Näyttelijä Seppo Pääkkönen muutosten jälkeen: ”Vanhempana rakastuminen on aivokemiaa”

Viime kesänä näyttelijä Seppo Pääkkönen muutti Helsingistä Kuopioon ja vaihtoi Kansallisteatterin pieneen maakuntateatteriin. Lähivuosiin on mahtunut muitakin isoja muutoksia: avioero, tuore rakkaus ja uusperhe. Vaikka kroppa kenkkuilee, mieli on virkeämpi kuin aikoihin.

Kaiken takana on nainen, mitä tuota kiertelemään. Tuore rakkaus sai Seppo Pääkkösen, 62, muuttamaan viime kesänä Kuopioon. Avopuolisolle, lavastaja Sari Paljakalle, 39, tarjottiin vakipestiä Kuopion kaupunginteatterista. Samoihin aikoihin teatterista lähti kuusikymppinen miesnäyttelijä, ja näin Sepollekin vapautui vakanssi.

Horjuva terveys, parisuhdeongelmat ja masennusoireet olivat ajaneet Seppoa muutokseen jo pitkään. Kun tilaisuus tarjoutui, ratkaisua ei tarvinnut kauan miettiä. Muuttokuorma Helsingistä kohti Savoa lähti viime kesänä juhannuksen jälkeen. Samalla päättyi Sepon 33 vuotta kestänyt työrupeama Kansallisteatterissa.

– Ajattelin, että ehdin kokeilla vielä jotakin uutta ennen kuin jään eläkkeelle.

Iloiset muutokset jatkuivat, kun Seppo ja Sari astelivat heinäkuussa vihille.

”Välillä en pystynyt seisomaan”

Vanha tutiseva ukko. Sellainen Seppo Pääkkönen tunsi olevansa. Kymmenisen vuotta sitten hänellä todettiin vatsahermoperäinen astma, jonka hän arvelee syntyneen ruokatorven kiristysleikkauksen yhteydessä. Sairaus toi mukanaan ainaisen epävarmuuden: mitä jos astmakohtaus iskee kesken näytöksen? Siltä varalta taskussa on aina astmapiippu.

Sitten ilmaantui uusia mystisiä oireita. Oli tärinää ja kipuja, joka paikkaa särki.

– Välillä en pystynyt seisomaan, kun selkään sattui niin saakelisti. Pelotti, että menetän toimintakykyni kokonaan.

Seppo ravasi työterveyslääkärillä ja painoi duunia buranan voimalla. Viitisen vuotta sitten Kansallisteatterin suurella näyttämöllä tehtiin Vanja-enoa ja Teleginin roolia näyttelevä Seppo tutisi kulisseissa odottaessaan vuoroaan.

– Minulla oli kummallinen epämääräisyyden tunne. En osannut hahmottaa ruumiini rajoja. Hoin itsekseni mantraa: Nimeni on Seppo Pääkkönen, olen töissä täällä, kohta astun näyttämölle.

Seppoa tutkittiin parin päivän ajan Meilahden sairaalassa, työnneltiin pyörätuolilla osastolta toiselle. Hän pelkäsi, että kyseessä saattaisi olla MS-tauti tai jopa ALS. Lopulta oireiden syyksi paljastui borrelioosi. Sepolla ei ole aavistustakaan siitä, missä ja milloin hän oli sen saanut. Ilkeä bakteeri oli saattanut lymytä hänen kehossaan vuosikaudet.

Borrelioosia ei voi parantaa, mutta sen oireita pystytään lievittämään. Diagnoosin jälkeen kotisairaanhoitaja kävi viikkojen ajan päivittäin annostelemassa vahvaa antibioottia suoraan suoneen. Seppo ei malttanut jäädä sairauslomalle, joten hän näytteli kanyyli kämmenselässä.

Miksi borrelioosi aktivoitui juuri tuolloin? Seppo epäilee osasyylliseksi avioeron aiheuttamaa stressiä.

Erilaiset pojat

Keväällä 2013 Seppo muutti pois perheen kotitalosta Helsingin Kumpulassa. Ratkaisu ei ollut helppo. Yhdessä Virve-vaimon kanssa oli eletty yli 30 vuotta. Huoneisto oli lattiasta kattoon itse kunnostettu, ja siellä olivat varttuneet molemmat pojat.

Esikoinen syntyi vuonna 1980, jolloin Seppo vielä opiskeli näyttelijäksi. Poika sai nimekseen Joona Jasper. Tuore isä esiintyi tuolloin Kolme iloista rosvoa -näytelmässä, jolla lienee osuutensa nimeämisessä. Näytelmän päähenkilöthän ovat Kasper, Jesper ja Joonatan.

Seitsemän vuotta myöhemmin syntyi pikkuveli Pietari.

– Mun pojat ovat olleet lapsesta asti luonteeltaan hyvin erilaisia. Toinen oli hiljainen ja toinen hölösuu.

