Sydänlihastulehduksen voi saada huomaamatta – lääkäri kertoo, mitkä oireet kannattaa ottaa vakavasti

Flunssan jälkeen pitäisi välttää raskasta liikuntaa noin viikon ajan, koska rasitus voi pahentaa mahdollista sydänlihastulehdusta.

Voiko pienessä flunssassa lähteä lenkille? Ei kannata, sillä jos kehossasi on huomaamaton virusperäinen sydänlihastulehdus, se voi kehittyä vakavaksi sydänlihastulehdukseksi – ja seuraukset voivat olla kohtalokkaat.

Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) kardiologian erikoislääkäri Jukka Lehtonen kertoo, että valtaosa sydänlihastulehduksista on hyvin vähäoireisia tai jopa oireettomia.

– Ihminen ei välttämättä tiedä sairastavansa sydänlihastulehdusta.

Sydänlihastulehdus johtuu joko viruksesta tai autoimmuunireaktiosta ja voi johtaa sydänlihaksen vaurioon. Suomessa vakavia sydänlihastulehduksia diagnosoidaan vuodessa kokonaisuudessaan 100–150.

Todellisuudessa tämän ulkopuolelle jää kuitenkin diagnosoimattomia sydänlihastulehduksia, koska diagnostiikka on Lehtosen mukaan vaikeaa.

Sydänlihastulehdus – näistä oireista tunnistat

Tavallisin oire sydänlihastulehduksessa on Lehtosen mukaan rintakipu. Oireita voi kuitenkin olla vaikeaa yhdistää juuri sydänlihastulehdukseen.

– Vakavassa tautimuodossa oireet voivat olla hyvin samankaltaisia kuin sydäninfarktissa eli voimakasta rintakipua ja hengenahdistusta.

Vakaviin oireisiin voi liittyä rintakivun ja hengenahdistuksen lisäksi myös pyörtyminen ja sydämensykkeen nousu.

Sen sijaan vakavat autoimmuuniperäiset myokardiitit eli sydänlihastulehdukset ovat yleisimpiä 40–50-vuotiailla naisilla. Tarkkaa syytä tähän ei tiedetä, mutta Lehtosen mukaan taustalla vaikuttavat ainakin perinnölliset tekijät.

– Muutkin autoimmuunisairaudet, kuten reuma ja Sjögrenin oireyhtymä, ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Sukupuolten välillä on eroa ainakin immuunijärjestelmässä.

Virus sydänlihastulehduksen taustalla

Virusperäiset sydänlihastulehdukset ovat yleisempiä nuorilla miehillä.

– Jos on saanut virusperäisen sydänlihastulehduksen, se ei johdu rasituksesta tai levosta, vaan taustalla on virus. Talviaikaan ihmiset ovat enemmän sisätiloissa ja sen vuoksi tartunnat nousevat.

Virusperäisessä sydänlihastulehduksessa eli virusmyokardiitissa voi raskaammassa fyysisessä rasituksessa syntyä vakavia rytmihäiriöitä tulehtuneeseen sydämeen. Siksi virusperäisen sydänlihastulehduksen aikana ja heti sen jälkeen tulisi pidättäytyä hikiliikunnasta.

Virusperäistä sydänlihastulehdusta esiintyy erityisesti varusmiesten keskuudessa. Suomessa tutkittiin jo 1970–1980-luvulla varusmiehiä. Jos heillä epäiltiin juuri virusperäistä sydänlihastulehdusta, lupaa urheiluun ei saanut.

– Heille tehtiin leporasitus ja jos ei tullut rytmihäiriötä, sitten oli lupa rasittaa itseään. Jos oli kova ja vakava rintakipu, rasitusta piti välttää.

Lehtosen mukaan hyvä käsihygienia on yksi keino estää saamasta virusperäistä sydänlihastulehdusta, aivan niin kuin tavallista virusperäistä flunssassakin.

– Jos on flunssa, on hyvä muistaa vanha neuvo, ettei pidä rasittaa itseään.

Flunssasta tervehtymisen jälkeen olisi hyvä välttää raskasta liikuntaa noin viikon ajan.

Äkkikuolema koskettaa muutamia ihmisiä

Mitä vakavammasta sydänlihastulehduksesta puhutaan, sitä suurempi riski äkkikuolemaan on. Lehtonen itse hoitaa juuri vakavan sydänlihastulehduksen saaneita.

– Se ei ole kansantauti, mutta koskettaa usein nuoria aikuisia ja varhaisessa keski-iässä olevia. Sen saaville ihmisille se on dramaattinen. Osa näistä tapauksista on sellaisia, että ihminen lähtee juoksutapahtumaan maratonille ja voimakas rääkki laukaisee rytmihäiriön.

Vuosittain sydänlihastulehdukseen kuolee Lehtosen mukaan muutamia ihmisiä äkillisesti.

Jos kärsit rintakivusta, mene lääkäriin

Sydänlihastulehdusta tutkitaan verikokeella, sydämen ultraäänitutkimuksella ja tarvittaessa myös magneettitutkimuksella. Joskus täytyy tehdä varjoainekuvaus, jotta sydänlihastulehdus erotetaan sepelvaltimotaudista. Lehtosen mukaan lääkäriin kannattaa mennä aina, jos tuntee kovaa rintakipua.

– Vaaran merkkejä ovat rintakivun lisäksi sydämen tykytys, hengenahdistus sekä jalkojen turpoaminen.

Vakavaa sydänlihastulehdusta hoidetaan vahvoilla sydänlääkkeillä. Joskus joudutaan tekemään jopa sydämensiirto.

Lievässä sydänlihastulehduksessa hoidoksi riittää lepo ja tarvittaessa tulehduskipulääke, jolloin tulehdus rauhoittuu itsekseen.

Lue myös: Nuori ja hyväkuntoinenkin voi saada sydäninfarktin – älä ohita näitä varoitusmerkkejä