Etäomaishoitaja
Voit testata omaishoitajayhdistyksen testillä, oletko sinäkin etäomaishoitaja.
Hyvinvointi

Pidätkö huolta kaukana asuvista vanhemmistasi? Saatat olla tietämättäsi etäomaishoitaja

Huoli toisella paikkakunnalla asuvasta omaisesta voi painaa päivittäin, vaikka virallista omaishoitajan statusta ei olisikaan. Marja Mäkiniemi, 60, oli yli kaksi vuotta yksi heistä, joka pakkasi tavaransa perjantaisin ja lähti viikonlopuksi yli 400 kilometrin päähän pitämään huolta omista, apua tarvitsevista vanhemmistaan.
Teksti: Piia Sainio Kuvat: iStock, Marja Mäkiniemen kotialbumi

Kun oma äiti kuulostaa puhelimessa yhä useammin vaisulta tai kun isä joutuu yllättäen sairaalaan ja sinä asut kaukana heistä, saatat ajautua vähitellen etäomaishoitajaksi.

Tällä hetkellä yli 700 000 suomalaista käy töissä ja huolehtii samalla omaisestaan tämän korkean iän, vamman tai sairauden vuoksi. Omainen voi tarvita apua useamman kerran viikossa tai päivittäin.

Oman mausteensa soppaan tuo se, jos tukea tarvitseva läheinen asuu kaukana.

Kun hoivattava asuu toisella paikkakunnalla, puhutaan etäomaishoivasta. Vähintään 65 000 suomalaista hoitaa omaistaan etänä. Luku perustuu vuonna 2010 tehtyyn tutkimukseen, mutta etäomaishoitajien määrä kasvaa koko ajan väestön ikääntyessä ja työpaikkojen keskittyessä kasvukeskuksiin.

Erityisasiantuntija Anna Kokko Väestöliitosta kertoo, että aina ihminen ei edes tiedosta olevansa etäomaishoitaja.

– Moni voi olla vuosikausia kahden kaupungin loukossa ja ihmetellä, miksi olo on koko ajan näin kireä ja stressaantunut. Sitten välähtää: minullahan on pohjoisessa vanhemmat, joiden asioita hoidan jatkuvasti.

Huoli painaa arkena

Yleensä etäomaishoitaja on 41–65-vuotias nainen, joka hoitaa omia vanhempiaan. Noin puolet etäomaishoitajista jakaa hoitovastuun sisarusten tai muiden läheisten kanssa.

Matkaa omaisen luo voi olla kymmeniä tai satoja, jopa tuhansia kilometrejä. Etäomaishoitaja voi siis asua toisessa maassa kuin hoidettava. Esimerkiksi Oulun seudun omaishoitajien vertaistukiryhmässä tiedossa oleva pisin välimatka hoidettavaan on yli 5 000 kilometriä ja lyhyin noin 10 kilometriä.

Lomat tai viikonloput saattavat kulua etäomaishoitajalla siihen, että hän käy omaisensa luona. Arkena puhelin ja skype ovat ahkerassa käytössä, mutta silti huoli omaisesta voi painaa työpäivän aikana.

Väestöliiton Perheystävällinen työpaikka -ohjelmassa mukana olevat yritykset ovatkin kehitelleet erilaisia keinoja, joilla huolta voi helpottaa.

– Joskus voi auttaa se, että saa kesken päivän soittaa tärkeän puhelun äidille. Silloin ei tarvitse koko päivää olla huolissaan. Joku voi tehdä pitkää päivää maanantaista torstaihin ja lähteä kertyneiden saldojen turvin ajamaan huonokuntoisten vanhempien luo viikonlopuksi. Hyvin pienistä teoista voi olla todella iso hyöty, Väestöliiton Kokko sanoo.

Oletko sinä etäomaishoitaja? Tee omaishoitajayhdistyksen testi

Salaileminen on raskasta

Kenelläkään ei ole velvollisuutta kertoa työnantajalleen perheasioitaan, eivätkä kaikki halua sitä tehdä. Jos omaisen hoitamiseen liittyy henkistä taakkaa, sitä ei välttämättä haluta viedä mukana työpaikalle.

Hankalaksi tilanne muuttuu, jos omaishoitaja uupuu, mutta ei uskalla kertoa tilanteestaan työantajalle. Esteenä kertomiselle voi olla pelko esimerkiksi siitä, että työnantaja alkaa epäillä alaisensa työkykyä tai tehokkuutta.

Moni haluaa pitää kiinni työpaikastaan viimeiseen saakka. Syynä on tietenkin toimeentulo, mutta ehkä vieläkin tärkeämpää on se, että työyhteisö tuo vastapainoa omaishoitoon.

Työpaikoilla pähkitäänkin yhä useammin, miten työn ja omaisen hoitamisen saisi soviteltua yhteen, etenkin jos välimatkaa on paljon.

– Työnantajan myönteinen asenne on ensimmäinen askel, kun haetaan ratkaisuja. Olisi tärkeää, ettei työntekijän tarvitsisi peitellä tai salailla tilannettaan, Kokko toteaa.

– Sosiaalisen vastuunsa kantava työnantaja ymmärtää sen, että työpaikan kulttuuri vaikuttaa koko yhteiskuntaan.

Lähteenä käytetty myös: Opas etäomaishoivasta

X