23-vuotias Fanny Nortamo on ollut jälkihuollon piirissä 16-vuotiaasta asti.
23-vuotias Fanny Nortamo on ollut jälkihuollon piirissä 16-vuotiaasta asti.
Ihmiset ja suhteet

Fanny muutti raskaana pois lastenkodista: ”Olin laitostaustalla yksin lapsen kanssa, eikä kukaan sosiaalitoimesta soitellut”

Kun Fanny muutti lastenkodista, hän oli 16-vuotias tuleva äiti. Fannyn mukaan vuosikin saattoi vierähtää ennen kuin sosiaalitoimesta otettiin yhteyttä. – Jälkeenpäin ajatellen tuntuu kyllä huolestuttavalta.
Teksti: Tiina Suomalainen Kuvat: Sara Pihlaja

Tamperelaisen Fanny Nortamon, 23, kohdalla jälkihuollon piiriin kuuluminen merkitsee muun muassa sitä, että hänen ei tarvitse ottaa opintolainaa tradenomiopintoihinsa.

Yksi jälkihuollon tehtävistä on estää nuorta velkaantumasta, ja opintolainan sijaan nuori voi saada tarvittaessa toimeentulotukea.

Fanny aikoo olla jälkihuollon piirissä 25-vuotiaaksi asti.

– Ilman muuta, se on minun oikeuteni. Minulla on nyt myös mukava jälkihuollon sosiaalityöntekijä, jota tapaan noin kerran kuukaudessa.

Fannylla on tytär, joka aloitti juuri koulutien. Kun Fanny muutti pois lastenkodista, hän oli 16-vuotias ja kahdeksannella kuulla raskaana. Muuttoa ennen hän opetteli itsenäistä elämää laitoksen yhteydessä olleessa itsenäistymisasunnossa.

– Luotin omiin kykyihini äitinä ja halusin itsenäistyä.

Ensi- ja turvakotien liiton vanhempien ryhmässä Fanny tapasi vertaisiaan ja sai toivomaansa tukea. Heillä kävi jonkin aikaa myös perhetyö, mutta se lopetettiin, koska Fanny ei tarvinnut tukea vanhemmuuteen.

Sen sijaan jälkihuollon sosiaalityöntekijät loistivat poissaolollaan. Fannyn mukaan vuosikin saattoi vierähtää, eikä kukaan ottanut yhteyttä.

– Näin jälkeenpäin ajatellen tuntuu kyllä huolestuttavalta se, että olin alaikäinen äiti laitostaustalla yksin lapsen kanssa, eikä kukaan sosiaalitoimesta soitellut. Olihan minulla omat läheiset ja tukiverkostot, mutta silti. Kai he ajattelivat, että koska me pärjäämme, apua voidaan suunnata sinne, missä sitä tarvitaan enemmän.

Jälkihuolto on mennyt eteenpäin

Fanny toivoo, että sijaishuollosta itsenäistyvää nuorta valmisteltaisiin paremmin. – Olisi hyvä kerrata ihan perusasioi­ta, kuten oman talouden hoitoa.

Fanny toivoo, että sijaishuollosta itsenäistyvää nuorta valmisteltaisiin paremmin. – Olisi hyvä kerrata ihan perusasioi­ta, kuten oman talouden hoitoa.

Jälkihuolto on mennyt Fannyn mukaan parempaan suuntaan viime vuosina, mutta paljon kohennettavaa vielä on. Jälkihuolto ei esimerkiksi huomioi vanhempaa ja lasta yhdessä, vaan molemmilla on omat sosiaalityöntekijänsä. Fannyn mukaan yhteisasiakkuus olisi parempi ratkaisu.

Lisäksi hän toivoo jälkihuollon sosiaalityöntekijöiltä huolellisempaa paneutumista asiakkaisiinsa.

– Nuoret joutuvat avaamaan hyvinkin kipeitä kokemuksia. Sosiaalityöntekijöiltä toivoisi vastavuoroisesti panostusta tutustumiseen ja läsnäoloon. Työparitoiminta, jossa sosiaalityöntekijä ja -ohjaaja työskentelevät yhdessä, on hyvä vaihtoehto, koska ohjaajilla on yleensä enemmän aikaa.

Tällä hetkellä Fanny työskentelee opintojen ohella Pesäpuu ry:ssä kokemusasiantuntijana. Elämä on mallillaan. Työ, opinnot ja lapsi pitävät hänet kiireisenä.

Lue myös: Jennan jälkeen lastenkotiin jäi vielä pikkusisko: ”Yhdessä yössä pitäisi olla aikuinen”

X