Laulaja Irina: ”Mieheni kestää ihailtavasti kaltaistani sosiaalista erakkoa”

Laulaja Irina pyörittää keikkailun lomassa perhearkea. Luksusta olisi saada viettää muutama päivä yksin kotona. – Ensin siivoaisin, sitten nauttisin rauhasta ja hiljaisuudesta.

”Tykkään aamuista. Syön puuroa marjoilla ja raejuustolla ja juon ison mukillisen inkiväärivettä ja teetä. Pojalle, 8, laitan möttöä eli kaurahiutaleita, maitoa ja sokeria, tytär, 10, tahtoo kananmunaleivän. Kun lapset on saatu kouluun, vedän jalkaan joko monot tai lenkkarit. Hiihdän, juoksen tai pyöräilen. Illalla urheileminen on paljon vaikeampaa.

Kuuntelen ajaessani ja ruokaa laittaessani äänikirjoja ja podcasteja. Nyt on menossa Antti Holman podcast Auta, Antti. Hän puhuu tosi suoraan ja kaunistelematta, myös omasta elämästään. Yöpöydälläni on Hararin kirja Sapiens, mutta kuuntelen sitä mieluummin englanninkielisenä äänikirjana. Rakastan myös dekkareita ja romaaneja.

Ärsyttää, kun kesken talven tulee plussakelejä ja vesisadetta. Ne tärvelevät ladut ja lasten leikkipaikkana toimivan korkean lumikasan.

”Rakastan yksinoloa!”

Rahaa kuluu eniten ruokaan ja polttoaineisiin. Jos lapset tarvitsevat kausiasusteita, kierrän ensin kirpputorit. Kuvauksista saatan lunastaa jonkin vaatteen itselleni. Rakas ystäväni ompeli minulle juuri ihania keikka-asuja, joissa on metallinhohtovärejä ja bling-blingiä. Kevätkiertueelle lähtee uusi, häikäisevämpi Irina!

Hoidan ihmissuhteitani aika aktiivisesti. Monet kuvittelevat minun olevan niin kiireinen, että he eivät uskalla häiritä soitoilla. Mutta harvoin minulla niin hoppu on. Itse soittelen ja kyselen Whatsapp-viesteillä, mitä kuuluu. Välillä kutsun ystäviä meille hengailemaan.

Huomioin kumppaniani… niin, huomioinkos minä häntä ollenkaan? Olemme aika arkinen pariskunta. Kun lapset on saatu nukkumaan, asetumme telkkarin ääreen syömään herkkuja. Henri tykkää sipseistä, minä olen turkinpippurityyppi. Mieheni kestää ihailtavasti kaltaistani sosiaalista erakkoa. Rakastan yksin­oloa! Mies puuhailee hallissaan keikkabussin, pa-laitteiston ja valojen kanssa, minä touhuan kotona. Yhteistä ovat lapset ja keikkahommat. Joskus kaipaan sitä, että hotellihuone olisi yksin minun. Meillä on niin eri rytmit. Juuri, kun olen saamassa päiväunesta kiinni, mies tulee sisään. Ja kun minä esiintymään valmistau­tuessani haluaisin luukuttaa musaa, hän kaipaa rauhaa.

Rentoudun parhaiten, kun voin vain olla ja kuunnella musiikkia tai katsoa elokuvaa. Viimeksi katsoin itsekseni lempielokuvani Hiljaiset sillat ja sain vollottaa rauhassa.

”Voisinpa kehua olevani monipuolinen kokki”

Vietän lasteni kanssa paljon aikaa. Esiteini-ikäinen tytär on kasvanut vahvojen naisten ympäröimänä ja sen huomaa. Hän on jopa tiukempi mimmi kuin minä. Pelaamme koko perhe lautapelejä: Carcassonea, Skip-Boa, Unoa. Kaikilla on kova voitontahto, mutta äitinä joskus hellyn ja annan kuopuksen voittaa. Kerran viikossa on leffailta. Ensin käydään kiivas taistelu elokuvavalinnasta, sitten röhnötämme koko porukka sohvalla porkkana- ja kurkkukippojen kanssa.

Voisinpa kehua olevani monipuolinen kokki, mutta aika paljon pyöritän samoja keittoja ja wokkeja. Tytär on utelias ja ennakkoluuloton kokeilija, poika on hirveän nirso. Anoppini tekee maailman parhaita hirvenlihapullia, mutta yritän siirtyä yhä enemmän kasvisruokaan.

Hoidan kauneuttani päivittäin. Äiti opetti, että ikinä ei pidä mennä meikit naamassa nukkumaan. Yritän myös muistaa tehdä kuorintoja ja naamioita parin viikon välein.

Nukun kohtuullisen hyvin, paitsi jos meneillään on jotakin jännittävää. Aina ennen rundille lähtöä näen unen, jossa vedän matkalaukkua pitkin hotellin käytävää enkä löydä huonettani. Kuulen, että ravintolasalissa keikkani on jo alkamassa, mutta minä vaan harhailen laukkuineni.

Suurinta luksusta olisi olla pari päivää yksin kotona. Ensin siivoaisin, sitten nauttisin rauhasta ja hiljaisuudesta.”