Tiesikö Charlene, mihin joutui avioituessaan Grimaldin sukuun? Ruhtinattaren tragedia tuo mieleen tarun vanhasta kirouksesta

Ruhtinatar Charlenen matkasta Etelä-Afrikkaan alkoi uskomaton tapahtumasarja, jolle ei näy loppua vieläkään. Charlenen tragedia tuntuu jatkavan epäonnisia rakkaustarinoita, joista Monacon ruhtinaskunta tunnetaan. 

Onnettomia ja mitätöityjä avioliittoja, avioeroja, aviottomia lapsia ja pakoyrityksiä. Tätä kaikkea Monacoa hallitsevassa Grimaldin ruhtinasperheessä on koettu vuosikymmenten ja oikeastaan koko viime vuosisadan ajan.

Tuorein tragedia on ruhtinatar Charlenen, 44, mystinen sairastuminen, jonka vuoksi hän joutui hoitoon ja eroon perheestään lähes vuodeksi.

Ruhtinatar sairastui vieraillessaan entisessä kotimaassaan Etelä-Afrikassa viime toukokuussa ja pääsi vasta marraskuussa palaamaan kotiin. Sen jälkeen hän joutui uupumuksen vuoksi hoitoon. Ruhtinas Albert, 64, on yhä uudestaan joutunut selittämään vaimonsa vointia.

Nyt ruhtinatar on palannut kotiin, mutta hänen toipumisensa jatkuu. Tähän hän tarvitsee rauhaa ja hiljaisuutta, sanotaan hovin julkaisemassa tiedotteessa.

Charlenen taistelua seuratessa tulee mieleen Grimaldien sukuun liitetty tarunomainen kirous. Sen mukaan Italian Genovasta lähtöisin olevan suvun kantaisä, 1200-luvulla elänyt ruhtinas Rainier I sieppasi ja raiskasi nuoren flaamilaisnaisen, joka kostoksi kirosi miehen suvun sanoen: ”Yksikään Grimaldi ei tule löytämään avio-onnea.”

Mikä sitten on avio-onnen tila Monacon nykyisen ruhtinasparin tarinassa? Huhuja on liikkeellä paljon.

Rakkauden aitoutta on epäilty alusta asti

Ruhtinas Albertin ja eteläafrikkalaisen entisen olympiauimarin Charlene Wittstockin yli kymmenen vuotta kestänyt seurustelu päättyi viimeisen päälle suunniteltuihin häihin heinäkuussa 2011. Paikalla oli muun muassa koko eurooppalainen kuninkaalliskerma. Mutta edes häät eivät lopettaneet spekulaatioita pariskunnan suhteen todellisesta laadusta.

Epäiltiin, että avioliitto oli järjestetty. Kerrottiin, kuinka morsian oli yrittänyt kolmesti paeta maasta ennen häitä, ja että jopa hääyön pariskunta olisi nukkunut eri huoneissa. Huomauteltiin, kuinka Albert oli avioitunut aivan äitinsä kaltaisen naisen kanssa.

Eivätkä epäilyt rakkauden aitoudesta päättyneet kahden lapsen, prinsessa Gabriellan ja perintöprinssi Jacquesin syntymään vuonna 2014.

Charlene on kieltämättä hyvin arvoituksellinen nainen. Olemus on monesti poissaoleva, ja harvoin hän hymyilee valokuvissa. Hän vaikuttaa sulkeutuneelta ja pidättyväiseltä. Tai ehkä hän on yksinkertaisesti ujo.

Lehtihaastattelussa Charlene on myöntänyt, että Monacoon asettuminen ei ollut helppoa, ja hän tunsi kuin kadottaneensa itsensä. Häntä on myös ahdistanut ajatus siitä, että hänen odotettiin esittävän edesmenneen anoppinsa, ruhtinatar Gracen roolia, historioitsija Philippe Delorme on kommentoinut.

Tatler-lehden haastattelussa Charlenen ystävät ovat kuitenkin kieltäneet, että ruhtinatar olisi naiivi tai että hän olisi ansassa avioliitossaan. Ystävien mielestä hän tiesi tarkalleen, mihin joutui avioituessaan Albertin kanssa.

