Närästys – 10 kysymystä

Ylenpalttista syöpöttelyä, tupakointia tai kahvinjuontia saattaa seurata karvas tunne kurkulla. Suuhun ei tarvitse nousta hapanta, sillä jo pelkkä polttava tunne rinnassa on sitä itseään, närästystä.

1. Mitä närästys on ja mistä se johtuu?

Närästys on polttavaa ­tunnetta rintalastan takana. Se tuntuu useimmin rintalastan alaosassa, mutta joskus myös ylempänä. Myös mahan hapanta sisältöä voi nousta suuhun saakka. Kuitenkin jo pelkkä polte on närästystä.

Närästystä aiheuttaa mahanesteen nouseminen ruokatorveen. Tämä aiheuttaa vaivoja, sillä ruokatorven limakalvo ei kestä mahalaukun hapanta nestettä. Oireiden ja happoaltistuksen välillä on eroa – toinen saa oireita vähästä ja toisella ruokatorvi voi haavautuakin ilman suurempia oireita.

Närästyksen taustalla voi olla monia tekijöitä. Yleisin on se, että ruokatorven ja mahalaukun välinen sulkijalihas on ­väljä. Toisaalta syy voi olla myös e­simerkiksi ruokatorven hitaassa puhdistumisessa, jolloin neste tai kiinteä aine jää liian pitkäksi aikaa ruokatorveen.

2. Miten närästys ja refluksitauti liittyvät toisiinsa?

Toistuva tai jatkuva närästys on usein merkki refluksitaudista. Toisaalta refluksitaudista voi kärsiä, vaikka ei tuntisikaan närästysoireita.

Jos ruokatorven alasulkija aukeaa ­liian usein tai liian herkästi, on ­seurauksena mahan sisällön nousu ruokatorveen eli ­refluksi. Muita oireita voivat olla nielemisvaikeus, kipu rinnassa tai muualla, pahentunut astma, kipeä kurkku tai ­heikentynyt ääni.

3. Millaiset tekijät voivat lisätä närästystä?

Yksi tärkeimmistä närästysoirei­den aiheuttajista on ylipaino. Myös tupa­kointi, väkevä alkoholi, kahvi ja tietyt ruoka-aineet, kuten sitrushedelmät, ­suklaa ja rasvaiset ruuat aiheuttavat usein närästystä.

Myös kumartelu, nostelu ja kiristävät vaatteet voivat lisätä oireita, samoin raskaasti syöminen 2‒3 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Lisäksi jotkut lääkkeet, esimerkiksi osteoporoosilääkkeet, voivat ärsyttää ruokatorvea kemiallisesti. Myös raskaus voi altistaa närästykselle.

4. Miten närästystä voi ehkäistä?

Närästystä voi ehkäistä ­ylipainoa välttämällä ja tarvittaessa laihduttamalla. Ärsyttäviä ruoka-aineita tai selvästi närästystä lisääviä tekijöitä tulee välttää. Lisäksi yöllistä närästystä voi vähentää nostamalla vuoteen pääpuolta 10–15 senttimetriä jalkapäätä ylemmäs. Tämä vähentää mahanesteen valumista ruokatorveen.

5. Milloin on aika mennä lääkäriin?

Toisinaan ilmenevän ­närästyksen vuoksi ei tarvitse hakeutua lääkä­riin. Kuitenkin, jos närästystä esiintyy useita kertoja viikossa pitkiä aikoja tai jos polttelun lisäksi ilmenee muunlaista kipua vatsan tai rinnan alueella, tulee hakeutua tutkimuksiin. Lisäksi, jos ilmenee muita merkittäviä oireita, kuten oksentelua, nielemisvaivoja tai laihtumista.

Jos uutena oireena tulee äkillinen ja huomattava kipu rintalastan alaosassa, on syytä hakeutua heti hoitoon. Joskus sepelvaltimotauti ja sydäninfarkti oireilevat tällä tavalla.

6. Miten närästystä tutkitaan?

Vastaanotolla lähdetään ­liikkeelle haastattelusta ja tutkimuksesta. Alle 45-vuotiailla hoito aloitetaan ­yleensä lääkityksellä, tätä vanhemmille voidaan tehdä tähystys. Tähystyksessä tarkastetaan ruokatorven ja mahalaukun kunto. Toimenpiteessä nähdään mahdolliset limakalvovauriot ja pystytään sulkemaan pois muut sairaudet, kuten keliakia, mahahaavat tai helikobakteeri. Samalla voidaan määrittää närästyksen syy eli sulkijalihaksen väljyys ja nähdä, minkä asteinen vaiva on kyseessä.

Joissain tapauksissa ruokatorven toimintaa voidaan tutkia ruokatorven manometrialla eli paineen mittauksella. Tämä on kuitenkin melko harvinainen toimenpide.

7. Närästyksen itsehoitoon on erilaisia lääkkeitä. Miten ne eroavat toisistaan?

Närästyslääkkeitä on kahdenlaisia. Nesteenä tai pureskelu- tai imeskelytabletteina nautittavat antasidit neutraloivat mahahappoja ja auttavat lievittämään närästystä väliaikaisesti. Ne ovat nopeavaikutteisia ja niiden teho kestää tunnista pariin. Antasideja voi ottaa useita ­kertoja päivässä.

Suolahapon erityksen estäjät eli proto­nipumpun inhibiittorit tai ppi-lääkkeet ­estävät mahan limakalvon suolahappoa valmistavien solujen toimintaa. Niiden vaikutus alkaa hitaasti, mutta kestää 12–16 tuntia.

Suolahapon erityksen estäjiä käytetään silloin, kun kyse on kroonisesta vaikea-asteisesta tulehduksesta, johon liittyy haavoja. Myös pysyvään lääkitykseen ne ovat parempi vaihtoehto. Muuten lääkkeet ­valitaan halutun nopeuden ja pitkäkestoisuuden perusteella.

8. Voiko närästys olla oire jostain muusta vaivasta?

Pahimmillaan närästys voi olla merkki sydänsairaudesta. Refluksitaudin ohella närästys voi olla myös oire esimerkiksi palleatyrästä tai ruokatorven hiiva- tai virustulehduksesta.

9. 0nko pitkäaikaisella närästyksellä seurauksia?

Toistuva mahahapon nousu ärsyttää ja vaurioittaa ruokatorven limakalvoa. Tämän seurauksena ruokatorvi voi haavautua ja tulehtua. Hoitamaton närästys voi laukaista astmakohtauksen, vaurioittaa hampaiden kiillettä ja lisätä jopa syöpäriskiä.

10. Entä, jos lääkkeistä ei ole apua tai ne eivät sovi? Onko muita hoitokeinoja?

Jos lääkehoito ei sovi esimerkiksi liian voimakkaiden sivuvaikutusten vuoksi tai jos kyse on vaikea-asteisesta taudista, voidaan harkita leikkaushoitoa. Tällöin kuitenkin tulee olla diagnoosi refluksitaudista. Leikkauksessa hyvä tulos saavutetaan 7–9 potilaalla kymmenestä.

Asiantuntijana sisätautien ja gastroentero­logian erikoislääkäri Petri Pesonen, ­Kampin Terveystalo. Lähde: Terveyskirjasto.fi