Ajatuksia

Missä sinä olet älykäs? Mitä pidät tyhmyytenä?

6.6.2018 Teksti: Minna / Glitz & Glam

Törmäsin tässä hetki sitten täällä Anna.fillä pieneen kepeään artikkeliin, jossa käsiteltiin erilaisia älykkyyksiä. Toiset ihmiset koetaan älykkäiksi, mutta itse jotenkin uskon, että meillä jokaisella on omat älykkyysalueemme vahvuuksineen ja heikkouksineen. Tämän oman uskomukseni tueksi viittaan moniälykkyysteoriaan. Teorian loi Howard Gardner (kts. linkki Wikipediaan). Hänen mukaansa ihmisillä on 8 erilaista, itsenäistä älykkyyttä (hän lisäsi 8. älykkyyden myöhemmin).

Minullahan ei oikein ole sitä ns. kirjaälyä. En loista tenteissä. Jos olen lukenut: hauki on kala, hauki on kala, hauki on kala… Mutta kun kysytään, että mikä hauki on, niin vastaankin orava. Eli en ole pänttääjä. Minun mieli leijuu omissa sfääreissään, kun yritän toistaa sitä, että hauki on kala. Mietin kaikkea muuta kuin sitä, mikä hauki on.

Mutta kun tehdään jotain konkreettisesti yhdessä tai yksin, pääsen loistamaan paremmin. Vuosia pidin itseäni tyhmänä, kun en ymmärtänyt, että me ihmiset olemme erilaisia. On väärin mitata ”älyä” ulkomuistilla. Olen vasta nyt aikuisena opiskellessani tajunnut, että ei tyhmä ihminen voi porskuttaa yli nelosen keskiarvolla. Ne kurssit, jotka pitävät sisällään tenttejä, näkyvät usein arvosanassakin. Ei kaikissa ole näin, mutta aika monessa.

Siitä tulen aasinsiltana retoriseen kysymykseen, minkälainen sitten on tyhmä ihminen? Minusta tuntuu, että jokainen meistä mieltää tyhmäksi sellaisen ihmisen, joka on sinua itseäsi heikompi siinä älykkyyden osa-alueessa, jossa itse loistat ja olet vahvoilla.

Annan artikkelissa oli hauska ja oikeasti epätieteellinen testi. Minusta testit ovat hauskoja. Teinpä testin kahteen kertaan, koska hyvin usein minulla on sellainen kahtia jakautuva fiilis testejä tehdessä. Olen aina kahden rajamailla, vaikka tässä testissä onkin väite, ja arviointi tehdään liikuttamalla pistettä skaalassa.

Kuva: kuvakaappaus Anna.fin artikkelin testin tuloksesta

Yllätyyys! Ei mitenkään yllättävä tulos. Tiedän ja tunnen omia vahvuuksiani vuosi vuodelta paremmin ja paremmin. Tosin tämä herkkyys, joka minulla on, on se myös raskas toisinaan. Aistin jännitykset ja mielialat. Minulla on vain se paha tapa, että mietin ensimmäiseksi, että olenko minä tehnyt jotain, jonka vuoksi joku ihminen on etäinen tai suuttunut. Analysoin ja pohdin sekä yritän löytää syyn toisen mielialaan. Miksi vaan teen sen usein etsimällä syytä itsestäni? Tässä minulla on vielä opeteltavaa, että toisen huono mieliala ei aina voi olla minun syy.

Mutta entäs se toinen tulos?

Kuva: kuvakaappaus Anna.fin artikkelin testin tuloksesta

Ah! No tietenkin! Loogista. Mutta se mikä on hassua, niin intrapsyykkinen älykkyys oletetaan olevan introvertin juttuja. Interpsyykkinen luultavasti ekstrovertin. Olen sitä mieltä, että olen molempia.

Kuva: Jari Heikkilä

Välillä olen todella sosiaalinen ja haluan olla ihmisten parissa. Saan heistä inspiraatiota ja voimaa.

Välillä en vaan jaksa. Haluan vetäytyä, koska muiden ihmisten seura tuntuu vain niin uuvuttavalta. Tässä ei siis ole kyse mistään sairaudesta, vaan ihan omasta persoonastani. Sosiaalinen ja ihmisten parissakin viihtyvä ihminen taitaa joskus potea kausia, jolloin sosiaalisuus ei lataa, vaan se imee energiaa. Tarvitsen niitä aikoja, kun saan syvällisemmin pysähtyä pohtimaan itseäni ja omia tuntemuksiani.

Monesti tuntuu, että olen kaksi ääripäätä tai sitten niiden väliltä. Olenko joko-tai-ihminen? Vai ihannoinko keskitietä niin paljon, että en sovi mihinkään laatikkoon? Olenko sitten ambivertti inter-/intrapsyykkinen? En tiedä, mutta itsetuntemus tuntuu muuttuvan vuosi vuodelta tärkeämmäksi osaksi minua.

Muistatko retorisen kysymykseni aikaisemmin tässä postauksessa? Arvaatko mitä miellän tyhmyydeksi?

Voisin esittää kysymyksen molemmin päin tahansa – mikä on sinun älykkyytesi, tai minkälainen ihminen on mielestäsi ”tyhmä”? Tyhmyyttä ja älykkyyttä on yhtä montaa erilaista. Saitko kiinni, mitä ajan takaa tällä ajatuksellani?

P.s. En ole aloittanutkaan äitienpäivälahjaksi saamaani kirjaa, vaikka tämä pohdintani antaisikin sellaisen mielikuvan. Idiootit ympärilläni -kirja avautuu vasta elokuussa, kun saan pidettyä vähän lomaa. 😉

Lue myös

Suosittelemme