Ikänäkö tuo plussaa

Joudutko viemään kirjaa kauemmas lukiessasi? Särkeekö päätäsi entistä herkemmin? Esiintyykö näköhäiriöitä? Kyseessä saattaa olla ikänäkö.

Silmän mykiön eli linssin tehtävä on tarkentaa kuva verkkokalvolle eri etäisyyksillä olevista kohteista. Iän myötä mykiö kovettuu, jolloin sen mukauttamiskyky heikkenee. Tarkentaminen ei onnistu lähelle katsottaessa niin kuin ennen.

Keski-iässä mykiön mukautuminen myös hidastuu: jos esimerkiksi kääntää katseensa kirjan sivulta kohti tv-ruutua, kuva voi olla epämiellyttävän samea. Vie hetken ennen kuin silmät ”zoomaavat” tarkennuksen sopivaksi. Myös tarkentaminen kaukaa lähelle hidastuu.

Tavallisesti ikänäön eli presbyopian oireet alkavat 45-vuoden iässä. Ajankohtaan vaikuttavat mahdollinen korjaamaton taittovika, työn laatu sekä yksilölliset ominaisuudet. Paljon lähityötä tekevät ja herkästi rasittuvat oirehtivat muita aikaisemmin. Pieni teksti näkyy sumeana erityisesti huonossa valaistuksessa, kun silmän syvyysterävyys on pieni.

Monet helpottavat oireita loitontamalla tekstiä ja lykkäävät silmälääkärille menoa. Aika ei kuitenkaan korjaa vaivaa, vuosien kuluessa lähinäkö heikkenee entisestään.

– Ikänäköisen silmät rasittuvat, kuivuvat ja voivat verestää. Lisävalaistus parantaa näköä, mutta silmälasit on hankittava ennen pitkää. Elämä on mukavampaa ilman päänsärkyä ja silmien väsymistä, silmätautien erikoislääkäri Matti Partanen sanoo.

Mykiön mukautuminen heikkenee koko eliniän. Kouluiässä silmän mukautumiskyky on pitkälti toistakymmentä diopteria. 40-vuotiaana se on viitisen diopteria, jolla pystyy lukemaan tekstiä 20 sentin etäisyydeltä. 45-vuotiaana mukautumiskyky on noin kaksi ja puoli diopteria, 50-vuotiaana puolitoista diopteria ja 60-vuotiaana tuskin mitään.

Huonoista laseista päänsärkyä

Ikänäköä korjataan lähilaseilla, joita iän myötä tarvittaessa vahvistetaan. Viimeinen korjaus tehdään yleensä 55-60-vuotiaana.

– Ensimmäinen lähikorjaus tehdään noin 45 vuoden iässä, ja tällä korjauksella lähityö sujuu hyvin 3-5 vuotta. Yli 40-vuotiaiden on kuitenkin suositeltavaa käydä silmälääkärissä noin viiden vuoden välein. Silmänpainetaudin riski alkaa kasvaa 40-ikävuoden jälkeen, ja myös silmänpohjien ja muiden kudosten tarkastus on aiheellista.

Mikäli silmät ovat samaa paria, voi ikänäköinen vaaratta käyttää suurentavia valmislaseja, joita myydään vakiovahvuisina. Jatkuvaan käyttöön ”tiimarilasit” eivät sovi, mutta kelpaavat hyvin tv-ohjelmien tekstitysten lukemiseen tai numeron etsimiseen puhelinluettelosta.

– Silmien viat ovat harvemmin identtisiä. Monilla on lisäksi hajataittoisuutta ja karsastusta. Prässätystä muovista valmistetuissa tiimarilaseissa on sama vahvuus molemmissa linsseissä ja lisäksi pupilliväli on väärä. Päänsäryt, silmäsäryt ja rivien hyppimiset voivat olla seurausta väärien lasien käytöstä. Lisäksi laadultaan huonoissa linsseissä voi olla vääristymä, joihin silmät eivät sopeudu.

Taittovirheet vaikuttavat

Silmän taittoviat vaikuttavat ikänäön ilmenemiseen: likitaitteinen näkee ilman kaukolaseja pitkään lähelle, kun taas kaukotaitteinen tarvitsee laseja aikaisemmin.

– Täysin taittovirheettömät silmät ovat harvassa. Pieniä taittovirheitä ei edes tarvitse korjata, sillä näköjärjestelmämme korjaa pienet epätarkkuudet tehokkaasti.

Likitaitteinen näkee lähelle hyvin ilman laseja, mutta tarvitsee kauas katseluun miinuslasit. Ikänäön myötä lähityö ei likitaitteisella onnistu kaukolasein. Ensimmäinen ikäkorjaus tapahtuu moniteholinssein.

Kaukotaitteinen näkee nuorempana hyvin sekä kauas että lähelle. Jos kaukotaittoisuus on lievää – kuten se yleensä on – minkäänlaista lasikorjausta ei tarvita ennen kuin silmän mukauttamiskyky iän myötä heikkenee. Kaukotaittoinen silmä joutuu tekemään lihastyötä myös kauas muodostaakseen tarkan kuvan, joten lähityössä silmät väsyvät helposti. Kaukotaittoisuus korjataan pluslaseilla.

