Julkkikset

Ensitreffit alttarilla -pari Sari ja Antti nauttivat onnestaan: ”Voimamme kumpuaa rakkaudesta”

Ensitreffit alttarilla -ohjelman toisella tuotantokaudella avioon astelleiden Sarin ja Antin arki keskittyy tällä hetkellä pienen Aaron-pojan ympärille. Pariskunnan onni kukoistaa ja toinen lapsikin olisi toivottu ja haluttu. – Ajattelemme kuitenkin, että lapsen saaminen on ihme.
16.11.2017 Teksti: Hilppa Alanko Kuvat: Sarin ja Antin kotialbumi, MTV

Sarin, 37, ja Antin, 37, kohtaaminen Ensitreffit alttarilla -ohjelman alttarilla oli rakkautta ensisilmäyksellä. Kummankin tunteet olivat lähteneet kehittymään jo ennen ensitapaamista.

– Minulla on ollut aina elämässä se ajatus, että asioilla on tarkoitus tapahtua. Ja niin oli tässäkin. Ihastuimme jo prosessin aikana, kun tunneihmisinä mietimme hakemuksia ja haastatteluja tehdessä itseä varten valittua ihmistä. Kun kohtasimme, rakastuimme, Sari sanoo.

Tunteita on riittänyt tähän päivään asti. Ja kumpikin uskoo, että näin tulee olemaan myös jatkossa.

– Kyllähän se niin on, että voimamme kumpuaa rakkaudesta. Emmekä häpeile sanoa sitä ääneen, Antti toteaa.

Ensitreffit alttarilla Sari ja Antti

Antti ja Sari rakastuivat toisiinsa ensisilmäyksellä hääpäivänään.

Naurun täyttämää perhe-elämää

Nyt, alle kolme vuotta tapaamisensa jälkeen Sarin ja Antin elämä on tyypillistä perhearkea. Ihaninta pariskunnan elämässä on 1 vuoden ja 8 kuukauden ikäinen Aaron-poika, jonka ympärille arki vahvasti rakentuu.

– Arki on sitä, että olemme todella tiivis kolmikko. Koetamme nauraa paljon porukalla. Se on parasta, Antti sanoo.

– Yhdessä pelleily on todella vapauttavaa, sellaista ihanaa arjen katkaisua, Sari komppaa.

Yhteisistä hetkistä otetaankin kaikki riemu irti.

– Jos joku näkisi, kun me kolmistaan jammaamme olohuoneessa tai hypimme sängyllä porukalla, niin kyllähän se hieman erikoiselta saattaisi näyttää, Antti sanoo hymyillen.

Aina Sarin ja Antin perhe-elämä ei kuitenkaan ole ollut pelkkää riemua. Vauva-arjen alku ei sujunut kuin leikki, sillä Aaron itki lähes taukoamatta ensimmäiset kuukaudet. Helpotus löytyi, kun Sari alkoi epäillä maitoallergiaa ja antaa Aaronille maitoa, joka on tarkoitettu lehmänmaitoallergisille.

– Tilanne on nyt ihan ok, mutta alku oli kyllä aika hurja. Nukuin neljän kuukauden ajan varmaan korkeintaan 20 minuuttia putkeen, Sari muistelee.

Pieniä hetkiä kahden ja uusia tuulia työ- ja opiskelurintamalla

Parisuhdettaan Antti ja Sari hoitavat viettämällä pieniä hetkiä kahden kesken, kun se on mahdollista.

– Otamme pieniä stoppeja aina, kun mummot pääsevät hoitamaan Aaronia. Olimme esimerkiksi Suomi–Kanada-jääkiekkomatsissa viime viikolla. Olimme siellä 2–3 tuntia. Kuitenkin jo se tekee hyvää, että teemme yhdessä jotain pientä perusarjesta poikkeavaa, Sari kertoo.

Poikkeavuutta perusarjesta on ollut lähiaikoina muukin kuin kaksin ajan viettäminen. Tietoliikennealalla työskentelevä Antti vaihtoi 10 vuoden jälkeen työpaikkaa. Uusi, innostava työ unelmien työpaikassa tuo iloa ja voimaa myös arjen keskelle. Sari taas aloitti hoitovapaansa aikana kauan haaveilemansa sisustussuunnittelijan opinnot.

– Toivon, että siitä on joskus ammatiksi, Sari sanoo.

Positiivisuutta jokaiseen päivään

Arjen positiivisuus on Antille ja Sarille tietoinen valinta. He päättävät nähdä asioiden hyvät puolet, oppia epäonnistumisistaan ja riidellä rakentavasti eli puhumalla asioista avoimesti. Jos Sarille ja Antille tulee riita, Sari saattaa käydä esimerkiksi lyhyellä kävelyllä, jonka jälkeen asian selvittäminen sujuu paremmin.

