Hyvinvointi

Pidätkö huolta kaukana asuvista vanhemmistasi? Saatat olla tietämättäsi etäomaishoitaja

Huoli toisella paikkakunnalla asuvasta omaisesta voi painaa päivittäin, vaikka virallista omaishoitajan statusta ei olisikaan. Marja Mäkiniemi, 60, oli yli kaksi vuotta yksi heistä, joka pakkasi tavaransa perjantaisin ja lähti viikonlopuksi yli 400 kilometrin päähän pitämään huolta omista, apua tarvitsevista vanhemmistaan.
23.9.2018 Teksti: Piia Sainio Kuvat: iStock, Marja Mäkiniemen kotialbumi

Kun oma äiti kuulostaa puhelimessa yhä useammin vaisulta tai kun isä joutuu yllättäen sairaalaan ja sinä asut kaukana heistä, saatat ajautua vähitellen etäomaishoitajaksi.

Tällä hetkellä yli 700 000 suomalaista käy töissä ja huolehtii samalla omaisestaan tämän korkean iän, vamman tai sairauden vuoksi. Omainen voi tarvita apua useamman kerran viikossa tai päivittäin.

Oman mausteensa soppaan tuo se, jos tukea tarvitseva läheinen asuu kaukana.

Kun hoivattava asuu toisella paikkakunnalla, puhutaan etäomaishoivasta. Vähintään 65 000 suomalaista hoitaa omaistaan etänä. Luku perustuu vuonna 2010 tehtyyn tutkimukseen, mutta etäomaishoitajien määrä kasvaa koko ajan väestön ikääntyessä ja työpaikkojen keskittyessä kasvukeskuksiin.

Erityisasiantuntija Anna Kokko Väestöliitosta kertoo, että aina ihminen ei edes tiedosta olevansa etäomaishoitaja.

– Moni voi olla vuosikausia kahden kaupungin loukossa ja ihmetellä, miksi olo on koko ajan näin kireä ja stressaantunut. Sitten välähtää: minullahan on pohjoisessa vanhemmat, joiden asioita hoidan jatkuvasti.

Huoli painaa arkena

Yleensä etäomaishoitaja on 41–65-vuotias nainen, joka hoitaa omia vanhempiaan. Noin puolet etäomaishoitajista jakaa hoitovastuun sisarusten tai muiden läheisten kanssa.

Matkaa omaisen luo voi olla kymmeniä tai satoja, jopa tuhansia kilometrejä. Etäomaishoitaja voi siis asua toisessa maassa kuin hoidettava. Esimerkiksi Oulun seudun omaishoitajien vertaistukiryhmässä tiedossa oleva pisin välimatka hoidettavaan on yli 5 000 kilometriä ja lyhyin noin 10 kilometriä.

Lomat tai viikonloput saattavat kulua etäomaishoitajalla siihen, että hän käy omaisensa luona. Arkena puhelin ja skype ovat ahkerassa käytössä, mutta silti huoli omaisesta voi painaa työpäivän aikana.

Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa mukana olevat yritykset ovatkin kehitelleet erilaisia keinoja, joilla huolta voi helpottaa.

– Joskus voi auttaa se, että saa kesken päivän soittaa tärkeän puhelun äidille. Silloin ei tarvitse koko päivää olla huolissaan. Joku voi tehdä pitkää päivää maanantaista torstaihin ja lähteä kertyneiden saldojen turvin ajamaan huonokuntoisten vanhempien luo viikonlopuksi. Hyvin pienistä teoista voi olla todella iso hyöty, Väestöliiton Kokko sanoo.

Oletko sinä etäomaishoitaja? Tee omaishoitajayhdistyksen testi

Salaileminen on raskasta

Kenelläkään ei ole velvollisuutta kertoa työnantajalleen perheasioitaan, eivätkä kaikki halua sitä tehdä. Jos omaisen hoitamiseen liittyy henkistä taakkaa, sitä ei välttämättä haluta viedä mukana työpaikalle.

Hankalaksi tilanne muuttuu, jos omaishoitaja uupuu, mutta ei uskalla kertoa tilanteestaan työantajalle. Esteenä kertomiselle voi olla pelko esimerkiksi siitä, että työnantaja alkaa epäillä alaisensa työkykyä tai tehokkuutta.