Esikoinen aloitti puhumisen ja väittelemisen heti, kun tutti kirposi suusta. Sepolle on jäänyt mieleen perheen reissu vanhaan kirkkoon perustettuun kalahalliin, Fiskekyrkaniin Göteborgissa. Sukulaismies arveli, että tiskillä lepäävä isopäinen kala oli sampi. ”Se on mevikvotti”, korjasi Jasper, joka ei vielä osannut sanoa ärrää.

Poika osoitti kalamiehen elkeitä jo varhain.

– Ensin se onki vessanpytystä ja siirtyi sitten pihakaivon äärelle.

Jasper oli kahden vanha, kun hän pääsi isän mukana ensimmäiselle oikealle kalaretkelleen. Mato-ongella nousi heti ämpärillinen puolikiloisia ahvenia. Kipinä syttyi viimeistään silloin. Eikä se ole sittemmin sammunut. Jasper Pääkkönen tunnetaan intohimoisena kalastuksen ja vesiensuojelun puolestapuhujana.

Tunnetaan hänet tosin vähän muustakin.

Monien teatterilaisten jälkikasvun tavoin myös Jasper pyöri pikkupoikana isänsä työpaikalla ja esiintyikin joissain näytelmissä. Saku Salinin rooli tv-sarjassa Salatut elämät teki 19-vuotiaan Jasperin tutuksi koko Suomelle.

– Ilkeäkieliset väittivät, että poika sai roolin näyttelijäisän ansiosta. Mutta kyllä hän sen ihan itse hankki. Näki ilmoituksen Kallion lukion seinällä ja meni koekuvauksiin.

Öinen kännykän kilahdus

Alkoi hirveä hulabaloo. Ihailijakirjeitä ropisi postiluukusta ja innokkaimmat fanit tunkeutuivat pihapiiriin.

Isä yritti valistaa poikaansa julkisuuden lieveilmiöistä. Olihan hän päässyt niistä osalliseksi itsekin kisaillessaan 1980-luvulla television Thilia thalia thallallaa -teatteri- visailussa. Tuolloin kahvilassa saatettiin tulla kysymään, saako koskea ihka oikeaa julkkista. Jopa Lontoon Oxford Streetin vilinässä joku hihkaisi: ”Tuolla menee Pääkkönen!”

Seppo antoi Jasperille saman neuvon, jolla ohjaaja Kaija Siikala aikoinaan evästi häntä itseään maineen polun alkutaipaleella: ”Muista tervehtiä bussikuskia äläkä anna tuulen tarttua joka hiuksen juureen.”

Viime kesänä mökillä Seppo havahtui eräänä yönä kännykän kilahdukseen. Pojalta oli tullut videonpätkä Cannesin elokuvajuhlilta. Siinä Oscar-palkittu näyttelijä Benicio Del Toro kääntyy Jasperin puoleen ja onnittelee häntä roolisuorituksesta Spike Leen elokuvassa BlacKkKlansman.

Enää kukaan ei vihjaillut, että Jasper olisi saanut roolin isänsä avustuksella.

Lue myös: Jasper Pääkkösen ja hänen Seppo-isänsä kalaretki oli vähällä jäädä viimeiseksi

Rakastuminen kulki toista reittiä

Avioeron jälkeen kotitalo Kumpulassa vaihtui pieneen yksiöön Kulosaaressa. Mukaan lähtivät televisio, sänky, yksi tuoli, kitarat ja pari muovikassillista vaatteita. Ensimmäisenä iltana Seppo paineli lähimpään kapakkaan. Se ei helpottanut oloa.

Työhön keskittyminen vei ajatukset pois ikävistä asioista edes hetkeksi. Tunnepuolta puitiin tutun äijäporukan kanssa saunanlauteilla. Eräänä päivänä hyvä ystävä soitti ja kysyi kuulumisten ohessa, mitä uuden kodin ikkunasta näkyy. ”Vanhusten palvelutalo”, Seppo vastasi. ”No hyvä, seuraava muuttomatka onkin sitten lyhyt”, kaveri totesi.

– Ne olivat ensimmäiset kunnon naurut eron jälkeen.

Synkimpinä hetkinä Seppo oli miettinyt, ettei enää koskaan halua sekoittaa elämäänsä rakastumalla. Sitten niin vain kävi. Sari löytyi Kansallisteatterista, jossa hän työskenteli tuolloin lavastajan assistenttina.

– Rupesimme juttelemaan. Tuntui, että hänelle oli helppoa ja pelotonta puhua.

Rakastuminen kulki Sepon mukaan toista reittiä kuin nuorena. Silloin testosteroni kuljetti miestä.

– Vanhempana rakastuminen on enemmän aivokemiaa. Yhtä kaikki, tunne on yhä yhtä iso kuin silloin ennen. On mielettömän upeaa, että vierellä on ihminen, jolle voi sanoa että rakastaa.

Kaksi vuotta sitten Seppo muutti Sarin luo Helsingin Alppikylään. Kaupan päälle hän sai bonuslapset Miljan, 14, ja Monan, 10. Tytöt ottivat tulokkaan vastaan hieman epäillen.

