Mikä tekee teini-ikäisestä koululaisesta niin vihatun, että aikuiset pilkkaavat julkisesti tai yrittävät murhata?
Synkkien aikojen vastapainoksi nuoret, asiaansa uskovat naiset pyrkivät tekemään maailmasta paremman paikan elää. Moni maksaa siitä myös kovaa hintaa.
Greta Thunberg on yksi maailman tunnetuimmista ilmastoaktivisteista.
Synkkien aikojen vastapainoksi nuoret, asiaansa uskovat naiset pyrkivät tekemään maailmasta paremman paikan elää. Moni maksaa siitä myös kovaa hintaa.
Viime aikojen lohduttomat uutiset ovat saaneet monet meistä kyynisiksi. Kannattaako enää edes yrittää kamppailla hyvän puolesta, kun ilmastonmuutos, julma sota ja omaa etuaan kahmivat diktaattorit aiheuttavat niin paljon kärsimystä?
Onneksi varsinkin nuoret naiset ajattelevat toisin.
Nuorista millenniaaleista onkin kasvamassa uusi sukupolvi, joka haluaa muuttaa maailmaa. Aseenaan he käyttävät sanan säilän ohella muun muassa sosiaalista mediaa, jonka avulla omat ajatuksensa saa silmänräpäyksessä muiden tietoisuuteen ja jolla voi myös kutsua samoin ajattelevat vaikkapa mielenosoitukseen.
Ilmastosoturi Greta Thunberg
Maailman tunnetuimpiin ilmastoaktivisteihin kuuluu kiistämättä ruotsalainen Greta Thunberg, 20, joka nimitettiin kesäkuussa Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan kunniatohtoriksi. Hänen työnsä ilmaston puolesta alkoi keväällä 2018, jolloin hän voitti Svenska Dagbladet -sanomalehden nuorille järjestämän kirjoituskilpailun.
Pian sen jälkeen elokuussa, heti uuden lukukauden alussa yhdeksäsluokkalainen Greta aloitti koululakon ilmaston puolesta. Käytännössä se tarkoitti sitä, että hän istui kyltteineen valtiopäivätalon edustalla aina syyskuussa pidettyihin valtiopäivävaaleihin asti. Tavoitteena oli saada Ruotsi sitoutumaan Pariisin ilmastosopimukseen kuuluviin päätöksiin. Sen jälkeen hän jatkoi lakkoaan joka perjantai.
Hänen ei tarvinnut lakkoilla kauan yksin, sillä nuorten ahdistus ilmastonmuutoksen vuoksi aktivoi koululaisia kaikkialla maailmassa. Ensin ruotsalaiset koululaiset liittyivät Gretan seuraan lakkoilemaan, ja tällöin hän pyysi puheessaan näitä kuvaamaan tilannetta sekä jakamaan otoksiaan ja videoitaan sosiaalisessa mediassa. Pian lakkoja oli kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi maaliskuussa 2019 lakkoon osallistui 1,4 miljoonaa koululaista ja opiskelijaa 125 eri maassa.
Gretan ilmastoaktivismi ei kummunnut kevyeltä alustalta. Hän havahtui ilmastokatastrofin seurauksiin jo pienenä. Silloin hän masentui pahasti. Asiaa ei varmaankaan helpottanut se, että hänellä on diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä.
Greta päätti lopettaa kaiken tarpeettoman ostamisen ja lihansyönnin. Oikeastaan hän lopetti melkein kaiken syömisen, sillä hän suostui väkipakolla nielemään vain muutaman lusikallisen riisiä, pari gnocchia tai palasen avokadoa. Muu ei maistunut. Myös lentäminen sai jäädä.
”Kun Greta masentui 11-vuotiaana, hän lakkasi nauramasta, puhumasta ja syömästä. Ainoa asia, joka lohdutti häntä, oli kultaisennoutajamme Moseksen silittäminen”, Gretan äiti, oopperalaulaja Malena Ernman on kertonut.
Vasta tiedon haaliminen helpotti Gretan oloa. Isä Svante Thunbergin palattua työmatkalta Roomasta Greta eritteli tarkasti, kuinka paljon hiilidioksidipäästöjä lennot olivat aiheuttaneet ja kuinka valtavat ne olivat esimerkiksi verrattuna Senegalin koko väestön aikaansaamiin lukuihin. Muun perheen olikin aika sopeutua entistä säntillisemmin Gretan arvoihin.
Siitä lähtien hänen vanhempansa ovat viljelleet perheen tarvitsemat vihannekset omalla siirtolapuutarhapalstalla ja tuottaneet tarvitsemansa sähkön aurinkopaneeleilla. Sähköautoa he käyttävät vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Lisäksi äiti on luopunut kansainvälisen oopperauransa luomisesta, sillä hän ei enää aio lentää.