Hajataittoisella ei muodostu tarkkaa kuvaa lainkaan. Silmän taittovoima on erilainen kahdessa eri suunnassa. Hajataittoisuus korjataan sylinterilaseilla, jolloin vähennetään tai lisätään toisen suunnan voimakkuutta.

Monitehot vai syväterävät?

Lähinäön korjausta varten on olemassa useita linssi- ja piilolasivaihtoehtoja. Moni hankkii aluksi yksitehoiset lukulasit lähikatseluun. Silmälääkäri voi lukulaseja määrätessään säädellä linssin voimakkuudella niitä etäisyyksiä, mihin laseilla on mahdollista nähdä. Siksi onkin tärkeää tietää, minkätyyppiseen lähityöhön lasit tulevat.

Useimmat ikänäköiset tarvitsevat myös kaukonäön korjausta. Silloin vaihtoehtoina ovat kaksi-, kolme- ja moniteholinssit.

Kaksiteholinssissä eli rajallisissa on kaksi aluetta. Linssin alalaidassa on rajattu lukualue lähikatseluun, muu osa linssistä on kaukokatselua varten. Kun katse siirtyy kauemmas, syntyy ”kuvahyppy”, mikä vaatii totuttelemista. Ongelmallisia voivat olla välietäisyydet, joille ei näe linssin kauko- eikä lähiosalla tarkasti.

Kolmiteholinssissä on kolme voimakkuusaluetta: kauas, välialueelle ja lähelle. Välialueen voimakkuus on yleensä 50-60 prosenttia lukulisän määrästä. Tämä tarkoittaa sitä, että välialueen läpi voi nähdä normaalia lukuetäisyyttä pidemmälle.

Uusinta uutta ovat syväterävät linssit, joilla on mahdollista nähdä tarkasti pidemmälle kuin tavallisilla yksiteholaseilla. Nämä linssityypit sopivatkin hyvin toimisto- ja asiakaspalvelutehtäviin, jolloin on katsottava sekä lähietäisyydelle, esimerkiksi päätteelle, sekä välietäisyydellä oleviin ihmisiin.

Moni ratkaisee ikänäkövaikeudet hankkimalla itselleen portaattomat moniteholinssit. Linssin yläosa on kaukolasi, joka muuttuu portaattomasti mustuaistason alta lukulasiksi. Näin saadaan myös kaikki välietäisyydet tarkoiksi.

Eroon silmälaseista

Ikänäköä on mahdollista korjata myös piilolinsseillä. Piilolaseja on erityyppisiä: kertakäyttöön, päiväkäyttöön ja jatkuvaan käyttöön. Monitehopiilolaseissa on sekä lähi- että kaukokatseluun tarkoitetut alueet. Ikänäköä korjataan lisäksi Monovision-ratkaisulla, jolloin toinen silmä korjataan katsomaan kauas ja toinen lähelle.

Kaikille silmälaseja tarvitseville piilolinssit eivät kuitenkaan sovi.

– Esimerkiksi kuivasilmäisyys tai allergiat estävät niiden käytön. Joka tapauksessa piilolasi on silmän pinnalla oleva ylimääräinen ”vierasaine”, joka voi aiheuttaa hankaluuksia. Siksi ajoittaiset tarkastukset joko optikolla tai silmälääkärillä ovat aiheellisia.

Monet suomalaiset ovat päässeet eroon silmälaseista laserleikkauksen avulla. Ikänäköä ei voi kirurgin veitsellä parantaa, mutta laserleikkauksella pystytään korjaamaan niin liki-, kauko- kuin hajataittoisuuttakin: likinäköisyys poistuu, kun sarveiskalvon kaarevuutta loivennetaan lasersäteen avulla. Kaukonäköisyys korjataan vastaavasti kaarevuutta jyrkentämällä.

Uusin kirurginen menetelmä on CK-lämpöleikkaus (konduktiivinen keratoplastia), jolla voidaan korjata kaukotaittoisuutta. Silmästä tehdään keinotekoisesti likitaitteinen arpeuttamalla sarveiskalvoa lämpökäsittelyllä. Toimenpide on kivuton, yksinkertainen ja turvallinen. Menetelmä sopii yli 40-vuotiaille, joilla ei ole silmäsairauksia ja joiden kaukonäköisyys on +0,75-+2,5 diopteria.

Miten valita oikeat kehykset?

Kokeile useita kehyksiä ja valitse sellaiset, jotka tuntuvat ja näyttävät hyviltä. Kehysten valinnassa tulee kiinnittää huomiota kasvojen muotoon: valitse kehykset, jotka täydentävät kasvojen muotoa tai ovat niiden vastakohta. Valitsemalla oikein voit korostaa tai vaimentaa haluamiasi piirteitä.

Ensimmäisiin lukulaseihin voi valita millaiset kehykset tahansa. Myöhemmin, kun linssiin tarvitaan enemmän voimakkuuksia ja niiden avulla on nähtävä sekä lähelle että kauas, linssin vaatima optiikka ei mahdu liian pieniin tai mataliin kehyksiin.

Asiantuntijana silmätautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Matti Partanen, Silmälääkäriasema, Tampere.

Teksti: Ulla Saikkonen