Onko sinunkin vaikea yhdistää työ ja huolenpito läheisistä? Uskalla pyytää enemmän työnantajalta

Omaistaan hoitava saattaa peitellä perhetilannettaan töissä. Tuore isä voi arkailla hoitovapaan pyytämistä. Ne, jotka uskaltavat pyytää itselleen joustoja, viitoittavat tietä tasa-arvoisempaan työelämään. Työnantajalla on monia mahdollisuuksia tulla vastaan.

Uupumus ei aina johdu siitä, että työtä olisi liikaa työpaikalla. Vapaa-aikakin voi olla täynnä velvollisuuksia: pitää huolehtia lapsista, lapsenlapsista tai iäkkään äidin taikka isän jaksamisesta.

Kannattaako viimeiseen saakka sinnitellä äärirajoilla? Entä jos antaisi perhe-elämälle arvon ja hölläisi töissä?

Siihen myös yhä useampi työnantaja kannustaa.

Triplasti kuormitusta?

Työ ja perhe ovat yhtä tärkeitä, ja pyrkimystä sellaiseen ajatteluun tulisi tukea kaikin keinoin. Tätä mieltä on erityisasiantuntija Anna Kokko Väestöliitosta. Hän on ollut rakentamassa Perheystävällinen työpaikka -ohjelmaa, jolla autetaan työnantajia ja työntekijöitä sovittelemaan työtä ja perhettä tasapainoon.

– Pitäisi tukea sitä, että ihminen olisi työssään tehokas – ja toisaalta sitä, että energiaa ja aikaa jäisi lähipiirin asioiden hoitamiseen, Kokko sanoo.

Yhdellä henkilöllä voi olla samanaikaisesti useita huollettavia, vaikkapa kotona asuvia lapsia ja ikääntyvä vanhempi.

– Tupla- tai triplakuormitus kohdistuu nimenomaan keski-ikäisiin naisiin, Kokko sanoo.

– Moni on puun ja kuoren välissä, kun mietitään omaa jaksamista, terveyttä ja ajan riittävyyttä.

Osa työnantajista luuli, ettei omaishoitajuus koske heidän työntekijöitään. Todellisuudessa alaisista 25 % olikin omaishoitajia.

Aina nämä työnsä ohella muista huolta pitävät eivät kerro perhetilanteestaan työnantajalle.

– Tiedän työnantajia, jotka eivät halunneet lähteä mukaan erääseen omaishoitoa ja työtä koskevaan tutkimukseen, koska luulivat, ettei heillä ole työntekijöitä, jotka huolehtisivat muistakin omaisista kuin pienistä lapsista. Ja sitten alaisista 25 % olikin juuri heitä.

Työnantaja voi joustaa

Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on yksi organisaatioista, jotka ovat mukana Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa. Seinäjoella työntekijä tulee esimiehen puheille, mikäli tarvetta työtaakan keventämiseen on.

– Monesti täällä Pohjanmaalla halutaan olla ”itteellisiä”, mutta näissä asioissa ei vain voi olla, sanoo työhyvinvointisuunnittelija Marja Mäkiniemi.

Keskustelussa esimiehen kanssa pohditaan keinoja, jotka parhaiten sopivat elämäntilanteeseen. Laki antaa työnantajalle paljon mahdollisuuksia joustaa, ja lisäksi on kehitetty omia toimintamalleja.

– Väestöliiton tekemä kysely osoitti, ettei henkilöstöllä ollut tietoa käytettävissä olevista keinoista. Sittemmin olemmekin järjestäneet esimiesvalmennuksia aiheesta, Mäkiniemi kertoo.

Useimmiten töistä pois jääminen on keinoista viimeinen. Suosittuja ovat työaikajoustot, määräaikainen osa-aikatyö, säästövapaat ja etätyö.

Työpaikalle on hyvä mennä, kun kaikkia samassa tilanteessa olevia kohdellaan mahdollisimman yhdenmukaisesti.