– Positiivisuuden eteen on tehtävä töitä. Itseään pitää tsempata joka ikinen aamu, Antti sanoo.

– Saatan aamulla mennä ihan konkreettisesti peilin eteen ja sanoa itselleni, että tästä tulee hyvä päivä. Ja sitten siitä yleensä tuleekin. Totta kai arjessa on haasteita. Elämä on aikamoista aaltoilua aina välillä. Mutta juuri se tekee elämästä rikasta. Jos olet koko ajan pilvilinnoissa, et osaa iloita siellä olemisesta, Sari sanoo.

Kumpikin saa olla oma itsensä

Sari ja Antti ovat päättäneet myös tietoisesti keskittyä toistensa parhaisiin puoliin virheiden etsimisen sijaan.

– En usko, että koko maailmassa on olemassa pariskuntaa, jossa kumppanissa ei ärsyttäisi mikään. Meidän suhteessamme ärsyttävät asiat ovat kuitenkin todella pieniä ja mitäänsanomattomia sen kaiken toimivuuden ja perhearjen kannalta. Pyrin itse siihen, että joka asiasta ei tarvitse edes sanoa. Itsellekin tuo parempaa oloa, että toinen saa olla juuri sellainen kuin on, Sari sanoo.

No, mitkäs ne parhaat puolet sitten ovat?

– Antti on aivan mahtava isä. Hän on hyvä tasapainottaja minulle. Olen melko rauhallinen ja sellainen kasvattajaäiti. Antti on toki lapsen tukena ja mukana kasvattamassa häntä niin kuin minäkin, mutta Antti osaa pelleillä ihanalla tavalla. Kyllä minäkin menen mukaan sängylle pomppimaan, mutta Antti aina aloittaa sen. Mielestäni se on ihanaa. Antti on suurin tukeni ja kannustajani. Jos minä onnistun jossain, Antti kokee siitä hirveän suurta onnistumista ja myötäelää minun onneani. On mieletöntä katsoa, millaiset isä ja poika Antista ja Aaronista kasvaa. He muistuttavat koko ajan enemmän toisiaan, Sari sanoo.

– Sarilla on mielettömän iso sydän. Se on sydän, joka sykkii kaikille. Sari välittää niin paljon eri ihmisistä ja kantaa huolta heistä ja heidän jaksamisestaan. Äitinä Sarissa parasta on hänen äidinrakkautensa näkeminen: se rakkaus ja lämpö jolla hän ja Aaron kohtaavat, miten hän halaa Aaronia ja leikkii hänen kanssaan, Antti kuvailee.

Toinen lapsi olisi toivottu ja haluttu

Sari ja Antti eivät ole enää hyvään toviin asuneet Sarin Lauttasaaren asunnossa, jossa he ohjelman aikana asuivat. Juuri hiljattain he ovat muuttaneet Kotkasta vuokra-asuntoon Espooseen. Heidän toiveenaan olisi muuttaa vuokra-asunnosta omaan kotiin Helsinkiin tai Espooseen mahdollisimman pian.

– Lähitulevaisuudelta toivon kodin löytämistä. Meillä on tällä hetkellä sellainen olo, että haluaisimme hieman pysähtyä. Emme ole olleet ennen toistemme tapaamista tai sen jälkeen paikallaan pysyjiä, mutta nyt lapsen kautta kaipaamme sitä. Lapsen kanssa vauhtia pitää hiljentää, Sari pohtii.

Perheen suureneminen tulevaisuudessa on mahdollista.

– Se on toivottua ja haluttua. Ajattelemme kuitenkin, että lapsen saaminen on ihme. Jos niin tapahtuu, niin tapahtuu. Emme yleensä ottaenkaan suunnittele elämää pitkälle eteenpäin, Sari sanoo.

– Jos luoja niin suo, niin sitten se suo. Olen ollut aina hyvin työorientoitunut, mutta kun poikamme syntyi, sanoin, että isä on maailman paras titteli, Antti kertoo.

Kommentit (1)

Kahden kypsän aikuisen realistista puhetta parisuhteesta. Kukaan ei ole täydellinen mutta jos keskittyy vain toisen virheisiin niin ei ihme että moni voi parisuhteessa huonosti. Pitäisi myös katsoa peiliin. Kun toista osoittaa sormella niin mihinkäs ne kolme muuta sormea osoittavat…?




1



0

Kahden kypsän aikuisen realistista puhetta parisuhteesta. Kukaan ei ole täydellinen mutta jos keskittyy vain toisen virheisiin niin ei ihme että moni voi parisuhteessa huonosti. Pitäisi myös katsoa peiliin. Kun toista osoittaa sormella niin mihinkäs ne kolme muuta sormea osoittavat…?




1



0

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi