Terveys

Kärsitkö suun ja silmien kuivumisesta? Kyse saattaa olla reumaperäisestä Sjögrenin oireyhtymästä

Limakalvojen kuivuminen, väsymys ja nivelkivut saattavat viitata Sjögrenin oireyhtymään. Siihen sairastuvista 90 prosenttia on naisia. Tauti puhkeaa yleensä vaihdevuosi-iässä.
29.10.2019 Teksti: Tyyne Pennanen Kuvat: iStock

Silmiä kutittaa ja suuta kuivaa. Yöllä täytyy herätä juomaan, ja sen jälkeen rampata vessassa. Onko kyse allergiasta, vaihdevuosioireista vai mistä ihmeestä?

Joissakin tapauksissa tällaisen vaivan voi aiheuttaa Sjögrenin oireyhtymä. Se on reumaperäinen autoimmuunisairaus, joka puhkeaa yleensä noin 40–50-vuoden iässä. Noin 90 prosenttia siihen sairastuvista on naisia.

Primaarinen Sjögrenin oireyhtymä on itsenäinen sairaus. Sekundaarinen Sjögrenin oireyhtymä liittyy muihin autoimmuunisairauksiin, kuten nivelreumaan, jolloin oireet ovat lievempiä kuin primaarisessa Sjögrenin syndroomassa.

Suu ja silmät kuivuvat

– Sjögrenin oireyhtymässä elimistön limakalvot kuivuvat, mikä johtuu avoeritteisten rauhasten kroonisesta tulehduksesta. Lisäksi voi esiintyä väsymystä, valkosormisuutta, nivelkipuja, ja joskus myös lihaskipuja, sanoo reumatologiaan erikoistuva lääkäri Suvi Peltoniemi.

Yleisimmät oireet ovat silmien ja suun kuivuminen.

– Silmien kuivuminen on niin häiritsevää, että tuntuu kuin koko ajan olisi roska silmässä. Kuivuuden takia silmät myös vetistävät herkästi ärsytyksen seurauksena. Esimerkiksi jos ulkona on tuulista, silmät saattavat vuotaa, Peltoniemi sanoo.

Suun kuivuuden takia Sjögrenin syndrooma -potilaat usein kokevat, että he joutuvat juomaan vettä tavallista enemmän.

– Lisäksi nieleminen voi tuntua haasteelliselta ja puhuessa voi tulla tunne, että kieli takertuu kurkkuun. Limakalvot voivat punoittaa ja kirvellä sekä makuaistimukset heikentyä.

Suun kuivuminen saattaa aiheuttaa muita ongelmia. Sylki suojaa hampaita kariesta vastaan. Kun syljen eritys vähenee, suun terveys heikentyy.

– Hammaslääkäri voi huomautella, että on paljon reikiä. Paikat voivat lähteä ja hampaat lohkeilla. Huono syljeneritys altistaa myös iensairauksille ja hiivasieni-infektioille. Siksi Sjögrenin syndrooma -potilaille suositellaan, että he kävisivät hammaslääkärissä tai suuhygienistillä pari kertaa vuodessa.

Lisäksi on yleistä, että potilas kärsii nivelkivuista.

– Kipua voi olla missä tahansa nivelissä, mutta useimmiten ne ovat kädet, ranteiden ja sormien nivelet, jotka oireilevat, Peltoniemi täsmentää.

Väsymys voi olla myös yksi oire. Niin myös lihaskipu, joka on kuitenkin harvinaisempaa.

– Jos sitä on, se saattaa ilmetä missä tahansa lihaksistossa.

Sjögrenin syndrooma

Nivelkivut ovat yleisiä Sjögrenin oireyhtymässä. Useimmiten ranteiden ja sormien nivelet oireilevat.

Sjögrenin oireyhtymä voi oireilla myös limakalvoilla

Sjögrenin oireyhtymään liittyy muitakin oireita, jotka eivät kuitenkaan ole yhtä yleisiä kuin suun ja silmien kuivuminen ja nivelkivut.

Yksi niistä on nenän limakalvojen kuivuminen.

– Nenä voi olla tukkoinen, tai voi saada normaalia herkemmin verenvuotoa, koska limakalvot ovat niin kuivat, Peltoniemi kertoo.

Myös alapään limakalvot saattavat kuivua, mikä tuntuu yhdyntäkipuna. Limakalvojen kuivuus ei oireile kutinana.

– Jotkut potilaat saavat herkemmin virtsatieinfektioita, jos limakalvot ovat huonossa kunnossa.

Sjögrenin syndrooma voi oireilla myös kuivana yskänä, koska keuhkot ovat yksi elimistön limakalvoista.

Oireisiin saattaa kuulua myös sylkirauhasten turpoaminen ja kipeytyminen, mikä on seurausta niiden tulehtumisesta.