Moni haluaa pitää kiinni työpaikastaan viimeiseen saakka. Syynä on tietenkin toimeentulo, mutta ehkä vieläkin tärkeämpää on se, että työyhteisö tuo vastapainoa omaishoitoon.

Työpaikoilla pähkitäänkin yhä useammin, miten työn ja omaisen hoitamisen saisi soviteltua yhteen, etenkin jos välimatkaa on paljon.

– Työnantajan myönteinen asenne on ensimmäinen askel, kun haetaan ratkaisuja. Olisi tärkeää, ettei työntekijän tarvitsisi peitellä tai salailla tilannettaan, Kokko toteaa.

– Sosiaalisen vastuunsa kantava työnantaja ymmärtää sen, että työpaikan kulttuuri vaikuttaa koko yhteiskuntaan.

Marja, 60: ”Onneksi esimies ymmärsi, että minulla oli vaikeaa”

Kuusikymppinen Marja Mäkiniemi on kotoisin Itä-Suomesta, Imatralta, ja siellä hänen vanhempansa asuivat vielä vuonna 2013, kun isä sairastui.

Marja Mäkiniemi

Marja Mäkiniemi toimi vanhempiensa etäomaishoitajana yli kaksi vuotta.

Marjalla taas on työ ja koti toisella puolella Suomea, Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoella. Välimatkaa vanhempiin oli yli 400 kilometriä. Melko pian isän jälkeen myös Marjan äiti sairastui.

Etäomaishoitajana toimiminen kuormitti myös työaikana.

– Onneksi esimies ymmärsi, että minulla oli vaikeaa. Hän luotti siihen, että ajoittainen poissaolevuus ei jää pysyväksi.

Marja pystyi hyödyntämään liukuvaa työaikaa ja käyttämään saldovapaita joustavasti sekä järjestelemään vuosilomia. Usein hän piti perjantain saldovapaata ja matkusti viikonlopuksi vanhempiensa luo.

– Käytännön järjestelyt yhdistettynä esimiehen ymmärtävään asenteeseen olivat äärettömän merkittäviä asioita minulle tuossa vaiheessa.

Etäomaishoidon aikaa kesti kaksi ja puoli vuotta. Kaikki kokemukset tuolta ajalta eivät olleet mieltä ylentäviä, ja siksi työnantajan tuki nousi arvoon arvaamattomaan.

– Jos joustoa ei olisi ollut työpaikalla, vanhempien hoitaminen ei olisi onnistunut oman työn ohella. Lisäksi puolisoni tuki ja läheisten keskinäinen vuorottelu vanhempien hoidossa auttoivat jaksamaan.

Marja työskentelee Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä työhyvinvointisuunnittelijana, ja hänen työnantajansa on mukana Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa. Kaikilla Marjan tutuilla ei ole ollut yhtä hyvä onni.

– Eräälle tuttavalleni ei järjestynyt virkavapaata edes ennen oman äitinsä hautajaisia. Jaksamisen kannalta on erittäin tärkeää, että yllättävissä tilanteissa voi luottaa siihen, että asiat järjestyvät myös työpaikalla.

Erityisesti Marja muistelee lämmöllä niitä päiviä, jolloin isän luona kävi avustaja Sotainvalidien veljesliiton avustajatoiminnasta.

– Aivan mahtavaa toimintaa. Avustaja teki kevyttä siivousta ja ruoanlaittoa, mutta vielä tärkeämpää oli seurustelu vanhuksen kanssa. Sinä päivänä sodittiin ja tehtiin rauhaa, muisteltiin evakkona oloa ja evakosta paluuta, ja saatettiin laulaa lurauttaakin. Ne olivat merkittäviä asioita vanhukselle ja toivat henkistä virkistystä. Avustajakäyntipäivinä myös omainen oli töissä huojentunein mielin.

Kerro kokemuksista!

Millaisia kokemuksia sinulla on etäomaishoidosta? Mitkä toimenpiteet työpaikalla ovat auttaneet, missä on parannettavaa?

Kerro kokemuksista ja lähetä sähköpostia osoitteeseen anlukija@otava.fi. Liitä mukaan myös yhteystietosi (nimi, puhelinnumero, paikkakunta) mahdollista haastattelua varten.

Lähteenä käytetty myös: Opas etäomaishoivasta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *