10 kysymystä kuulosta - Mitä kuuluu?

Kun autat kuuloasi apuvälinein, elämänlaatusi paranee. Säästät energiaasi ja jaksat paremmin.

1. Milloin kuulon apuvälineitä kannattaa harkita?

Kysytkö usein: ”Mitä?” Pinnisteletkö hälyssä saadaksesi puheesta selvää? Soiko puhelimesi huomaamattasi? Kuunteletko televisiota kovalla? Jos huono kuulo häiritsee sinua, hakeudu tutkimuksiin. Apuväline voi tuoda laatua elämääsi, kun pääset taas mukaan keskusteluihin ja voit käydä vaikkapa teatterissa. Jaksat, kun et joudu ponnistelemaan kuullaksesi. Vältät vaaroja liikenteessä. Kuulet hälytysäänet.

2. Missä kuuloa tutkitaan? Mistä apuvälineitä saa?

Terveyskeskuslääkäri tutkii kuulosi ja lähettää sinut tarvittaessa kuulonkuntoutusarviointiin keskussairaalan kuulokeskukseen. Kuulokojesovitukseen pitäisi päästä hoitotakuulla viimeistään puolessa vuodessa. Yksityiset tutkimukset ovat kalliimpia. Jos kuulosi on alentunut 30 desibeliä tai enemmän, voit saada kuulokeskuksesta ilmaiseksi käyttöösi kuulokojeen ja muita apuvälineitä. Yksityisesti hankittu kuulokoje maksaa tutkimus-, sovitus- ja kontrollikäynteineen arviolta 1 100-3 000 euroa. Myöhemmät huollot nostavat hintaa. Apuvälineistä saat tietoa esimerkiksi Kuuloliiton kuntoutussihteereiltä ja välineitä myyvistä kuuloalan liikkeistä.

3. Minkälaisen kojeen voin saada?

Kuulokojeet ovat yksilöllisiä. Kuulotutkija valitsee kojeen tarpeittesi mukaan ja ottaa huomioon myös työsi ja harrastuksesi. Jos esimerkiksi harrastat musiikkia aktiivisesti, kojeeseesi voidaan asentaa ohjelmia musiikin kuunteluun.

Myös se, miten näet ja pystyt käsittelemään kojetta, vaikuttaa valintaan. Työikäiset saavat yleensä kaksi kojetta. Vanhuksille tulee usein yksi koje, tarvittaessa kaksi.

4. Mitä kuulokojeelta voi odottaa?

Kuulokoje ei palauta normaalia kuuloa mutta parantaa kuulemista ja toimintakykyä. Se voimistaa myös hälyääniä, joita kojeen meluohjelma voi osin poistaa. Mitä varhemmin alat käytön, sitä helpommin totut kojeeseen. Ala käyttö rauhallisessa paikassa ja etene vähitellen erilaisiin, myös hälyisiin tiloihin. Käytön alussa useimmat tarvitsevat vielä lisätukea ja laitteen säätöjä. Myös kursseja järjestetään. Jos epäilet laitevikaa tai ettei kojeen vahvistus riitä, ota yhteys paikkaan, josta sait kuulokojeen.

5. Entä jos en halua kuulokojetta?

Kommunikaattori vahvistaa puhetta ja ympäristön ääniä, mutta on kuulokojetta helpompi käyttää. Pikkulaitetta voi pitää kaulalla, taskussa tai vaikka pöydällä. Ääni johdetaan laitteesta korvaan kuulokkeilla tai korvanapeilla.

Kommunikaattoreita saattaa olla virastoissa ja laitoksissa tarjolla apuun asioiden hoidossa.

6. Mikä on induktiosilmukka?

Useimmissa kuulokojeissa on niin sanottu puhelinkela, jolloin voit induktiosilmukan avulla vastaanottaa kevyen magneettikentän välittämänä radion, puhelimen tai vaikkapa teatteriesityksen ääntä. Kun säädät kojeen T-asentoon, kuulet vain toivotun äänen, et hälyä. Silmukoita on erilaisia. Kaulasilmukalla voi kuunnella kännykkää, tyynysilmukka toimii television kuuntelussa, kun sen päällä istutaan. Huonesilmukka välittää ääntä koko huoneessa – kodin ohella myös monissa julkisissa tiloissa, kuten teattereissa ja luentosaleissa. Induktiosilmukka auttaa myös monilla palvelutiskeillä.

