Hyvinvointi

Täytyykö gynekologilla käydä vuosittain? 10 syytä, miksi käyntiä ei kannata jättää väliin

Lääkärin luokse hakeudutaan usein kiusaavien vaivojen vuoksi, mutta gynekologilla moni terve nainen käy vuosittain ihan vain varmuuden vuoksi. Turhaanko?
12.10.2019 Teksti: Virve Järvinen Kuvat: iStock

Kalenterissa toistuu vuodesta toiseen sama merkintä: käynti gynekologilla. Mutta jos on lähtenyt vastaanotolta vuosi toisensa perään terveeksi todettuna, pitääkö gynekologilla käydä tosiaan joka vuosi?

– Ei välttämättä, mutta säännöllisesti kyllä. Säännöllisyys tarkoittaa eri ihmisille eri asioita, ja siksi seuraavan käynnin ajankohdasta tulisi keskustella vastaanotolla, gynekologi Johanna Kyrönlahti Pirte työterveys- ja lääkärikeskuksesta sanoo.

Hormonikorvaushoitoa tai hormonaalista ehkäisyä käyttävän tulisi käydä tutkimuksessa vuoden tai kahden välein. Jos kärsii hyvänlaatuisista muutoksista, kuten kystista tai myoomista, tarkastuksissa tulisi käydä aluksi muutaman kuukauden, jatkossa noin vuoden välein.

Terveelle ja oireettomalle naiselle yleensä riittää, että käy gynekologilla parin kolmen vuoden välein. Vaikka vastaanotolla ei löytyisi mitään poikkeavaa, säännöllisissä tarkastuksissa kannattaa käydä muun muassa näiden kymmenen syyn vuoksi.

1. Kohtalokas syöpä löytyy ajoissa

Munasarjasyöpä voi tuntua alussa lievänä alavatsakipuna, mutta useimmiten se on kauan oireeton. Kun vatsa turpoaa ja alaselkää särkee, sairaus on usein jo pitkällä.

Jos gynekologi havaitsee sisätutkimuksessa jotain poikkeavaa tai naisella on vatsakipuja, tehdään ultraäänitutkimus. Tarvittaessa nainen saa lähetteen jatkotutkimuksiin.

Vatsakipu ei onneksi ole aina merkki syövästä. Esimerkiksi munasarjojen kystat ja niiden puhkeaminen voivat aiheuttaa kipua.

2. Oikeat otteet rintojen tunnusteluun

Omatoiminen rintojen tarkkailu ja valtakunnalliset, 50-vuotiaana käynnistyvät mammografiaseulonnat paljastavat useimmat rintasyöpätapaukset. Siksi jokaisen kannattaa opetella oikea tunnustelutekniikka gynekologin avustuksella ja käydä mammografiassa kahden vuoden välein kutsuttuna.

Kaikki kyhmyt eivät ole syöpää, mutta uusi muutos rinnassa pitää aina tutkia. Kyhmyn laatu selviää mammografiassa tai ultraäänitutkimuksessa. Tarvittaessa kyhmystä otetaan koepala.

3. Paljastava papakoe

Gynekologinen irtosolukoe eli papa paljastaa kohdunkaulan syövän ja sen esiasteet. Jos maksuton, viiden vuoden välein otettava papaseulonta jää väliin, papanäyte kannattaa otattaa gynekologikäynnin yhteydessä.

Samoin silloin, jos naisella on yhdynnän jälkeistä vuotoa, tiputtelua tai pitkittynyttä tulehdukseen liittyvää vaivaa, kuten kutinaa, kirvelyä tai vuotoa.

Lievät solumuutokset paranevat usein itsestään, ja se varmistetaan myöhemmin kontrollinäytteellä. Jos papa paljastaa vahvempia muutoksia, gynekologi antaa lähetteen sairaalaan kohdunsuun mikroskooppitutkimusta eli kolposkopiaa ja lisänäytteiden ottoa varten.

4. Gynekologilla saa hoitoa piileviin sukupuolitauteihin

Ei kannata loukkaantua, kun gynekologilla kysellään seksikäyttäytymisestä. Kaikki seksitaudit eivät näy eivätkä tunnu. Esimerkiksi klamydiaan sairastuneista naisista noin 70 prosentilla ei ole oireita. Oireetonkin seksitauti tarttuu ja voi aiheuttaa lapsettomuutta.

