havaintoja parisuhteesta

”Homot katsovat taitoluistelua, isäni sanoi minulle”

Teksti: Havaintoja parisuhteesta

”Tunsin olevani jo lapsena erilainen poika. Minua ei kiinnostanut vauhti eikä vaara, jotka miellettiin poikien lajeiksi vaan minua kiinnosti pehmeämmät asiat. Koin jääväni ulkopuoliseksi, varsinkin kun vanhempani yrittivät väkisin tunkea minut lokeroon. Itkeä ei saanut ja mekkoa ei saanut edes kokeilla. Isäni kielsi minua jopa hyppäämästä taloni tyttöjen kanssa hyppynarua ja hän myös osti minulle jääkiekkovarusteet vaikka en niitä halunnut. Myöhemmin nuoruudessani hän huuti minulle koska katsoin mieluummin taitoluistelua kuin jääkiekkoa. Homot katsovat taitoluistelua, isäni sanoi minulle.

En minä homo ole, minulla on naisrakastettu.

Ensimmäinen avioliittoni oli ahdistava. Vaimoni oli kasvatettu uskomaan että mies on sellainen joka ei puhu eikä pussaa, vaan mies käyttää sen ajan suorittamiseen ja tunteettomuuteen. Vaimoani hävetti herkkyyteni ja ”naismaisuuteni” niin kuin hän minulle asian ilmaisi. Olen aina ihmetellyt, että meitä suomaisia miehiä arvostellaan siitä, että emme puhu emmekä pussaa. Minä olisin mies joka puhuu ja pussaa, mutta minä en saa puhua ja pussata, koska olen siten ”nolo ja naismainen”.

Hänelle oli vaikeaa myös se että en käytä alkoholia enkä syö lihaa. Hän kertoi suorastaan häpeävänsä seurassa ollessaan että hänellä on niin epämiehekäs mies. Olisin kai kelvannut paremmin jos olisin ryypännyt, syönyt makkaraa ja murahdellut niin kuin oikeat kunnon miehet tekevät. Syyksi sille, että miksi hän oli halunnut kanssani naimisiin mennä hän on myöhemmin sanonut, että olisin voinut olla ihan hyvä isä hänen lapselleen.

Onneksi minusta ei tullut isää HÄNEN lapselleen, sillä halusin erota ja lähdinkin yhteisestä kodistamme repullisen vaatteita kanssa.

Eron jälkeen treffailin naisia jonkun verran. Lopulta päädyin johtopäätökseen että ei kannata. Lähes jokainen tapaamani nainen tuntui kuin olisi treffaillut isäni kanssa. Puuttui vain lause ”homot katsovat taitoluistelua” heidän suustaan. Tunsin olevani aivan liian vääränlainen mies heidän sapluunaan jossa mies ei ole kunnon mies. Eräs heistä sanoi minulle että olen kuin vanha kiiltokuva joka menee rikki kun vähän repäisee. Toinen heistä ilmoitti että ei voisi kuvitellakaan seurustelevansa absolutistin kanssa, koska heissä on jotain epäilyttävää. Olin ihmeissäni, että onko viinattomuus todellakin miinusta kun olin kuvitellut sen olevan plussaa.

Päätin lopettaa treffailun.

Olen silti parisuhteessa. Elämä antaa silloin kuin ei edes pyydä. Täytän syksyllä neljäkymmentä ja ensimmäisen kerran elämässäni tunnen olevani hyväksytty toisen ihmisen silmissä. Hänelle herkkyyteni ja ”epämiehekkyyteni” ei ole liikaa. Hän on itse herkkä taiteilijanainen ja hänen mielestään herkkyys on lahja ja miehessä miehekkäintä mitä voi olla.

Minä rakastan häntä.”

Lue myös

X