Topakkana kiusaajien hampaissa
Syyskuussa 2019 Greta Thunberg piti New Yorkissa puheen Yhdistyneiden kansakuntien kokouksessa. Hän ei säästellyt siinä sanojaan.
”Olette varastaneet unelmani ja lapsuuteni tyhjillä sanoillanne ja silti olen yksi onnekkaista. Ihmiset kärsivät. Ihmisiä kuolee. Kokonaiset ekosysteemit romahtavat. Olemme massasukupuuton alussa. Voitte puhua silti vain rahasta ja ikuisen talouskasvun saduista. Kuinka kehtaatte!” hän tuomitsi.
Vahvat sanat saivat luonnollisesti osakseen kritiikkiä. Greta ei arvojensa mukaisesti saapunut Yhdysvaltoihin lentämällä, vaan kilpapurjeveneen kyydissä, jolloin moni aprikoi, paljonko sen miehistön siirteleminen paikasta toiseen on kuluttanut luonnonvaroja.
Erityisen ankarasti nuoreen aktivistiin suhtautuivat ne hallitsijat, jotka tuntuvat muutenkin viis veisaavan maapallon tulevaisuudesta. Näihin kuului muun muassa Venäjän presidentti Vladimir Putin, joka jeesusteli paheksuvansa lasten käyttämistä poliittisten tarkoitusperien äänitorvena. Lukuisista väärinkäytöksistään tunnettu Yhdysvaltain ex-presidentti Donald Trump puolestaan kehotti Twitterissä nuorta aktivistia harjoittelemaan vihanhillintää ja menemään vaikka ystäviensä kanssa elokuviin.
Kiusaajat eivät kuitenkaan ole iskeneet Gretalle jauhoja suuhun.
Kiusaajat eivät kuitenkaan ole iskeneet Gretalle jauhoja suuhun. Kun Donald Trump sitten myöhemmin joulukuussa uhosi mukamas voittaneensa häviämänsä vaalit, Greta Thunberg vastasi Twitterissä samalla mitalla ja kannusti äänestyksen hävinnyttä poliitikkoa menemään vaikkapa elokuviin rauhoittumaan.
Myös naisiin muutenkin vihamielisiä kommentteja kohdistanut verkkoyrittäjä Andrew Tate on pilkannut Gretaa julkisesti sosiaalisessa mediassa. Kun Andrew Tate uhosi pumppaavansa tankkinsa täyteen bensaa ja julisti, etteivät tosimiehet usko viherpiiperrykseen, Greta pyysi häntä kohteliaasti kertomaan asiasta enemmän ja lähettämään viestin osoitteeseen smalldickenergy@getalife.com eli vapaasti suomennettuna pikkupippelienergiaa@hankielämä.com.
Malala piipun tähtäimessä
Ei ole mitenkään epätyypillistä, että asiaansa uskovien naisten ja tyttöjen suut yritetään tukkia vihamielisillä kommenteilla.
Katkerimmin sen on saanut kokea pakistanilainen Malala Yousafzai, 25, joka joutui koulumatkalla aseellisen hyökkäyksen uhriksi vain 15-vuotiaana. Iskun tekijäksi ilmoittautui talibanien ääriliike. Malala sai päähänsä luodin ja joutui sairaalaan ensin kotimaassaan, kunnes sitten pääsi Isoon-Britanniaan Birminghamiin hoitoon. Hän toipui siellä ja asuu yhä kaupungissa perheineen. Myös osa Malalan ystävistä haavoittui iskussa.
Mikä sitten oli tehnyt teini-ikäisestä koululaisesta niin vihatun?
Mikä sitten oli tehnyt teini-ikäisestä koululaisesta niin vihatun, että hänet yritettiin murhata kylmäverisesti? Vastauksena on hänen rohkeutensa. Malala alkoi pitää jo 11-vuotiaana BBC:n urdunkielisillä verkkosivuilla blogia, jossa hän otti kantaa lapsia – tyttöjä, mutta myös poikia – kohtaan tehtyihin ihmisoikeusrikkomuksiin. Rohkeus ja halu taistella hyvän puolesta kumpusivat jo kotoa, sillä Malalan opettajana toiminut isä Ziauddin Yousafzai on myös kampanjoinut etenkin tyttöjen koulutuksen puolesta.
Sen sijaan, että Malala olisi pienenä ihaillut filmi- tai poptähtiä, hänen esikuvansa oli Pakistanin entinen naispääministeri Benazir Bhutto. Bhutto murhattiin vuonna 2007, joskin viranomaiset ovat yrittäneet peitellä tapahtunutta.