Klamydiatesti voidaan ottaa vaikka heti vastaanotolla emättimestä pumpulipuikolla. Tarvittaessa samalla voidaan testata muitakin seksitauteja.

5. Ohjeita sopivan ehkäisykeinon valintaan

Periaatteessa nainen voi käyttää samaa ehkäisykeinoa nuoruudesta vaihdevuosiin saakka. Menetelmän valintaan voivat vaikuttaa esimerkiksi sairaudet, verenpaine ja ylipaino tai kivuliaat ja runsaat kuukautiset, joita voidaan hoitaa hormonaalisella ehkäisyllä.

Koska naisen keho ja elämäntilanteet muuttuvat, ehkäisy vaihdetaan tarvittaessa toiseen. Yhdistelmäpillereitä ei voi käyttää, jos sairastaa aurallista migreeniä tai on sairastanut laskimotukoksen. Tällöin sopiva menetelmä voi löytyä vaikka minipillereistä tai kierukasta.

6. Hormonikorvaushoidon haitat kuriin

Vaihdevuosioireita, kuten kuumia aaltoja ja uniongelmia, hoidetaan hormonikorvaushoidolla. Sen kesto vaikuttaa rintasyöpäriskiin, ja siksi hoidon hyötyjä, haittoja ja tarvetta mietitään vuosittain yhdessä gynekologin kanssa.

Tavoitteena on löytää naiselle valmiste, joka tehoaa oireisiin mahdollisimman hyvin mahdollisimman pienellä annoksella.

7. Gynekologilla saat apua seksiongelmiin

Kuivat limakalvot ja ulkosynnytinten kipu eli vulvodynia tekevät seksistä kivuliasta. Tavallisin syy kuiviin limakalvoihin on estrogeenin vähyys, jota hoidetaan paikallisestrogeenilla. Vaihdevuodet, imetys ja matalahormoniset ehkäisypillerit laskevat estrogeenitasoja.

Vulvodyniaan voi saada helpotusta kotiharjoitteista, lantionpohjan fysioterapiasta ja paikallisista kipu- ja hoitovoiteista.

8. Vinkkejä virtsankarkailuun

Virtsankarkailu on edelleen vaiettu vaiva, mutta gynekologilla sitä ei kannata nolostella.

Lantionpohjanlihasten hyvä kunto suojaa virtsankarkailulta. Gynekologi tarkistaa niiden ja limakalvojen kunnon ja selvittää, onko karkailun taustalla mahdollisesti laskeuma. Gynekologi osaa antaa ohjeet tehokkaaseen lantionpohjanlihasjumppaan ja kertoa muista virtsankarkailun hoidoista.

9. Gynekologilla kartoitetaan yleisterveyttä

Monelle naiselle gynekologi on ainoa lääkärikontakti. Siksi on hyvä, että gynekologi kysyy kattavasti naisen terveystietoja. Hän mittaa yleensä myös verenpaineen, etenkin jos nainen käyttää e-pillereitä tai hormonikorvaushoitoa.

Epäsäännölliset kuukautiset voivat olla merkki esimerkiksi kilpirauhassairaudesta, keliakiasta tai hyytymishäiriöstä. Lähisuvun tautihistorian avulla lääkäri voi saada selville tarkempaa tutkimusta vaativia asioita, kuten sydänsairauden.

10. Sairauksien ennaltaehkäisyä

Gynekologille ei mennä vain etsimään vaan myös ehkäisemään sairauksia. Luottogynekologi voi auttaa naista pysymään terveenä.

Hän voi vinkata naiselle muista tarpeellisista kontrolleista, ohjata hänet toisen erikoisalan lääkärille ja kannustaa terveellisiin elintapoihin. Näin nainen voi välttää esimerkiksi diabeteksen tai sydän- ja verisuonitaudin – viisissäkymmenissä tyypillisesti puhkeavat, pitkään oireettomat vitsaukset.

Asiantuntijana gynekologi Johanna Kyrönlahti, Pirte työterveys- ja lääkärikeskus

Lue myös

Suosittelemme