Nokkonen tukee munuaisten toimintaa

Polttava rikkaruoho on yksi tehokkaimmista terveyskasveistamme. Kevätkävelylle kannattaakin ottaa mukaan suojakäsineet ja keräyspussi. Nokkonen on herkullinen ruokakasvi, jota voi käyttää pinaatin tapaan keittoon, lisätä sämpylä- ja ohukaistaikinaan tai kuivata mausteeksi tai yrttiteeksi.

Nokkonen (Urtica dioica) on monivuotinen ruohokasvi, joka kasvaa jopa puolentoista metrin korkuiseksi. Tiheitä, tummanvihreitä nokkospuskia kasvaa kaikkialla Suomessa, kukinta-aika on loppukesästä. Nokkosen kukinnot ovat vihreitä, riippuvia kukkaryppäitä. Lehtien ja varren pinnoilla kasvaa poltinkarvoja, joiden koskettaminen voi aiheuttaa ihon punoitusta, kirvelyä ja kutinaa.

Nokkonen kannattaa poimia varhain, noin 10-15 senttisenä versona, jolloin varsi on vielä pehmeä ja koko kasvin voi käyttää. Nokkosta ei ole välttämätöntä ryöpätä, mutta se on suositeltavaa, sillä ryöppäys vähentää nokkosen nitraattipitoisuutta. Poltinkarvatkin lähtevät kuumalla vedellä, mutta siihen riittää huuhtelu. Omaan pihaan voi istuttaa nokkospensaan, josta saa säännöllisesti poimimalla tuoreita versoja läpi kesän.

Mitä sisältää?

Nokkosessa on runsaasti tärkeitä ravintoaineita: C-vitamiinia, foolihappoa, rautaa, piitä, kalsiumia, kaliumia, flavonoideja ja karotenoideja. Nokkonen sisältää myös histamiinia, serotoniinia ja asetyylikoliinia. Poltteen aiheuttajia ovat muun muassa muurahais- ja sitruunahappo.

Mihin auttaa?

Nokkosen hyötykäytöllä on pitkät ja monipuoliset perinteet. Nokkosen kuitupitoista vartta on käytetty kankaanvalmistukseen, ja vielä nykypäivänäkin moni viherpeukalo karkottaa tuhohyönteiset luontoystävällisellä nokkosvedellä. Reumaa, ihottumaa ja muita tulehdussairauksia on hoidettu ulkoisesti nokkospiiskauksella ja sisäisesti nokkosteellä tai -uutteella. Nokkosta on käytetty myös naisten vaivojen ja anemian hoitoon, yleisesti vahvistavana rohtona sekä virtsan erityksen lisäämiseen. Peräpukamia ja haavoja on hoidettu ulkoisesti nokkosvesihauteilla. Nokkosen siemenistä tehdyllä uutteella on kohotettu mieskuntoa.

Nokkonen lisää virtsaneritystä ja tukee siten munuaisten toimintaa sekä sopii tukihoidoksi virtsatieinfektioissa. Nestekierron parantuessa turvotukset vähenevät ja kuona-aineiden poistuminen nopeutuu. Nokkosen juurella on myönteisiä vaikutuksia lievissä eturauhasvaivoissa. Nokkosen on havaittu alentavan hieman verenpainetta ja verensokeria. Runsaan C-vitamiini- ja rautapitoisuutensa ansiosta nokkonen sopii anemian tukihoidoksi. Sisältämänsä histamiinin ansiosta nokkonen voi lievittää allergisia oireita. Nokkosta ei kuitenkaan suositella henkilöille, joilla on sydämen tai munuaisten vajaatoimintaa.

Kosmetiikassa nokkosta käytetään hiuspohjan hoidossa. Päänahan hoitoon voi nokkoshuuhdetta valmistaa itsekin liottamalla nokkosia vedessä noin vuorokauden ajan. Nokkosveden sanotaan myös antavan hiuksille kiiltoa.

Asiantuntijana dosentti Yvonne Holm, Farmakognosian osasto, Helsingin yliopisto.

Teksti: Anu Holopainen