– Varmaan he pelkäsivät, että rikon yhteyden, joka heidän kolmen välille oli ehtinyt syntyä. Että siihen tulee joku ulkopuolinen määräilemään. Ja kyllä minä kuulemma määräilenkin. Vanhempi tyttö sai koulussa tehtäväksi luetella kolme hyvää ominaisuutta jokaisesta perheenjäsenestä. Minusta hän sanoi, että Seppo osaa komentaa hyvin.

Nyt uusperhe on asettunut keltaiseen paritaloon Kuopion Niiralassa. Jotakin sitoutumisesta kertoo se, että koti on omistusasunto.

– Viiden vuoden aikana olen muuttanut seitsemän kertaa. Tänne haluan juurtua, Seppo sanoo.

Voiton puolella

Vaihdettuaan Kansallisteatterin maakuntateatteriin Seppo menettää ansiotuloissa useita satoja euroja kuukaudessa. Silti hän sanoo olevansa voitolla.

Uusista asuinsijoistaan mies ei keksi oikein mitään valitettavaa. Kaupungin mittakaava on juuri passeli, ihmisenkokoinen. Helsingissä muutaman kilometrin matkaan saattaa ruuhka-aikana kulua tunti. Kuopiossa kaupungin laidalta toiselle hurauttaa autolla seitsemässä minuutissa. Välimatkat ovat tosin niin lyhyet, ettei autoa välttämättä edes tarvitse.

Sepon puheessa kuuluu yhä hento itäinen nuotti. Hän varttui Kuhmossa ja vietti lapsuuden kesät mummolassa Riistavedellä, 30 kilometrin päässä Kuopiosta. Siksi edes Savon kieli ei ole tuottanut vaikeuksia. Mutta Kainuun ja Savon murteissa on vissi ero, Seppo painottaa. Kainuulainen veäntää, savolainen viäntää.

Kuhmon kansakoulussa Seppo sai ensikosketuksen teatteriin, kun hänet valittiin Mestaritonttu-näytelmän pääosaan. Koulun vahtimestari, innokas teatterimies, maskeerasi pojan posket punaisiksi ja kiinnitti nenän alle muhkean parran pirtupohjaisella Mastix-liimalla.

– Muistan, miltä tuntui, kun yleisö nousi taputtamaan seisaallaan. Että vau, tämmöistä. Lienenkö ollut hieman pyörryksissä, kun hengitin liimahöyryjä koko päivän.

Teatteriharrastus jatkui Riihimäellä, jonne Pääkköset muuttivat, kun Seppo oli 13. Ylioppilaaksi päästyään Seppo haki Tampereen yliopistoon näyttelijäntyön linjalle ja pääsi sisään.

Helsingistä Seppo Pääkkönen ei kaipaa kuin poikiaan

Vaikka muutosta Kuopioon on kulunut vasta vajaa vuosi, Seppo tietää sen tehneen hänelle hyvää.

– Olen virkistynyt henkisesti, ja sen ansiosta kroppakin tuntuu vertyvän.

Viime toukokuussa Sepolle tehtiin vaativa leikkaus, jossa pari kaularangan nikamalevyä luudutettiin, tehtiin uudet välilevyt ja porattiin juurikanavia auki. Leikkaus kesti kolme tuntia, toipuminen vie ainakin kaksi vuotta.

Aiemmin Seppo tunnettiin akrobaatintaidoistaan. Vielä pari vuotta sitten Nummisuutareita tehdessä hän näytti Eskoa näytelleelle Aku Hirviniemelle, kuinka ikkunan läpi mennään lentokuperkeikalla.

– Aku arkaili ensin. Mutta pakkohan sen oli uskaltaa, kun tämmöinen vanha pierukin pystyi siihen.

Leikkauksen jälkeen lääkäri ilmoitti, että niskahypyt on nyt hypelty.

Muuten elämä on kaikin puolin mallillaan. Helsingistä Seppo ei kaipaa kuin poikiaan. Urheiluhierojaksi kouluttautunut Pietari teki Seposta isoisän huhtikuun alussa. Jasperkin on asettunut, hän toi viime kesänä näytille espanjalais-filippiiniläisen mallityttöystävänsä Alexandra Escatin. Isäukkoa kieltämättä hieman jännitti.

– Mietin, että minkähänlainen prinsessa sieltä tulee. Mutta Alexandra onkin ihan rela ja tavallinen tyyppi. Paitsi että on tosi pitkä ja kaunis.

Tapaaminen oli Helsingissä, mutta ensi kesänä Seppo toivoo saavansa nuorenparin mökille Mikkeliin. Hän suunnittelee, että Alexandralle voisi antaa vavan käteen ja laittaa hänet ravunsyöttejä pyytämään.

– Sitten nähdään, onko ulkomaan miniästä kalastamaan.

Juttu on julkaistu Annassa 15/2019. Lue seuraavaksi Linnan juhlien odotetuin pari! Kuka on Jasper Pääkkösen salaperäinen huippumallityttöystävä Alexandra Escat?