Vuosi sitten toukokuussa Charlenen elämässä alkoi tapahtumasarja, joka on saanut uskomattomia käänteitä. Eikä sen lopullista päätöstä ole nähty vieläkään.

Charlene menetti lastensa ensimmäisen koulupäivän

Charlene lähti Etelä-Afrikkaan vierailulle, jonka piti olla lyhyt 10 päivän piipahdus. Hänen oli tarkoitus osallistua muun muassa salametsästyksen vastaiseen toimintaan. Ilmeisesti jo ennen lähtöään hän oli saanut korva-, nenä- ja nielutulehduksen, joka paheni matkan aikana. Joidenkin tietojen mukaan hän olisi saanut tulehduksen leikkauksessa, joka liittyi hammasimplantteihin.

Charlene joutui kuuden kuukauden lentokieltoon, eikä päässyt palaamaan kotiin. Albert ja lapset vierailivat tiettävästi muutaman kerran hänen luonaan.

Sairaudesta kerrottiin julkisuuteen vain tiedonmurusia. Ruhtinattarelle tehtiin kuitenkin useita leikkauksia, joita on kuvattu tuskallisiksi.

Tilanteen vakavuutta korosti se, että hän joutui olemaan erossa perheestään niin kymmenvuotishääpäivänään kuin lastensa ensimmäisenä koulupäivänä.

Heinäkuussa hän kertoi eteläafrikkalaiselle News24-uutissivustolle kaipaavansa kovasti miestään ja lapsiaan.

– Erittäin raskasta on ollut se, että lääketieteellinen tiimini kielsi minua matkustamasta kotiin kymmenvuotishääpäiväkseni. Albert on tukeni ja turvani ja ilman hänen rakkauttaan ja kannustustaan en olisi selvinnyt tästä tuskallisesta ajasta, Charlene sanoi.

Kauniisti sanottu, mutta kuinka totta se on? Jo ennen Charlenen matkaa Monacossa nimittäin kiersi huhuja pariskunnan erikoisista asumisjärjestelyistä.

Sekä MailOnline-verkkolehden että Paris Match -lehden mukaan Charlene ei juurikaan ole viettänyt aikaa Monacon ruhtinaspalatsissa. Sen sijaan hänellä on pieni, kahden makuuhuoneen asunto palatsin lähellä. Sen lisäksi hän on oleskellut Korsikan saarella ilman puolisoaan.

”Hän ei kyennyt kohtaamaan elämää”

Kun Charlene palasi Monacoon marraskuussa, vain muutama tunti paluun jälkeen kävi selväksi, että hän ei ollut kunnossa. Aviopuoliso kertoi harvinaisen avoimesti vaimonsa voinnista. Tämä kärsi sekä fyysisestä että psyykkisestä uupumuksesta.

– Hän oli musertunut eikä kyennyt kohtaamaan velvollisuuksiaan­, ei elämää ylipäätään, ei edes lapsiaan, Albert kuvaili People-lehdelle.

Paluun jälkeen Charlene oli neljä kuukautta hoidossa Sveitsissä. Ruhtinas on korostanut, että Charlenen sairastumisessa ei ole kyse pariskunnan keskinäisistä ongelmista miehenä ja vaimona, mitä se sitten tarkoittaakaan. Hän on vakuuttanut, että Charlenella ei ole syöpää eikä hänelle myöskään ole tehty kauneusleikkausta.

Viimein maaliskuun alussa Charlene oli toipunut niin, että hän kykeni palaamaan kotiin perheensä luokse. Hänen paluutaan julkisuuteen saadaan vielä odottaa.

Luit juuri lyhennelmän Annan kansijutusta 15-16/2022, jonka on kirjoittanut Marja-Terttu Yli-Sirniö. Miksi Albertin siskot Caroline ja Stéphanie eivät ole päässeet rakkaudessa ainakaan helpommalla kuin Albert? Millaisia skandaalinkäryisiä kohtaloita heitä edeltävillä polvilla on ollut? Monacon nuoren polven onnelliset avioliitot antavat kuitenkin toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Lue koko juttu numerosta 15-16/2022 tai digilehdestä. Voit tilata digilehden täältä!