Terveys

Saako selkää taivuttaa taaksepäin? Selvitimme selkämyytit

Selkä on kehomme tärkeä tukipilari. Sen harjoitteluun liittyy kuitenkin paljon uskomuksia ja niistä johtuvia pelkoja. Etsimme vastaukset viiteen sitkeään selkämyyttiin.

Teksti:
Päivi Pelkonen
Kuvat:
iStock

Syvälle iskostettu, tarua oleva selkämyytti voi aiheuttaa turhaa pelkoa.

Selkä on kehomme tärkeä tukipilari. Sen harjoitteluun liittyy kuitenkin paljon uskomuksia ja niistä johtuvia pelkoja. Etsimme vastaukset viiteen sitkeään selkämyyttiin.

Millaiset selkämyytit sinulle ovat tuttuja? Selkä tukee ja toimii kaikissa liikkeissämme. Tämän vuoksi selän kunto on keskeinen osa kokonaisvaltaista hyvinvointiamme.

Selän ongelmat ovat hyvin yleisiä, mutta suurin osa niistä on epäspesifejä, eli niiden tarkka syy jää pimentoon. Vain 5–10 prosentilla selkävaiva on krooninen ja spesifi. Liikunta on tärkeä osa selän hyvinvointia, vaivojen ennaltaehkäisyä ja hoitoa. Pahimmillaan selkävaivat ja niistä aiheutuvat tuntemukset ja huoli johtavat liikunnan välttelyyn ja jopa liikuntapelkoon.

Käymme artikkelissa läpi erilaisten väittämien avulla, miten selkää voi turvallisesti harjoitella myös silloin, kun selkä vaivaa.

1. selkämyytti: Selkää ei saa taivuttaa taaksepäin

Tämä selkämyytti on tarua.

Tervettä selkää saa ja pitää liikuttaa myös taaksepäin. Liike parantaa selän liikkuvuutta ja lisää välilevyjen ja luukudoksen aineenvaihduntaa.  Selkävaivaisenkin on hyvä tietää, että vasta-aiheita liikkumiselle ei juurikaan ole, kunhan vakavat syyt kivulle on suljettu pois. Silloin kun selkä ei ole kunnossa, rajoitukset selän liikkuvuudessa taivutettaessa taaksepäin tai eteenpäin voivat kuvata selkäkivun vaikeusastetta.

Selkäranka koostuu päällekkäin järjestäytyneistä pienistä luista, joita kutsutaan nikamiksi. Nikamien välissä on välilevy sekä ylä- että alapuolella. Nikamat niveltyvät yhteen fasettinivelten avulla. Ne ohjaavat selän liikettä eri suuntiin. Välilevyt ovat ikään kuin tyynyjä, jotka vaimentavat iskuja ja vähentävät selkään kohdistuvaa kuormitusta mahdollistaen nikamien liikkeen.

2. myytti: Kipeää selkää ei saa treenata

Tämä selkämyytti on tarua.

Liikettä käytetään myös osana selän hoitoa erilaisissa kiputiloissa. Akuutissa selkäkivussa vuodelepoa kannattaa välttää. Silloin parasta lääkettä ovat arkiset askareet tai kevyt liikunta, kuten kävely ja vesijuoksu, kivun sallimissa rajoissa. Akuutissa selkäkivussa varsinaisesta treenaamisesta ei ole todettu olevan hyötyä.

Suurin osa selkäkivusta paranee itsekseen muutamassa päivässä tai viikossa. Joskus selkäkipu voi kuitenkin äityä niin pahaksi, että selkä tarvitsee lepoa. Tällöin kannattaa kokeilla erilaisia rentoutus- ja lepoasentoja, kuten jalkojen nostoa korokkeelle selinmakuulla.

3. selkämyytti: Selkävaivaisen kannattaa harjoitella tasapainoa

Tämä selkämyytti on totta.

Tasapainoharjoittelussa joutuu kehittämään liikehallintaa ja keskivartalon tukilihaksia, jotka ovat yhteydessä myös selän hyvinvointiin. Kroonisilla selkäkipupotilailla on todettu olevan heikompi tasapaino etenkin yhdellä jalalla seisoessa kuin terveillä.

Tasapainoharjoittelua voi tehdä monella tavalla lähes missä vain. Tasapainoa voi harjoitella päivittäin muiden harjoitteiden ohella. Harjoittelussa kannattaa käyttää erilaisia liikesuuntia ja lisätä haastetta tasaisesti tasapainon parantuessa. Aloita harjoittelu esimerkiksi tällä ohjelmalla.

4. myytti: Tukiliivi on tehokkaampi apuväline kuin oma lihaskorsetti

Tämä selkämyytti on tarua.

Tukivyöstä voi olla tarvittaessa apua selkäkivun kanssa, mutta se ei poista lihasharjoitusten merkitystä. Alaselkäkipu voi johtua muun muassa reisi- ja pakaralihasten sekä lonkkanivelten heikkoudesta ja kireydestä, joten niiden harjoitteleminen on tärkeää selän ydintuesta vastaavien lihasten ohella.

Tukivyöstä voi olla apua henkilöille, jotka haluavat tukea selkää esimerkiksi raskaiden nostojen yhteydessä tai edistää liikkumista selkäkivun kanssa. Tukivyö voi helpottaa kivusta aiheutuvaa lihasjännitystä. Tukivyö muistuttaa myös selän hyvästä asennosta.

Lue myös Kotilieden artikkeli: Selkävaivat eivät aina oireile selässä, vaan kipu voi tuntua reidessä tai sisäelimissä – katso kuvasta, missä päin kehoa selkäsairaudet voivat vihoitella

5. selkämyytti: Liikuntalajilla ei ole väliä, kunhan liikkuu

Tämä selkämyytti on totta ja tarua.

Pääsääntöisesti liikuntalajin voi valita omien mieltymysten mukaan. Monipuolinen kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelu yhdistettynä liikkuvuusharjoitteluun pitää selän kunnossa. Aktiivista elämäntyyliä viettävät kärsivät harvemmin selkäkivuista kuin passiivisen elämäntyylin omaavat.

Mutta miksi sitten tämä selkämyytti on osin tarua? Jo yllä kerrotun lisäksi on hyvä kuitenkin huomioida, että paljon iskutusta, tärähdyksiä ja vääntöä sisältävät lajit voivat provosoida jo ennestään ärtynyttä selkää.  Tällöin lempeät lajit, kuten kävely, sauvakävely, vesijuoksu, jooga ja pilates, ovat hyviä vaihtoehtoja. Kun kipu hellittää, kuormitusta voi lisätä asteittain.

Lähteet: Tanner. J. & Niezgoda-Hadjidemetri A. (toim.): Selkä kuntoon. Tunnista, ehkäise ja hoida selän ja niskan ongelmat. Otava. 2012. Vuori I., Taimela S., Kujala U. (toim.): Liikuntalääketiede. Duodecim. 2012. Selkäliitto – Selkäkanava, Käypä hoito -suositus: Alaselkäkipu, 2017, Taimela T. & Luoto S. Onko selkävaivan kroonistumisen syynä liikkeiden säätelyn häiriö. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim. 1999.

X