säkenöivä ruudukko
Näetkö välkkyviä palloja?
Viihde

Miksi säkenöivän ruudukon illuusio saa meidät näkemään olemattomia? Asiantuntija kertoo – ”Tutkijoille hieman kiusallinen”

Mitä aivoissamme tapahtuu, kun katsomme illuusiota säkenöivästä ruudukosta? Asiantuntija selittää. – Aivotutkimusta kotitietokoneella.
Teksti: Tiia Kailaheimo Kuvat: iStock

Optinen illuusio pistää helposti pään pyörälle. Moni muistaa muutaman vuoden takaisen kiistan somessa kiertäneestä raidallisen mekon kuvasta: oliko se valko-kultainen vai sini-musta?

Säkenöiväksi ruudukoksi (englanniksi scintillating grid) kutsuttu illuusio todella saa silmät sykkyrälle. Siinä valkoisten pallojen tilalle näyttää ilmestyvän mustia palloja, kun katsetta hieman liikuttaa.

Näetkö? Alla todella on tavallinen kuva, ei mikään video.

illuusio

Taikuutta? Vai havaintopsykologiaa?

Havaintopsykologian tutkija Jukka Häkkinen kertoo, mistä näköilluusiossa on kysymys.

– Tämä on todellinen klassikkoilluusio ja tutkijoille hieman kiusallinen, sillä sitä ei osata kattavasti selittää. Ideoita tietysti on, Häkkinen paljastaa.

Illuusio heijastelee varhaista näkötiedon käsittelyä

Säkenöivä ruudukko on variaatio Hermannin ruudukosta, joka kehitettiin jo 1800-luvulla. Hermannin ruudukon illuusio on samanlainen, mutta se koostuu hieman yksinkertaisemmin pelkästä ruudukosta ilman palloja.

– Se kohta, johon katseensa ruudukossa kohdistaa, pysyy terävänä. Ääreisnäössä, eli sumeammilla näkökentän laitamilla, taas alkaa vilkkua mustia palloja. Ruudukon idea on, että se heijastelee varhaista näkötiedon käsittelyä, Häkkinen kertoo.

Hän selittää, että näkötiedon käsittely aivoissa jakaantuu vaiheisiin, jotka menevät yksinkertaisempien asioiden käsittelystä monimutkaisempiin. Varhaisessa näkötiedon käsittelyssä aivot osaavat etsiä vain viivoja ja kontrastirajoja.

”Tässä illuusiossa näemme tarjottimella, kuinka näköalueemme ja aivokuoremme toimivat.”

Ruudukossa kontrastiraja on kohta, jossa harmaa vaihtuu mustaksi tai valkoiseksi. Mustasta tulee siis vähemmän valoa ja harmaasta enemmän. Tällaiset rajat ja ääriviivat ovat Häkkisen mukaan lähtökohta näkemiselle, ja siksi varhainen näkötiedon käsittely on niin kiinnostunut niistä. Illuusio aukeaa seuraavasti.

–  Välkkyminen osittain johtuu siitä, että heti kun näkökentän keskiosasta mennään syrjään, niin näkötarkkuus heikkenee, sekä sellaisista mekanismeista, jotka etsivät ja erottelevat näkökentästä ääriviivoja. Voisi sanoa, että ääreisnäössä ääriviivojen tunnistamisen mekanismit eivät toimi niin hyvin, Häkkinen tuumaa.

– Tässä illuusiossa näemme tarjottimella, kuinka näköalueemme ja aivokuoremme toimivat. Aivotutkimusta kotitietokoneella.

Häkkisen mukaan värit eivät ole illuusiossa olennaisia.

– Värien myötä tulee aivan muita ilmiöitä, jotka ovat jättäneet tutkijat ymmälleen. Jos pallot ovat esimerkiksi punaisia, illuusio toimii vielä hieman eri tavalla. Ruudukosta on olemassa erilaisia variaatioita.

Lue myös: Kotiliesi.fi: Moni etsii netin hauskoista persoonallisuustesteistä vahvistusta identiteetilleen – asiantuntija kertoo, milloin testeistä voi olla jopa haittaa

X