Synnyttäminen on monen naisen elämässä suuri, merkittävä ja etukäteen pelottavakin tapahtuma. Tieto synnytyksen kulusta ja synnytykseen liittyvien tunteiden käsittely helpottaa usein synnytystä.

Synnyttäminen lienee yksi elämän dramaattisimmista tapahtumista – ainakin naiselle ja vauvalle. Harva nainen on koskaan kokenut synnytyskipujen kaltaista kipua. Siitä huolimatta synnytyksen kokeneet naiset vakuuttavat kivun kaikkoavan samalla hetkellä, kun lapsen saa rinnalle.

Synnytykseen voi valmistautua etukäteen hankkimalla siitä mahdollisimman paljon tietoa. Kun käy läpi synnytykseen liittyviä mielikuvia ja tunteita, itse tilanteessa saattaa silloin olla valmiimpi. Tämä on esimerkiksi synnytysvalmennuksen tehtävä: synnytyksen vaiheet käydään valmennuksessa yksityiskohtaisesti videota myöten läpi. Synnytykseen voi myös valmistautua esimerkiksi mammajoogan avulla. Jooga venyttää lihaksia ja opettaa hengityksen kautta rentoutumaan.

Milloin synnytys alkaa?

Synnytys käynnistyy yleensä raskausviikoilla 38 – 40, noin viikko ennen tai jälkeen lasketun ajan. Ensisynnyttäjällä synnytys kestää tavallisesti 6 – 20 tuntia, uudelleensynnyttäjä voi selvitä huomattavasti nopeammin, 3 – 12 tunnissa. Synnytykseen kuluvaa aikaa aletaan laskea ensimmäisistä supistuksista lähtien.

Ensisynnyttäjän on lähdettävä sairaalaan, kun supistukset kestävät kerrallaan 45 sekuntia ja kun ne toistuvat 5 – 10 minuutin välein. Nämä ovat oikeita synnytyssupistuksia, jotka ovat harjoitussupistuksia voimakkaampia ja kivuliaampia. Supistusten välillä nainen ei onneksi tunne kipua, jotkut jopa ottavat torkut.

Synnytyksen käynnistymisen merkkinä on pidetty lapsiveden lähtöä. Kaikilta naisilta lapsivesi ja limatulppa eivät kuitenkaan lähde itsestään, vaan vasta sairaalassa, kun sikiökalvot ovat puhkaistu.

Sairaalassa seurataan laitteen avulla sikiön sydänääniä ja äidin supistuksia. Mitä lähemmäksi synnytystä tullaan, sitä voimakkaammaksi supistukset muuttuvat. Sydänäänten tarkkailun avulla pystytään seuraamaan, että vauvalla on kaikki kunnossa.

Synnytyksen vaiheet

Synnytys jaetaan kolmeen vaiheeseen: avautumisvaiheeseen, ponnistusvaiheeseen ja jälkeisvaiheeseen. Avautumisvaiheen aikana kohdunsuu avautuu 10 cm:iin. Ennen avautumista kohdun kaulakanavan on supistuttava, ja siihen voi kulua jopa 8 – 9 tuntia. Sen jälkeen kohdunsuu avautuu 1 – 2 cm tunnissa. Uudelleensynnyttäjällä kohdunsuu lähtee avautumaan jo ennen kuin kaulakanava on kadonnut.

Kun kohdunsuu on avautunut, alkaa ponnistusvaihe, joka on monen synnyttäjän mielestä tuskallisin ja hankalin. Onneksi se kestää kuitenkin vain vähän aikaa: ensisynnyttäjällä noin 20 – 30 minuuttia, uudelleensynnyttäjällä vain 10 minuuttia.

Heti lapsen synnyttyä, eli jälkeisvaiheessa, äidille annetaan kohtua supistava pistos, minkä jälkeen istukka ja sikiökalvot irtoavat. Jos väliliha on leikattu, se ommellaan kiinni, kuten myös muut mahdolliset repeämät. Äiti ja lapsi ovat synnytyssalissa tarkkailtavana noin kahden tunnin ajan, minkä jälkeen heidät siirretään lapsivuodeosastolle. Sairaalassa ollaan yleensä synnytyksen jälkeen noin kahdesta neljään vuorokautta.

Puudutukset ovat tehokkaita

Nykyisin synnyttäjä saa useimmissa sairaaloissa kipulääkitystä. Lääkityksen käytössä ollaan varovaisia, koska puuduttavat aineet saattavat lamauttaa lapsen sydämen sykettä. Puuduttava aine voi myös lamata vastasyntyneen hengitystä, mikäli vauva syntyy 2 – 3 tunnin kuluessa viimeisestä lääkeannoksesta. Siksi esimerkiksi epiduraalia ei enää mielellään anneta synnytyksen loppupuolella. Epiduraalipuudutus on kuitenkin erittäin tehokas ja vie yleensä avautumisvaiheen kivut melkein kokonaan pois.

Kivunlievityksistä ilokaasu lienee harmittomin. Sitä käytetään vain supistusvaiheessa. Kaasua pitää osata myös imaista oikealla hetkellä, juuri supistuksen lähestyessä. Siksi monet ovat kokeneet ilokaasun käytön hieman hankalaksi.

Lähde: Meille tulee vauva, Stakes 2004.

Teksti: Tyyne Pennanen / A4 Media Oy (13.8.2005)