Julkkikset

Aino-Kaisa Saarinen myrskyisistä väleistä kaksoissiskoonsa: ”Välillä me riidellään, ja sitten välit taas lämpenevät”

Ex-hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen tunnetaan suorapuheisuudestaan. – En ole mielin kielin -ihminen. Minulla on mielipiteitä, hyvä itsetunto ja arvostan itseäni. Aino-Kaisan mukaan se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö hän arvostaisi myös muita ihmisiä.

Teksti:
Tyyne Pennanen
Kuvat:
Sampo Korhonen/Otavamedia

Urheilu on suurten tunteiden draamaa. – Millaistakohan elämä sitten on, kun ei ole enää niitä huippuja ja alhoja, Aino-Kaisa miettii.

Ex-hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen tunnetaan suorapuheisuudestaan. – En ole mielin kielin -ihminen. Minulla on mielipiteitä, hyvä itsetunto ja arvostan itseäni. Aino-Kaisan mukaan se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö hän arvostaisi myös muita ihmisiä.

Ensimmäistä kertaa aikuiselämänsä aikana ex-hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen, 39, ei ole kesällä harjoitusleireillä. Hän ehtii perustaa pihalle kasvihuoneen, joka on ollut hänen pitkäaikainen haaveensa. Hän aikoo myös mennä ensimmäistä kertaa elämässään Pori Jazziin.

Ja ajatus siitä, että voi juoda ystävien kanssa vähän viiniä, on suorastaan kutkuttava! Sellainen ei ole aikaisemmin sopinut huippu-urheilijan ankaraan dieettiin saati aikatauluun.

Aino-Kaisalla on muutama läheinen ystävä kouluajoilta, ja heitä hän haluaa nähdä nyt useammin.

– Kun tekee paljon töitä ja matkustaa työnsä puolesta, ei yksinkertaisesti ehdi hankkimaan niin laajaa ystäväpiiriä. Mutta ne muutamat läheiset ihmiset ovat sitten tosi tärkeitä.

Tärkeitä ovat myös perheenjäsenet, ja erityisesti kaksoissisar Maija Saarinen.

Siskosten myrskyisistä väleistä ja vanhasta välirikosta on kirjoitettu paljon. Nyt välit ovat taas kunnossa, Aino-Kaisa sanoo. Finnairilla lentoemäntänä työskentelevä Maija tuli Tomin kanssa Pyeongchangiin katsomaan siskonsa viimeistä olympiahiihtoa. Se lämmitti.

– Myrskyt kuuluvat minun ja Maijan suhteeseen. Välillä me riidellään, ja sitten välit taas lämpenevät. Molemmat tietävät, että toiseen voi luottaa. Ja jos jotain pahaa tapahtuu, toiselle voi soittaa. Maija voi luottaa minuun aina. En häviä mihinkään.

Mitä tapahtuu itsekkäälle Aikulle?

”Aino-Kaisa Saarisen kahdet kasvot” lukee hänen elämäkertansa alaotsikossa. Pari vuotta sitten ilmestyneessä kirjassa hän selittää, että hänellä on siviiliminä ja urheilijaminä. Siviiliminä on mukava ja lämmin ihminen, joka ottaa muut huomioon. Urheilijaminä keskittyy omaan suoritukseensa, ja tuntia ennen kisan alkua hän on maailman itsekkäin ihminen. Silloin kaiken on mentävä prikulleen hänen ehdoillaan.

Luonteeltaan Aino-Kaisa on suorapuheinen. Kirjassa moni saa kuulla kunniansa. Hän avautuu esimerkiksi huonoista väleistään maajoukkuehiihtäjä Riitta-Liisa Roposen kanssa ja kritisoi kovin sanoin maajoukkueen entistä päävalmentajaa Magnar Dalenia.

– En ole mielin kielin -ihminen. Minulla on mielipiteitä, hyvä itsetunto ja arvostan itseäni. Mutta siitä ei pidä tehdä tulkintaa, etten arvostaisi muita ihmisiä. Kyllä minä arvostan, hän sanoo.

– Annan puheitten olla. Olen sinut itseni kanssa. Se on suurimpia vahvuuksiani.

Entä nyt, kun hiihtoura on ohi? Mitä tapahtuu sille toiselle, itsekkäälle Aikulle?

– Kyllä se tulee esiin, jos tarvitaan. Jos joudun tulevassa työssäni yhtä tiukkaan tilanteeseen kuin kilpaillessa, otan silloin oman tilani tasan tarkkaan.

Luit lyhennelmän Annan jutusta, jossa ex-hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen kertoo muun muassa siitä, millaisia urasuunnitelmia hänellä on hiihdon jälkeen. Lue juttu Annasta 20/2018. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!

X