Malala toipui iskusta, ja sitä seuraavana vuonna hän kirjoitti omaelämäkertansa, jossa hän kannusti myös lukijoitaan puolustamaan lasten oikeuksia. Vuonna 2014 hän sai kaikkien aikojen nuorimpana henkilönä Nobelin rauhanpalkinnon, jonka hän tosin jakoi intialaisen Kailash Satyarthin kanssa. Myös tämä on omistautunut lasten oikeuksien puolustamiseen.
Sittemmin Malala on opiskellut arvostetussa Oxfordin yliopistossa muun muassa filosofiaa ja taloustiedettä. Kaksi vuotta sitten hän avioitui pakistanilaisen Asser Malikin kanssa, joka tunnetaan maansa krikettiliiton johtajana.
Naisten ja alkuperäiskansojen asialla
Malala on joutunut kamppailemaan väsymättä tyttöjen ja naisten perusoikeuksien, kuten koulutuksen, puolesta. Se on onneksi meillä Suomessa jo itsestäänselvyys, mutta täälläkin riittää vielä työsarkaa.
Sen on huomannut feministi Irene Naakka, 37, jonka keväällä ilmestynyt kirja Ärhäkkä kuin äidiksi tullut perkaa äitiysmyyttejä. Hän pitää myös yhdessä transaktivisti Mona Blingin kanssa Kroonisesti ärhäkkä -podcastia.
– Moni äiti kuvittelee vieläkin, että on juuri hänen roolinsa jäädä kotiin ja ottaa päävastuu lapsesta. Ei se niin mene. Useimmiten lapsi hankitaan kahdestaan, ja toisaalta myös isillä tulee olla oikeus pitää vanhempainvapaata, Irene Naakka tiivistää.
Hän sai vahvan kosketuksen feminismiin opiskellessaan Helsingin yliopistossa naistutkimusta sivuaineena. Ensimmäiset kokemukset työelämässä toimittajana vahvistivat kokemusta.
– Huomasin, miten huono tilanne monissa asioissa oli. Esimerkiksi naisia tyypillisesti koettelevia sairauksia ja terveyshaasteita usein vähätellään terveydenhuollossamme. Suomessa käydään jopa aborttikeskustelua ja haastetaan naisten oikeus päättää omasta kehostaan. Naisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta on täällä edelleen valtava ongelma, hän ynnää puhelinhaastattelussa.
Irene näkee missionaan naisten ja etenkin äitien ärhäköittämisen. Hän ei usko, että tuloksia saadaan hetkessä. Tilanne voi näyttää hyvältä hänen omassa feministiäitien kuplassaan, mutta todellisuudessa toistoa samoista oikeuksista vaaditaan vielä vuosikymmenten ajan.
Naisten oikeuksien lisäksi Suomessa huomiota vaatii vähemmistöjen asia. Esimerkiksi alkuperäiskansamme saamelaiset ovat vuosisatojen ajan kärsineet epäinhimillisestä sorrosta. Heiltä on yritetty riistää oma kielensä ja elämäntapansa.
Tämän hetken saamelaisaktivistien kärkijoukkoon kuuluu Petra Laiti eli Ásllat-Mihku Ilmára Mika Petra, 28, joka on ottanut vahvasti kantaa paitsi saamelaiskulttuurin säilyttämisen myös arktisen alueen ympäristökysymysten puolesta. Helsingin Handelshögskolanista valmistuneen, aiemmin vihreiden Maria Ohisalon eduskunta-avustajana toiminut Petra työskentelee nykyään erityisasiantuntijana Pohjoismaisessa kulttuuripisteessä.
Nuorten naisten omistautunut työ parempaa tulevaisuutta kohti vaatii voimia. Siksi he tarvitsevat tukea jo kokeneemmilta ja varttuneemmilta naisilta. Yksi esimerkki tärkeistä tukijoista on amerikkalainen tietokonenero Melinda French Gates, 58, jonka moni muistaa multimiljardööri Bill Gatesin ex-puolisona. Hän toimii edelleen pariskunnan nimeä kantavassa säätiössä ja on omistanut monia hankkeita muun muassa kehittyvien maiden naisten tukemiseen.
Melinda French Gates myös uskoo, että naisten harppaus digiosaamisen ytimeen tekisi maailmasta paremman paikan elää. Säätiön liki loppumattomilla rahavaroilla on tuettu ennen kaikkea koulutukseen ja terveydenhoitoon liittyviä hankkeita.
Lähteet: Ernman Beata, Ernman Malena, Thunberg Greta, Thunberg Svante: Sydämen asioita: perhe ja planeetta kriisissä (Tammi 2019). Naakka Irene: Ärhäkkä kuin äidiksi tullut (Minerva 2023). Thunberg Greta: No One Is Too Small to Make a Difference (Penguin 2019). Thunberg Greta: Klimatboken (Bokförlaget Polaris 2022). Yousafzai Malala & Lamb Christina: Minä olen Malala: Koulutyttö jonka Taliban yritti vaientaa (Tammi 2014).
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous