintä on osa sosiaalisuutta. Epämuodollisessa, suhdekeskeisessä organisaatiossa vitsaillaan enemmän. Työntekijöille kehittyy omia inside-juttuja. Niillä luodaan yhteisöllisyyttä, mutta sanastoa tuntematon voi tuntea olonsa ulkopuoliseksi.

Asiakeskeisessä ja hierarkkisessa työpaikassa kommunikaatio on niukempaa ja liittyy enemmän työhön. Vitsit ovat varovaisempia ja sähköpostit muodollisempia. Esimiesten ja alaisten välinen viestintä ei ole spontaania ja kaverillista.

Sosiaalinen huumoriveikko voi kärsiä hiljaisessa ja muodollisessa työpaikassa. Introvertti taas voi nauttia siitä, että puhetta on vähemmän, ja sosiaalisuuden sijaan työn laatu ratkaisee.

Keskustele: Keskityn työhöni enkä juttele paljoa töissä, mitä minusta ajatellaan?

työkulttuuri
Epämuodollisessa organisaatiossa vitsaillaan. Hierarkkisessa työpaikassa on jäykempää.

3. Miten päätöksenteko tapahtuu?

Hierarkkisessa organisaatiossa päätökset sanellaan ylhäältä alas. Sosiaalinen ja avoin yhteisö taas ottaa työntekijät mukaan päätöksentekoon.

Päätökset voivat olla nopeita, tavoitekeskeisiä ja konkreettisia. Toinen vaihtoehto on hitaampi pohdiskelu ja pitkän aikavälin tavoitteet, jotka eivät liity aina konkreettisesti nykyhetkeen.

Mieti, millainen päätöksentekijä olet itse. Oman tiensä kulkija turhautuu, jos hän ei voi vaikuttaa työpaikan asioihin. Riskien välttely voi turhauttaa rohkeaa tekijätyyppiä.

Turvallisuushakuinen ihminen taas voi nauttia siitä, että joku toinen tekee päätökset, ja riskit puntaroidaan tarkasti.

Lue myös: Vaikea valita? Näillä 7 vinkillä helpotat ja nopeutat päätöksentekoa

4. Onko työpaikka yksilö- vai ryhmäkeskeinen?

Ryhmäkeskeisessä organisaatiossa painotetaan yhteen hiileen puhaltamista. Onnistumisten kohdalla esille ei nosteta yhtä työntekijää, vaan koko tiimi.

Individualistinen organisaatio taas antaa näkyvyyttä persoonille. Onnistujat kohotetaan esimerkeiksi, joiden tasolle muita kannustetaan. Huiput voivat saada erivapauksia, koska heidät halutaan sitouttaa työhön.

Kunnianhimoinen persoona voi turhautua ryhmäkeskeisessä työpaikassa. Mahdollisuuksia yksilölliseen menestymiseen ei luoda tarpeeksi, eikä hän saa kaipaamaansa huomiota onnistuessaan.

Äärimmäinen yksilöllisyys taas voi tehdä työpaikasta niin kilpailuhenkisen, että se kiristää työntekijöiden välejä. Ihminen, joka ei tavoittele urakiitoa, voi uupua.

Tarkastele tavoitteitasi ja persoonaasi. Kaipaatko työltäsi menestymistä vai tasaista varmuutta? Paistatteletko mieluummin valokeilassa vai oletko osa ryhmää?

Lue myös: Kehuista riippuvainen joutuu helposti manipuloinnin tai narsistin uhriksi

uusi ura
Äärimmäinen yksilöllisyys voi tehdä työpaikasta työntekijöiden välisen taistelutantereen.

5. Miten muutoksiin suhtaudutaan?

Tapa, jolla yhteisö suhtautuu uuteen työntekijään, kertoo siitä, miten se kestää muutoksia. Autetaanko sinua oma-aloitteisesti vai joudutko kyselemään koko ajan neuvoja? Suhtaudutaanko kysymyksiisi avuliaasti vai nuivasti? Miten muut reagoivat ideoihisi?

Sisäänpäin kääntynyt, muutosvastarintainen organisaatio kokee uudet asiat uhkaaviksi. Tulokkaan pitäisi oppia talon tavoille, mutta niitä ei välttämättä opeteta hänelle. Palavereissa ei kysellä mielipiteitä, ja ehdotuksiin suhtaudutaan kriittisesti.

Avoimessa ja joustavassa organisaatiossa muutoksia ei pelätä. Ideat nähdään mahdollisuuksina, ei uhkina. Uusia työtapoja testataan mielellään.

Sekä äärimmäisen muutosvastarintainen että muuttuva organisaatio ovat raskaita työpaikkoja. Edellinen on luovalle ihmiselle turhauttava ympäristö. Jälkimmäisessä toiminta taas voi olla lyhytjännitteistä sinkoilua.

Mieti, miten reagoit muutoksiin. Kaipaatko vaihtelua vai pidätkö enemmän perinteistä? Kunnioitatko vai kyseenalaistatko sääntöjä?

Lue myös: Puurratko työpaikalla hiljaa vai paukutteletko henkseleitäsi? Näin tyylisi vaikuttaa uraasi

Lähteet: Harvard Business Review, Monster.ca, Reed.co

X