Seinäjoella esimerkiksi hoitotyöhön on haettu joustoa tekemällä työstä joko aamuvuoro- tai iltavuoropainotteista, hoitajan toiveen mukaan. Myös vuorotteluvapaita järjestellään.

– Jos työntekijän läheinen on vakavasti sairas, voimme sopia lyhennetystä työajasta. Jos hän myös saattohoitaa omaisensa, voidaan sopia vuorotteluvapaasta.

Myös paluuta vuorotteluvapaalta voidaan tukea.

– Vuosilomaa on voinut järjestellä vaikkapa siten, että pitää kaksi lomapäivää viikossa. Siten ei tarvitse heti palata täyteen työarkeen, Mäkiniemi kertoo.

– Pelisäännöistä sovitaan yhdessä. Työpaikalle on hyvä mennä, kun kaikkia samassa tilanteessa olevia kohdellaan mahdollisimman yhdenmukaisesti.

Iäkkään isän hoitaja

Padasjokelainen sairaanhoitaja Marita Palkio, 57, työskentelee Akuutti24-päivystyskeskuksessa Lahdessa. Vapaa-ajallaan hän hoitaa 88-vuotiasta isäänsä. Marita kokkaa, siivoaa ja käy kaupassa. Hän on ainut lapsi, joten hän ei voi jakaa hoitovastuuta.

Viime aikoina isä on sairastellut ja Maritaa on tarvittu tavallista enemmän. Hän on sopinut esimiehen kanssa lyhennetystä työajasta: hänellä on työvuorolistalla vähemmän tunteja kuin muilla.

– Tykkään työstäni, ja tuntuu hyvältä, että elämä on tasapainossa. Jos joustoa ei olisi, työpäivät olisivat rankempia ja tekisin joka tapauksessa kotona töitä vanhuksen voinnin eteen, Marita sanoo.

– Tilipussissa tämä ratkaisu tietenkin näkyy, mutta kaikkea ei voi mitata rahassa.

Kun Maritalla on useampi vapaapäivä putkeen, hän lähtee mökille rauhoittumaan.

– Aikaa pitää jäädä myös itsestäni huolehtimiseen. Toki olen mielelläni myös lastenlasten kanssa. Heillä on harrastuksia, ja mummia tarvitaan aina.

Tasa-arvo ei toteudu

Jos työelämä olisi tasa-arvoista, työpaikoilla kannustettaisiin yhtä lailla niin miehiä kuin naisiakin ottamaan vastuuta kotona. Tällä hetkellä paitsi omaishoidosta myös pienten lasten hoidosta suurinta vastuuta kantavat naiset.

Kun lapsi on noin yhdeksän kuukauden ikäinen, vanhempainvapaa päättyy ja vanhempi voi jäädä kotihoidontuelle. Vuonna 2016 kotihoidontuen saajista 92,3 % oli naisia.

Mikä isät pitää kiinni töissä? Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttaman kyselyn mukaan kolmasosa miehistä koki, että työtilanne tai työn luonne esti vapaan pitämisen. Lähes joka neljäs vetosi työkiireisiin. Kymmenen prosenttia vastaajista arvioi vapaalla olevan kielteisiä seurauksia asemalleen työssä.

Tasa-arvobarometri kertoo samaa tarinaa: sekä miehet että naiset arvioivat, että naisten on helpompi jäädä työstään hoitovapaalle kuin miesten.

Sekä työpaikkojen että yhteiskunnan asenteisiin pyrkii vaikuttamaan esimerkiksi Isähaaste. Sen aloitti asiantuntijayritys Fambition, jonka juuret ovat ”bisnesäitien” Mothers in Business -järjestön verkostossa. Tavoitteena on tehdä työelämästä isäystävällisempää ja siten tasa-arvoisempaa.

Haasteen vastaanottaneilla työpaikoilla isien ei oleteta asettavan työtä perhe-elämän edelle. Miespuolisia työntekijöitä kannustetaan esimerkiksi perhevapaiden pitämiseen.