Hyvinvointi

Valoisa koti piristää mieltä

28.11.2011 Teksti: Anna.fi

Hyvä yleisvalaistus lievittää ja ehkäisee kaamosoireilua ja parantaa henkistä hyvinvointia.

Valoisa koti piristää mieltä

Sisätilojen valaistuksen suunnitelussa ei yleensä ajatella terveyttä, vaikka vietämme jopa kaksi kolmasosaa elämästämme keinovalossa. Valaistus on toki muutakin kuin sisustamista tai tunnelmanluomista. Sillä on merkitystä koko hyvinvoinnille. Eniten se vaikuttaa psyykkiseen terveyteen.

Vuonna 2008 julkaistiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Timo Partosen johtama laaja tutkimus, jossa hyväyleisvalaistus liitettiin parempaan elämänlaatuun.

Tutkimuksen mukaan hyvä yleisvalaistus lievittää ja estää kaamosoireilua. Näin se parantaa myös psyykkistä hyvinvointia jasitä kautta elämänlaatua. Kirkasvalon vaikutuksista psyykkiseen hyvinvointiin oli jo aiemmin saatu samanlaisiatutkimustuloksia, mutta noin 8 000 suomalaisella tehty tutkimus osoitti myös yleisvalaistuksella olevan merkitystä.

Terveyden ohella valaistus vaikuttaa kodin toimivuuteen, käyttömukavuuteen, tyyliin, tunnelmaan ja turvallisuuteen. Hyvä valaistus esimerkiksi keittiössä ja portaikossa ehkäisee tapaturmia.

Näin valo vaikuttaa

Valo säätelee uni-valverytmiämme ja vaikuttaa unen laatuun. Lisäksi se vaikuttaa mielialaan.

Valoinformaatio kulkee silmien kautta näkörataa pitkin aivoihin. Aivojen talamuksen alue aistii valon virkistävän kokemuksen.Tästä syystä öisellä vessareissulla ei kannata liiemmin sytytellä valoja, koska se hankaloittaa nukahtamista. Valoinformaatiotoinen reitti käy aivojen hypotalamukseen, jossa se tahdistaa sisäistä kelloamme ja vaikuttaa mielialaamme.

- Talamuksessa valon vaikutus koetaan välittömästi, kun taas hypotalamuksessa kello on hiukan hitaampi eli tahdistuvaaditaan parina peräkkäisenä päivänä samaan aikaan, jotta sillä on vaikutusta ylilääkäri Timo Partonen kuvailee.

Partosen mukaan virkistävimmän vaikutuksen valaistuksessa antaa kylmänsävyinen, silmään valkoiselta vaikuttava, sinistäaallonpituutta sisältävä valo.

Tutkimuksissa on osoitettu, että yötyö aiheutaa sisäisen kellon rytmihäiriöitä, ja vuorotyöläiset ovat siksi alttiita painonkertymiselle. Painon kertyminen lisää riskiä sairastua tyypin kaksi diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.

Päivänvalo on paras

Valaistussuunnittelija Ilkka Pekanheimo AD-Luxista suosittelee päivänvalon vaalimista valaistuksessa. Päivänvalo ja päivänvalon kaltainen valaistus parantavat myös sisutusta: värit näkyvät haluttuina ja oikeanlaisina.

- Päivänvalo on se valo, jossa ihmissilmä on miljoonien vuosien kehityksen aikana luotu toimimaan. Siinä valossa silmä toimii parhaiten ja sillä on suurimmat terveysvaikutukset.

Päivänvaloa voidaan vaalia, kun jo rakennuksen suunniteluvaiheessa otetaan huomioon valon pääsy huoneisiin sekä valitaanpäivänvaloa jäljittelevä valaistus täyden spektrin päivänvalolampuilla.

- Ideana on, että valaistus säilyisi samanlaisena, vaikka päivänvalo loppuu – ettei olisi suuria eroja ulkoa tulevan valon javalaistuksen antaman valon välillä.

Kotien valaistus on usein lämpimän kellertävää, mikä muuttaa sisustuksen värit. Ilkka Pekanheimo ei itse käyttäisivalaistuksessa värejä, koska ”useimmiten se menee metsään ja sisustuksen värit toistuvat toisin kuin oli tarkoitus”.

Kodin yleisvalaistusta voi muuttaa ja parantaa muun muassa lisäämällä valaistuspisteitä. Rakentamisvaiheessa on mahdollistajättää seiniin valaisimille omia aukkoja.

Hyvä valo ei rasita silmiä

Hyvä yleisvalo on sellainen, että sen äärellä voi lukea. Esimerkiksi lasten ja nuorten huoneiden yleisvalaistukseen tulisipanostaa, jotta nuoret silmät eivät väsyisi esimerkiksi sängyllä lukiessa.

Yleis- ja lukuvalaistus ei saa häikäistä. Myös liian vähäinen valaistus väsyttää silmät.

-  Lisäksi kannattaa tarkistaa, etteivät valaisimet esimerkiksi välky. Hyvä valaisin ei välky, sillä välkyntä häiritsee ja onepämiellyttävää.

Tarkkaa näkemistä vaativa työ, kuten käsityöt ja lukeminen vaativat noin puolet yleisvalaistusta tehokkaampaa valaistusta.Tarkan työn valokaan ei saa häikäistä esimerkiksi työskentelytason kautta, eikä työskentelyalueelle saa muodostua varjoa.

Ikääntyessä valaistukseen tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. Silmässä tapahtuvat muutokset aiheuttavat muun muassa sen, että näön tarkkuus heikkenee ja valontarve kasvaa. Hämärässä näkeminen voi hankaloitua ja näkökenttä pienentyä. 60-vuotiaan valontarve on noin kolme kertaa suurempi kuin 20-vuotiaan.

Asiantuntijana ylilääkäri Timo Partonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Mieliala, depressio ja itsetuhokäyttäytymisen -yksikkö; valaistusuunnittelija Ilkka Pekanheimo, AD-Lux.

Teksti: Taru Jussila

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Suosittelemme