Muotoilija Markku Pirin mukaan julkihomona eläminen ei ole helppoa: ”Valtavirtojen ulkopuolella oleminen opettaa, että on erilaisia todellisuuksia”

1980–90-lukujen superjulkkis, muotoilija Markku Piri, 65, on elämänsä varrella ollut aina valmis panemaan kaikki likoon. – Kasvoin homoksi aikana, jolloin se oli helpompaa kuin joskus aiemmin. Julki­homous ei silti ole helppoa. Aina tulee myös olemaan jako enemmistöön ja vähemmistöön. Kasvuprosessina on erilaista huomata olevansa vähemmistöä kuin enemmistöä.

Muotoilija Markku Piri on renessanssi-ihminen. Hän kuuntelee kutsumustaan, nauttii osaamisestaan eikä pelkää olla mestari.

Muutama vuosikymmen sitten, 1980-luvulla, Markku Piri eli vauhdikasta elämää akselilla Helsinki – New York – Tokio. Koti ja oma suunnittelutoimisto olivat New Yorkissa. Menestyksellä ei tuntunut olevan rajoja, vaan ympäri maailman hänelle tarjottiin uusia töitä. Toimistossa olisi riittänyt hommia ainakin neljälle assistentille, mutta Markku puursi yksin. Sosiaalinen elämä sykki samalla tempolla. Ihastukset ja rakkaudet vaihtuivat nopeasti.

Nyt Markulla on elämässään kaksi kiintopistettä, koti Hämeenlinnassa ja puoliso Karin lapsuudenkodista kunnostettu kesäkoti Kiuruvedellä. Karin kanssa hän on jakanut elämänsä 18 vuotta.

– Olen aina uskonut siihen, että mahdollisuudet aukeavat, kun panee kaikki lahjansa ja taitonsa likoon ja on valmis oppimaan uutta. Kaipaan kauneutta ja visuaalisia ihmeitä. Etsin jatkuvasti itsestäni voimaa pyrkiä niitä kohti. Taiteilijana haluan esittää ja tulkita niitä muille.

On mahdotonta luetella kaikkea, mitä hän on tehnyt: Suunnitellut ainakin kankaita, kodintekstiilejä, vaatteita, lasia, lavastuksia, sisustuksia, keittiöitä, kristallikruunuja, suurten urheilukilpailujen visuaalisia ilmeitä ja maajoukkueiden kisa-asuja. Hän on opetellut kantapään kautta tapahtuma- ja kulttuurituottajaksi.

Helmikuussa 2018 Suomen Kulttuurirahasto myönsi hänelle 30 000 euron tunnustuspalkinnon merkittävästä elämäntyöstä. Se auttoi taloudellisesti ja voiteli ylpeyttä, sillä suomalainen media ei ollut juuri jaksanut innostua näyttelyistä, jotka Italiassa kokosivat sentään noin 70 000 hengen yleisön.

Markku Piri: ”Kasvoin homoksi aikana, jolloin se oli helpompaa kuin joskus aiemmin. Julki­homous ei silti ole helppoa.”

Yhdysvalloissa asuessaan ja vielä pitkään 1990-luvulla Markku oli suomalaisen me­dian kultapoika.

– Hyvästä julkisuudesta tuli myös rasite, hän sanoo nyt.

– Media väsyi minuun. Myöhempinä vuosina olen joutunut puurtamaan kaksin verroin saadakseni Suomessa töilleni huomiota.

Ehkä kaikki eivät ole myöskään aina ymmärtäneet ”ironiaa”, kuten Markku korjaa, kun kysyn pikku ilkeyksistä. Muistelmakirjassaan hän kirjoittaa: ”…kontaktini Jormaan (Uotinen) puolestaan alkoi hiipua. Suomessa Jorma hamusi asemaa ja hetero-vallan­pitäjien hyväksyntää, kuten julkisuudelle omistetulla liitollaan naisen kanssa.”

– Erilaisuutta tulee olemaan aina, Markku sanoo.

– Kasvoin homoksi aikana, jolloin se oli helpompaa kuin joskus aiemmin. Julki­homous ei silti ole helppoa. Jo jokaisen henkilökohtainen kokemus oman identiteetin tunnistamisesta on aina uusi ja vaikea asia.

– Aina tulee myös olemaan jako enemmistöön ja vähemmistöön. Kasvuprosessina on erilaista huomata olevansa vähemmistöä kuin enemmistöä, hän sanoo.

Taiteilijana Markku tuntee kiitollisuutta siitä, että on ollut marginaalissa.

– Valtavirtojen ulkopuolella oleminen opettaa, että on olemassa erilaisia todellisuuksia. Kun syntyy enemmistöön, on vaarana hyväksyä sen käsitykset ja arvot ajattelematta niitä itse.

Muistelmansa Markku on omistanut puolisolleen. Kari on eläkkeelle jäänyt talousammattilainen ja puutarhuri. He tutustuivat netin deittipalstan kautta ja avioituivat 2007, puoli vuotta Markun isän kuoleman jälkeen. Markku suunnitteli heille sormukset, Karille punaisella kivellä, itselleen sinisellä.

– Rakkaus aikuisiässä on aivan uudella tavalla merkittävä tunne.

Markku lainaa Nat King Colen vuonna 1948 levyttämän Nature Boy -laulun sanoja:

”The greatest thing you’ll ever learn is just to love and be loved in return.”

Suurin oppi elämässä on rakastaa ja tulla rakastetuksi.

Luit juuri lyhennelmän Annan jutusta, jonka on kirjoittanut Minna Juti. Jutussa Markku Piri kertoo muun muassa kahdesta syövästään, ystävistä, jotka hän on menettänyt ja siitä, kuinka designkoulussa New Yorkissa hänen käskettiin mennä Marimekolle töihin. Lue koko juttu Annasta 35/2020 tai digilehdestä. Tilaa lehti tai osta digilehden lukuoikeus täältä!