Syksyn 2018 uutuuskirjat – Annan toimitus luki 12 helmeä

Kotimaisten kirjailijoiden odotettuja uutuuksia, palkittuja ulkomaisia romaaneja ja jännitystä, joka ei päästä otteestaan. Annan toimitus valitsi syksyn kirjoista kutkuttavan tusinan.

Hyytävä läpivalaisu

Lastenhoitaja puukottaa kahta pientä hoidokkiaan ja itseään. Kun kirja alkaa näin, tietää, että tarjolla on raskas matka ihmisen mieleen. Ranskalaisen Leïla Slimanin palkittu teos Kehtolaulu (suom. Lotta Toivanen) ei kuitenkaan tyydy yksinkertaisimpaan ratkaisuun. Mielisairaus ei riitä selittämään tragediaa Rue d’Hautevillella, vaan kirja rakentaa hyytävän kuvan luokkiin jumiutuneesta yhteiskunnasta, joka mahdollistaa yksilön vajoamisen tavoittamattomiin syvyyksiin. Kirja kuvaa äärimmäisen taidokkaasti, miten ihmiset voivat elää samaa arkea saman katon alla tuntematta toisiaan lainkaan. Ei ihme, että Kehtolaulu voitti Ranskan arvostetuimman kirjallisuuspalkinnon Goncourtin vuonna 2016. LIINA PUTKONEN

Mikä on pyhää?

Sisarukset ovat omillaan. Isää ei ole koskaan kunnolla ollutkaan, äitikin on kuollut. Isosisko Isma yrittää katsoa pienempiensä perään, mutta Aneeka-siskolla ja Parvaiz-veljellä on omat elämänsä. Etenkin Parvaizilla, joka tarttuu siihen syöttiin, joka länsimaissa kasvaneille mutta ulkopuolisuutta kokeneille pojille toisinaan on tarjolla. Kamila Shamsien romaani Joka veljeään vihaa (suom. Kristiina Drews) toistaa Antigonen tarinan tämän päivän Britanniassa, Syyriassa, Pakistanissa. Se kertoo ajatuksia herättävästi sisaruudesta, uskosta, perheestä ja niistä kamppailuista, joita ihmiset käyvät sisällään, kun eivät osaa päättää, mikä edellisistä on heille pyhintä. MERVI ALATALO

Lasitehtaan rytmissä

Lasitehtaan rytmi tahdittaa nimettömäksi jäävän paikkakunnan elämää. Tehtaan kello tiedottaa, milloin on työn, levon tai ruokatauon aika. Samaan rytmiin yrittävät oman elämänsä sovittaa myös Tyynelän aikuiset sisarukset Jussi, Helmi ja Raili. Kunkin elämää Tommi Kinnusen Pintti seuraa yhden päivän ajan. Eletään jälleenrakennuksen vuosia, Suomi on rikki, ja omalla tavallaan rikki ovat myös sisarukset. Kinnusen romaani on tunnelmoinnin ja eläytymisen taidetta. MERVI ALATALO

Vanhan kylän sylissä

Pneuman kylää ei löydy kartalta, mutta todelliselta se tuntuu. Kaikkien toiveiden kylän kirjoittaja Anja Snellman on asunut Kreetalla eripituisia aikoja yli 25 vuoden ajan, joten paikka, kulttuuri ja jopa kieli ovat hänelle tuttuja. Erakoituneen 93-vuotiaan Agaven ja hänen hoiviinsa joutuneen nuoren Monikan tarina on kuin kuuman kesän mittainen matka historiaa täynnä olevalle saarelle. Soljuva lukuromaani on lämmin kertomus ajasta, sen kiitämisestä ja pysähtymisestä, kiireestä ja rutiinien tuomasta hiljaisesta rauhasta. Toisin kuin monissa Snellmanin kirjoissa, tässä ei ole selkeää keskustelua nostattavaa teemaa, ellei sellaiseksi lasketa yhä kasvavaa turismia – sitäkin kirjassa nimittäin sivutaan. SANNA WIRTAVUORI

