Paniikkihäiriön ei tarvitse antaa viedä iloa juhlapyhistä – asiantuntijan vinkit ruuhkiin ja sukujuhliin

Juhlapyhät saattavat olla paniikkihäiriötä sairastavalle tiukka paikka. Asiantuntija kertoo, miten juhlapyhiin kannattaa valmistautua.

Tunnistatko sinäkin tunteen, että joulun odotus ja itse juhla ovat loputonta ahdistuksen aikaa?

– Joulu on paniikkihäiriötä sairastavalle monin tavoin hankala, sanoo Tampereen YTHS:n psykologi Marjo Tossavainen.

– Kaupat ja liikennevälineet ovat täynnä ihmisiä. Lisäksi joulu on monelle tärkeä juhla, johon liitetään paljon odotuksia. Varsinkin, jos koolla on paljon ihmisiä, on tilanne paniikkihäiriötä sairastavalle sosiaalisesti kuormittava.

Tossavainen sanoo, että jouluun liittyy paljon pitää- ja täytyy-ajattelua. Kaikille pitää olla lahja, pitää olla hyvällä tuulella ja pitää huomioida kaikki.

– Se, mitä oikeasti pitää, on muistaa olla armelias itselleen.

Tossavainen kannustaa paniikkihäiriötä sairastavia tekemään myös etukäteissuunnitelmia.

Suunnittele lahjojen osto

Tossavaisen mukaan yksi konkreettinen tapa helpottaa omaa oloa on tehdä joululahjaostokset sellaisina aikoina, kun kaupassa ei ole niin paljon muita ihmisiä.

– Eli kauppojen avautumisaikaan, puolen päivän aikoihin tai juuri ennen niiden sulkeutumista.

Sama pätee matkustamiseen.

– Jos mahdollista, matkaan kannattaa lähteä vaikka päivää aiemmin, niin ei joudu matkustamaan ruuhkassa.

Huijaa itsesi ovesta ulos

Joillekin paniikkihäiriötä sairastaville ulko-ovi on suurin este. Sen avaaminen voi tuntua mahdottomalta.

Jos mielessä on paljon uskomuksia ja katastrofiajatuksia, voi mieltä kuitenkin koettaa huijata.

– Jos ovi on suurin ongelma, kannustan kokeilemaan seuraavaa tekniikkaa: kun tuntuu, että ovea ei saa auki, voi antaa mielensä ajatella niin, mutta samalla tehdä lähtemiseen liittyviä asioita –kuten laittaa avaimet taskuun ja kengät jalkaan. Keho ikään kuin toimii paniikinomaisia ajatuksia vastaan. Yhtäkkiä saattaakin huomata olevansa ovesta ulkona.

Varaa juhlapäivälle lepohetki

Itse juhlapäivä on kuormittava, etenkin jos ympärillä on jatkuvasti paljon ihmisiä.

Tossavainen kannustaa miettimään jo etukäteen, miten päiviin – missä niitä sitten viettääkään – saisi sisällytettyä hetkiä, jolloin on ihan itsekseen.

– Voi vaikka käydä joulusaunassa yksin, tai kävelyllä. Tai jos on yötä kyläpaikassa, voi mennä nukkumaan aiemmin kuin muut. Ja jos se on mahdollista, niin kertoa asiasta muille. Voi sanoa, että minua saattaa alkaa ahdistaa, jolloin menen äkkiä ulos tai vessaan, eikä se ole vakavaa.

Alkoholia voi joulupöydässä nauttia, mutta kohtuudella.

– Seuraavan päivän ahdistus krapulassa saattaa laukaista paniikkikohtauksen.

Valmistaudu sosiaalisiin tilanteisiin

Perhesuhteet ovat harvoin täysin ristiriidattomia ja saattavat siksi aiheuttaa ahdistusta.

Tossavaisen mukaan kannattaa käydä jo etukäteen läpi, miten aikoo toimia, kun itselleen hankala sukulainen alkaa raivostuttaa.

– Mielikuvaharjoitteissa voi suunnitella ristiriitatilanteen, joka menee itsen kannalta hyvin. Voi esimerkiksi päättää, että siinä tilanteessa lähtee keittiöön tai pienelle kävelylle.

– Voi olla hyvä miettiä myös, mikä paniikintunteen on aiemmin aiheuttanut. Onko ollut niin jännittynyt vai pelkääkö mahdollista riitaa? Vai eikö itse asiassa huvita viettää koko joulua kyseisten ihmisten seurassa?

Mutta miten toimia, jos juhlapaikalla tuntuu, että paniikkikohtaus on lähellä?

– Jos seurueeseen kuuluu ihminen, johon luottaa, voi jo etukäteen sopia, että vinkistä toinen tietää ehdottaa kävelyä tai pieniä päiväunia.