Mitä Berliinin muurin takana todella tapahtui? Uutuuskirja kertoo totutusta poikkeavan tarinan Itä-Saksasta
Historioitsija Katja Hoyerin kiitelty uutuuskirja muistuttaa, ettei elämä DDR:ssä ollutkaan niin ankeaa kuin yleensä väitetään.
Historioitsija Katja Hoyerin kiitelty uutuuskirja muistuttaa, ettei elämä DDR:ssä ollutkaan niin ankeaa kuin yleensä väitetään.
DDR kuvataan historiankirjoissa ankeana poliisivaltiona, mutta historioitsija Katja Hoyerin uutuuskirja Muurin takaa maalaakin varsin erilaisen kuvan Itä-Saksasta. Kirja tuo ensimmäistä kertaa yksiin kansiin DDR:n vaiheet ja tavallisten itäsaksalaisten elämän. Itä-Saksassa syntynyt Katja Hoyer on historioitsija ja journalisti. Hän kirjoittaa Saksan ja Euroopan nykytilanteesta niin Daily Telegraphiin, Spectatoriin kuin Die Weltiin.
Muurin takaa on perusteellinen teos marxistien unelmavaltiosta, joka kukoisti 1970-luvulla ja kohtasi loppunsa 1990-luvulla. Teos haastaa Itä-Saksaan liitetyt kliseet ja luo kuvan todellisesta elämästä muurin takana.
- DDR:stä luotu kuva on ollut liian yksipuolinen. Itä-Saksasta puhutaan pelkästään natsi-Saksan jälkeisenä toisena diktatuurina, jota leimasivat Berliinin muuri ja Stasi, Katja Hoyer kertoo motiiveistaan kirjan kirjoittamiseen Suomen Kuvalehden haastattelussa.
Katja Hoyer haastatteli kirjaa varten itäsaksalaisia ihmisiä korkea-arvoisista poliitikoista pop-tähtiin. Erityisesti huomio kiinnittyy aivan tavallisiin itäsaksalaisiin ihmisiin: opettajiin, kirjanpitäjiin, tehdastyöläisiin, poliiseihin ja rajavalvojiin. He elivät, rakastivat, työskentelivät ja vanhenivat kuin minkä tahansa muun valtion kansalaiset. He lähtivät lomille, vitsailivat poliitikoistaan ja kasvattivat lapsiaan.
Osalle kansalaisista DDR merkitsi valvontaa ja näköalattomuutta. Tyytymättömyys rajoituksiin purkautui 1980-luvun lopulla mielenosoituksiksi, joita Katja Hoyer seurasi lapsena Berliinin kuuluisasta televisiotornista. Suurin osa 16 miljoonasta itäsaksalaisesta eli kuitenkin suhteellisen normaalia arkea.
- DDR:ssä oli sortoa ja julmuutta, mutta myös mahdollisuuksia ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, hän muistuttaa.
Kirja on saanut kiitosta Britanniassa ja kohonnut Saksassa bestsellerlistoille. Kirjailijaa on kuitenkin myös arvosteltu Itä-Saksan diktatuurin vähättelemisestä. Saksalaisten kritiikki yllätti Katja Hoyerin.
- DDR:stä on edelleen vaikea keskustella Saksassa. Kritiikkiä ovat esittäneet ennen kaikkea vanhemman polven länsisaksalaiset. He ovat kokeneet kylmän sodan, jolloin DDR nähtiin vihollisena. Heidän silmissään tämä viholliskuva ei ole muuttunut, hän toteaa Suomen Kuvalehdelle.
Tutustu vuoden kirjauutuuksiin alla olevasta linkistä!