7. Mikä auttaa puhelimessa?

Hanki matkapuhelimeen kaulan induktiosilmukka. Myös langatonta bluetooth-tekniikkaa hyödyntäviä apuvälineitä – radion, tietokoneen ja MP3-soittimen kuunteluun – on jo olemassa. Hyödynnä kännykän tärinähälytystä ja tekstiviestejä. Lankapuhelimissa on vahvistinpuhelinmalleja, joissa voit säätää puhe- ja soittoäänen voimakkuutta ja korkeutta. Puhelinkoneen ja kuulokkeen väliin on myös mahdollista liittää vahvistin. Soittoääntä voidaan vahvistaa esimerkiksi lisähälyttimin tai valoin. Kun käytät internetissä Skypen ilmaista puheluohjelmaa webkameran kanssa, saat tukea kasvokuvasta.

8. Miten saan television tai radion kuuluviin?

Pikkuapuun käyvät langalliset tai langattomat kuulokkeet, joita saat kodinkoneliikkeistä ja tavarataloista. Lisäkaiutin- tai scart-liitännässä muut voivat kuulla ääntä normaalisti. Langattomat kuulokkeet toimivat joko radiotaajuuksilla tai infrapunalla. Infrapuna toimii lähietäisyyksillä, radiotaajuus- eli FM-kuulokkeet kymmenien metrien säteellä.

Kuulokojeen kera käytetty induktiosilmukkakin auttaa. FM-laitteet auttavat myös esimerkiksi kokouksissa, joissa puhujaa täytyy kuunnella kaukaa tai hälyssä. Kela korvaa vaikeasti kuulovammaisen kalliita apuvälineitä, jos niitä tarvitaan työssä tai opiskelussa.

Muista myös digitelevision tekstitys. Saat tekstityksen useimpiin suomenkielisiin ohjelmiin, kun valitset ensisijaiseksi kieleksi hollannin. Kun suomi on toissijainen kieli, näet ulkomaisten ohjelmien käännöstekstin.

9. Entä jos en kuule hälytysääniä?

Kuulovammaisten erikoispalovaroittimet hälyttävät sekä äänellä että täristimellä. Herätyskellossa on täristin, joka sijoitetaan tyynyn tai sijauspatjan alle. Rannekelloissakin on täristäviä malleja, joihin voidaan johtaa myös kodin hälytysääniä. Vaikeissa kuulovammoissa kunnan sosiaalitoimi kustantaa hakemuksesta hälytinkeskuksen, johon voidaan liittää esimerkiksi palovaroitin, puhelin, ovikellonilmaisin ja lapsiperheessä vaikka itkuhälytin.

10. Miten autan toista kuulemaan?

Vähennä puhetilanteessa ympäristön hälyä, kuten telkkaria tai kadun ääniä. Sulje ikkuna. Mene hälystä sivummalle kertomaan tärkeä asia. Puhu läheltä, sillä kaukaa puhuessasi äänesi sekoittuu hälyyn. Kiinnitä kuuntelijan huomio.

Kasvokontakti mahdollistaa myös huulilta lukemisen. Huulet, ilmeet ja eleet näkyvät, kun valoa on tarpeeksi eikä se häikäise. Puhu selkeästi, älä huuda. Huutaminen vaikeuttaa huonokuuloisen kuulemista. Puhukaa keskustelussa yksi kerrallaan. Kirjoita paperille tärkeät asiat, kuten kellonajat, nimet ja paikat.

Lue lisää:Kuuloliitto

Asiantuntijoina kuntoutussihteeri Krista Heiniö, Kuuloliiton Lounais-Suomen kuulopiiri, dosentti Antti Aarnisalo, HUS:n kuulokeskus ja ylilääkäri Mari Havia, Kuuloliitto

Teksti: Virpi Peura