Minka Kuustonen löysi liikunnan ilon vasta aikuisena: ”Se tuntui kuin rakastumiselta”

Näyttelijä Minka Kuustonen ei ollut lapsena ja nuorena liikunnallinen. Kun hän aikuisena jäi koukkuun liikunnan tuomaan hyvään oloon, elämänmuutos oli niin suuri, että hänen identiteettinsäkin muuttui.

”Löysin urheilun riemun vasta aikuisena. Kävin teininä satunnaisesti lenkillä tai kuntosalilla, mutta en kovin innokkaasti. Olin pitkään pelokas lajien suhteen, joissa voisi tapahtua jotakin ja saattaisin satuttaa itseni.

En kokenut urheilussa onnistumisen tunteita edes lapsena. Koulun liikuntatunneilla minut valittiin aina vikana joukkueeseen. Monet kaverini pelasivat koripalloa, mutta minun mittaiselleni tapille se ei ollut mieluista. Näytteleminen ja teatterikerho päihittivät kaikki liikuntaharrastukset.

Käänne tapahtui vuonna 2013, kun kuvasimme Ylelle Tellus-sarjaa. Rooliani varten minun piti treenata maastopyöräilyä ja ajella pyörällä jyrkkiä portaita alas. Alkuun se oli hyvin pelottavaa, mutta hiljalleen sain kerättyä itseni ja harjoittelemalla rohkaistuin.

Opettelin voittamaan pelkoni. Se tuntui uskomattoman hyvältä. Samalla asenteeni liikuntaa kohtaan muuttui. Se tuntui kuin rakastumiselta. Jollakin tavalla identiteettini muuttui, kun ymmärsin miten voimakas hyvän olon tunne liikunnan avulla oli mahdollista saavuttaa. Sain urheilusta virtaa ja onnellisuutta ihan uudella tavalla.

Korkean paikan kammo vaikeutti tankotanssia

Jouduin myös mukavuusalueeni ulkopuolelle Hotelli Swan Helsinki -sarjan kuvauksissa. Roolihenkilöni esiintyy tankotanssijana, ja jouduin treenaamaan tämän itselleni entuudestaan täysin tuntemattoman lajin. Olen aina ollut mielestäni kehno tanssija, mutta tartuin haasteeseen innolla.

Ainoa ongelma oli potemani korkean paikan kammo. Tangossa ei kivuta kovin korkealle, mutta tilanteet, joissa minun piti puristaa tanko jalkojeni väliin ja kaatua taaksepäin, olivat alkuun hyvin vaikeita. Välillä itkin paniikista, mutta onnistuneen suorituksen jälkeen helpotuksesta. Oli hienoa huomata, miten oma kroppani alkoi pikkuhiljaa toimia ja taipua.

Nykyisin nautin urheilusta, ulkoilusta ja itseni haastamisesta valtavasti. Käyn juoksemassa ja kuntosalilla, mutta varsinainen rakkauslajini on potkunyrkkeily.

”Yritän harjoitella lepäämistä”

”Treenaan dynaamisia lajeja ja olen tehokas. Nautin siitä, kun voin vetää suoritukseni täysillä niin töissä kuin harrastuksissakin. Olen mestariaikatauluttaja ja yritän tunkea mahdollisimman paljon asioita päiviini.

Viime aikoina olen huomannut, että palautuminen ja lepo puuttuu arjestani. Sen seurauksena mieleni ei aina pysähdy. Välillä akku loppuu totaalisesti.

Haluan opetella kestävämmän elämäntavan. Nyt yritän harjoitella lepäämistä ja joutenoloa, vaikka en ole kummassakaan kovin hyvä. Raivaan väkisin päiviini hetkiä, jolloin minun ei tarvitse olla tekemässä jotakin.”

Luit juuri lyhennelmän Annan 17/2021 Hyvinvoinnin avaimet -kansijutusta, jonka on kirjoittanut Anneli Juutilainen. Millaista on Minkan perhearki puoliso Aku Sipolan ja kolmevuotiaan pojan kanssa? Kuinka hän etsii tasapainoa ekologisessa elämäntavassa? Miksi Minka halusi määritellä elämänsä käännekohdat uudelleen eikä halunnut nuoruuden traagisen tapahtuman määrittävän elämäänsä? Lue koko juttu numerosta 17/2021 tai digilehdestä! Voit tilata digilehden täältä!