Julkkikset

Katariina Souri henkisen romahduksen jälkeen: ”En tajunnut, että vaihdevuodet voisivat selittää oireitani”

Kaksi vuotta sitten Katariina Sourin henkinen vointi romahti niin, että hän oli työkyvytön. Psykiatrin tekemä kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi tuntui Katasta väärältä, eikä hän suostunut aloittamaan lääkitystä. Vasta myöhemmin hän tajusi kärsineensä rajuista vaihdevuosioireista.
17.1.2019 Teksti: Sari Hannikainen Kuvat: Kristiina Kurronen/Otavamedia

Tällaiseksiko ihmiseksi minut onkin tarkoitettu! Ajatus yllätti kirjailija, kuvataiteilija Katariina Sourin, 50. Hän oli ollut niin kauan ahdistunut, väsynyt ja tuskainen, että hän oli tottunut ajatukseen, että sellainen hän on. Mutta sinä hetkenä Kata tajusi, että hänestä on tullut jotain muuta: jaksava ja levollinen.

Prosessi, jota hän kutsuu paranemiseksi, oli alkanut kaksi vuotta aikaisemmin. Ensin hänen olonsa kärjistyi sietämättömäksi loppuvuonna 2016.

– Olin silloin todella huonossa kunnossa: samanaikaisesti ylikierroksilla ja yliväsynyt. Yhtenä päivänä maalasin taulua kymmenen tuntia yhtä soittoa, seuraavana koin niin voimakasta ahdistusta ja tuskatiloja, että eristäydyin makuuhuoneeseeni. Ahdistus teki minut hyvin räjähdysherkäksi, joten sellaisina päivinä halusin olla vain itsekseni, lukea ja katsoa televisiota, Kata kertoo.

Hän oli mennyt muutamia kuukausia aikaisemmin naimisiin elämänkumppaninsa Eliya Zweygbergin kanssa, ja perhe – Kata, hänen yläasteikäinen tyttärensä Kiana ja Eliya – asui yhdessä Sipoossa. Kaiken piti olla hyvin, mutta Katan mieli ailahteli äärilaidasta toiseen viikoittain. Lasillinen pari punaviiniä iltaisin rauhoitti olon jotenkuten siedettäväksi, mutta yöt olivat silti vaikeita. Uni kerta kaikkiaan loppui tunniksi pariksi aamuyöllä. Ja sitten oli kohtauksia, jolloin hän heräsi tuskaisena hiestä märkänä. Hänellä oli todettu muutamia vuosia aikaisemmin epävakaa persoonallisuushäiriö ja kolmikymppisenä paniikkihäiriö, joihin hän oli saanut terapia-apua, mutta Katasta tuntui, että tällä kertaa kyse oli jostakin muusta.

– En ollut enää työkykyinen.

Hän varasi yksityisestä lääkärikeskuksesta ajan psykiatrian erikoislääkärin vastaanotolle.

Diagnoosi ei tuntunut oikealta

Psykiatrin diagnoosi oli kaksisuuntainen mielialahäiriö. Sairautta pitäisi alkaa heti hoitaa lääkityksellä.

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä kutsuttiin ennen maanis-depressiiviseksi häiriöksi. Sairaudelle ovat tyypillisiä toistuvat mania- ja masennusjaksot.

Katasta diagnoosi ei tuntunut oikealta, ja hän sanoi sen psykiatrille. Hän tunnisti itsessään ylikierroksilla käymisen mutta ei varsinaista maniaa. Lamaantumaan ja eristäytymään hänet saivat ahdistus ja tuskaisuus, ei masennus. Kata oli kiinnostunut lääkkeettömistä keinoista, jotka voisivat helpottaa oloa, ja ennen kaikkea selvittämään sitä, millaisia psykologisia ja fysiologisia syitä oireilun taustalla oli.

Lääkäri pysyi silti kannassaan. Toinen Katalle määrätyistä lääkevalmisteista kuuluu psykoosilääkkeiden ryhmään, toinen on epilepsialääke. Molempia suositellaan Käypä hoito -suosituksissa kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon, mutta koska diagnoosi ei ollut Katasta oikea eikä hänellä ole ollut koskaan psykoottisia oireita, hän ei aloittanut lääkityksiä. Psykiatrin suosittelema psykologi taas ei ottanut Kataa terapia-asiakkaakseen, koska tämä ei aloittanut lääkitystä. Lääkevastainen tarkoitti psykologin mukaan hoitovastaisuutta. Kata koki olevansa omillaan.

Kata kokee olevansa biologiselta sukupuoleltaan nainen, sosiaaliselta sukupuoleltaan muunsukupuolinen tai sukupuoleton. – Se on vapauttavaa.

Alkoholi pois ja stressi minimiin

Diagnoosin jälkeen hän alkoi tietoisesti vakauttaa elämäntapojaan, sillä hän halusi kokeilla, voisiko hän omin keinoin parantaa vointiaan. Kata lopetti jokailtaisen alkoholinkäytön, sillä vaikka se rauhoitti häntä, se myös lisäsi unen katkonaisuutta. Hän alkoi ulkoilla ja liikkua enemmän, sillä se taas paransi unen laatua. Tärkeää muutoksessa oli säännöllisen unirytmin ja nukkumaanmenoaikojen opetteleminen. Ja stressin minimoiminen.

Miten sen voi tehdä?

– Vähensin kaikkea sellaista, mikä aiheuttaa minulle paineita. En esimerkiksi enää kutsu kotiini juuri ketään, koska tiedän, että siivoaminen ja järjestelyt aiheuttavat minulle stressiä. Se on tarkoittanut sitä, että tingin sosiaalisesta elämästäni. Työasiat on hoidettava, mutta kun minua väsyttää, perun ja siirrän ylimääräiset menot ja tapaamiset. Ennen yritin selviytyä kaikesta väsyneenäkin.

Ajan kuluessa aamuyön unettomat tunnit ja hikoilukohtaukset saivat uuden selityksen.

– Minulla alkoi menopaussi. Tajusin jälkeenpäin, että aloin kärsiä vaihdevuosioireista samoihin aikoihin kun psyykkinen vointini heikkeni ja hain psykiatrilta apua. Tämä ei ottanut esiin vaihdevuosien vaikutuksia, enkä itsekään tajunnut, että ne voisivat selittää aamuyön heräilyä, hikoilua ja osittain myös mielialavaihteluita. Vaihdevuosioireenikin diagnosoitiin mielen sairaudeksi.

Luit juuri lyhennelmän Annan kansijutusta 3/2019. Kata teki olonsa parantamiseksi myös radikaalin ruokavalioremontin – miten se vaikutti hänen henkiseen hyvinvointiinsa? Kuinka Kata on sittemmin pärjännyt vaihdevuosioireidensa kanssa? Millainen yhdistelmä on tyttären murrosikä ja äidin vaihdevuodet? Miltä viidenkympin rajapyykin ohittaminen Katasta tuntui ja miksi hän tuntee nykyisin olevansa muunsukupuolinen tai sukupuoleton? Lue lisää numerosta 3/19 tai tilaa lehden lukuoikeus täältä!

Lue myös

Suosittelemme