Diagnosoiminen ei ole helppoa

Sjögrenin syndroomaa ei ole ihan helppo tunnistaa. Ensinnäkin oireet muistuttavat vaihdevuosioireita.

–Kun naiset ylittävät vaihdevuosi-iän, suurimmalla osalla limakalvot alkavat kuivua. Se johtuu siitä, että estrogeenipitoisuus laskee, Peltoniemi sanoo.

Myös jotkin lääkkeet aiheuttavat suun ja silmien kuivumista.

– Esimerkiksi verenpainetautia hoidetaan diureeteilla ja betasalpaajilla, ja ne voivat vähentää kyynelnesteen ja syljen eritystä.

Sjögrenin oireyhtymää lähdetään selvittämään tekemällä useampi testi. Ensin testataan potilaan kyyneleritystä ja syljen eritystä. Jos ne ovat alentuneet, epäilys syndroomasta vahvistuu. Lisäksi verestä mitataan SSA- ja SSB-vasta-aineita. Niiden löytyminen saattaa viitata Sjögrenin syndroomaan.

– Lääketieteessä kiistellään parhaillaan siitä, voiko Sjögrenin oireyhtymää ylipäätään olla ilman näitä vasta-aineita, Peltoniemi kertoo.

Korvalääkärin toimesta saatetaan ottaa sylkirauhasesta koepala. Jos koepalasta löytyy riittävästi tietynlaisia valkosoluja, se vahvistaa taas epäilystä.

– Jos löydöksiä on tarpeeksi, eikä oireille löydy muuta syytä, niin silloin voidaan asettaa Sjögrenin syndrooma diagnoosiksi, Peltoniemi sanoo.

Jos epäilee kärsivänsä Sjögrenin syndroomasta, voi aloittaa selvitystyön tekemisen itsekin pyytämällä hammaslääkäriltä sylkitestin.

Apukeinoja löytyy

Sjögrenin oireyhtymään ei ole parannuskeinoa, mutta suun ja silmien kuivumista voidaan hoitaa oireenmukaisesti ja oloa helpottaa. Silmiä voi kostuttaa joko nestemäisillä tai geelimäisillä tipoilla.

– Joskus silmälääkäri saattaa asettaa tulpat kyyneltiehyisiin, jotta kyynelneste pysyisi kauemmin silmissä. Tulpat voivat olla väliaikaisia tai pysyviä. Hyvin vaikeissa tapauksissa Iho- ja allergiasairaalassa tehdään joskus potilaan omasta seerumista silmätippoja.

Suun kuivumista hoidetaan siihen tarkoitetuilla imeskelytableteilla, jotka stimuloivat syljen eritystä.

– Ylipäänsä pureskeleminen auttaa. Jos leuat eivät kipeydy, niin kannattaa käyttää Xylitol-purkkaa.

Potilaille suositellaan myös fluoria sisältävän suuveden käyttöä. Fluorihammastahnassa ei saisi olla natriumlauryylisulfaattia, joka aiheuttaa hammastahnan vaahtoamisen, mutta myös kuivattaa suuta ja saattaa aiheuttaa osalle rakkuloita.

Liukastevoiteet puolestaan auttavat yhdyntäkipuihin.

– Lisäksi paikallisestrogeenit saattavat auttaa, kuten emätinpuikot, joita käytetään kahdesti viikossa.

Mahdollisia nivelkipuja ja -tulehduksia hoidetaan hydroksiklorokiinitableteilla, joihin voidaan tarvittaessa yhdistää pieni annos kortisonia suun kautta.

Milloin lääkäriin?

Syytä Sjögrenin oireyhtymään ei tiedetä.

– Koska siihen kuitenkin sairastuu enimmäkseen vaihdevuosi-ikäisiä naisia, jokin rooli hormoneilla sen puhkeamisessa on. Ylipäätään reumatautien syntymekanismeja ei vielä tunneta, Peltoniemi sanoo.

Onneksi tauti ei ole hengenvaarallinen, eivätkä oireet pahene kaikilla. Se on kuitenkin toiseksi yleisin reumatauti nivelreuman jälkeen: sitä sairastaa tutkimuksesta riippuen noin 1–4 prosenttia väestöstä. Vaikka se on yleisin aikuisilla naisilla, joskus hyvin harvoin sitä voi esiintyä lapsillakin, joilla tavataan juveniilia tautimuotoa.

Jos epäilee sairastuneensa Sjögrenin syndroomaan, milloin kannattaa lähteä lääkäriin?

– Jos suun ja silmien kuivuus on häirinnyt merkittävästi elämää eli oireita on ollut jatkuvasti kiusallisena yli kolme kuukautta, ja kenties hammaslääkärikin huomautellut jotakin ja on lisäksi niveloireita, niin silloin on syytä tarkistaa, voisiko niiden taustalla voi olla Sjögrenin oireyhtymä, Peltoniemi sanoo.

Lue myös

Suosittelemme