Rakkauden anatomia

Leenan suvun tarina alkaa vuodesta 1938 ja jatkuu näihin päiviin saakka. Aikaväli on pitkä, ja Pirjo Hassisen kirjassa Parit ehtii tapahtua isoja asioita: on sairauksia, kuolemaa ja melko kevyesti ohitettu sotakin. Kaiken yllä on kuitenkin monimuotoinen rak-kaus – miestenkeskinen, miehen ja naisen sekä äidin ja lapsen välinen, sekä miehen halu saada oma biologinen lapsi. Kiinnostavin teema on pariutuminen. Valitsevatko ihmiset toisensa vai onko kaikki sattumaa? Kumpi on tärkeämpää, intohimo vai kiintymys? Mistä tehdään kompromisseja, ja millainen rakkaus on se kaikkein arvokkain ja tavoiteltavin? SANNA WIRTAVUORI

Menetysten äärellä

Juha Itkosen yllätysromaani Ihmettä kaikki on kirjailijan omakohtainen kertomus, jota voisi kutsua terapiakirjaksikin. Kun vaimon raskaus alkaa mennä pieleen, alkaa perheen isän vellonta epätietoisuudessa, omassa epäonnistumisessa, surussa ja peloissa. Pian isä murehtii vauvan tulevaisuuden lisäksi parisuhdettaan, miehisyyttään ja isyyttään. Itkonen kuvailee hukassa ja kestokykynsä äärirajoilla olevan miehen tunteita rehellisesti ja häpeilemättä. KATJA SIPILÄ

Maistuvaa jännitystä

Gourmetkokki ja japanilaiset mafiosot oli kutkuttava yhdistelmä, jolla Heikki Valkama operoi palkitussa esikoisdekkarissaan Pallokala. Uutuus Laserjuuri jatkaa samoilla linjoilla. Tällä kertaa japanilainen miljardööriystävä on lähettänyt huippukokki Riku Mäen Kreikkaan jäljittämään muinaista herkkua nimeltä laserjuuri. Kuinka ollakaan, hän saa jälleen rahanahneet mafiosot kintereilleen. Valkama tarjoaa herkkuruoan lisäksi nautinnollista ja tarkkaa kulttuuritietoa niin Japanista kuin Kreikastakin. Kirja ilmestyy 18.9. SANNA WIRTAVUORI

Keneen voi luottaa?

Valehtele, mutta älä jää kiinni. Älä valehtele ystävillesi. Ruth Waren Valhepeli (suom. Terhi Kuusisto) on hyytävä tarina ystäväporukasta, joka kouluaikana pelasi peliä, jossa oli pari yksinkertaista sääntöä. Pisteitä sai se, joka sujuvimmin valehteli ulkopuolisille jäämättä kiinni. Vuosien jälkeen kuitenkin selviää, että yksi heistä on valehdellut kaiken aikaa. Kun henkilöiden välisiä jännitteitä aletaan rakentaa rähjäisellä tilalla, jonka vuorovesi välillä eristää kylästä, ei selkäpiin karmimiselta voi välttyä. Paksu kirja on ahmittava nopeasti, ennen kuin musta meri nielaisee kaiken sisäänsä. ELISA HURTIG

Juoksu aikaa vastaan

Ei jälkiä kamppailusta, vain neulan jälki sydämen kohdalla ja murhapaikalta löytynyt kamera. Norjalaisdekkaristi Samuel Bjørkin uutuus Poika pimeästä (suom. Päivi Kivelä) jatkaa Minä matkustan yksin- ja Yölintu-dekkareiden taattua linjaa. Tutut poliisit Holger Munch ja Mia Krüger alkavat tutkia murhia, joissa on erikoisia yhtäläisyyksiä. Mia ja Holger antavat tutkinnalle kaikkensa ja painivat samalla omien vastoinkäymistensä kanssa. Vaikka murhamysteeri imaiseekin tehokkaasti mukaansa, on välillä vaikea sanoa, kumpi on kiinnostavampaa: poliisien omat ongelmat vai viidestäkymmenestä satunnaisesta norjalaisesta koostuvan murhalistan setviminen. Lopulta ne kietoutuvatkin yhteen. Kirja ilmestyy suomeksi syyskuun lopulla. ELISA HURTIG

Tekoäly amorina

Laboratoriosta internetiin karanneet tekoälyt Aiden ja Aisling huomaavat, että toisilleen tuntemattomat ihmiset Jen ja Tom ovat kuin luodut toisilleen, ja alkavat saattaa heitä yhteen. Mutta kolmas tekoäly, pahantahtoinen Sinai, alkaa kasata esteitä tielle. Tiedän, kuulostaa älyttömältä. Tuskin olisin itsekään tarttunut P.Z. Reizinin Onnen algoritmiin (suom. Antti Autio) ilman työkaverin suositusta. Oudosta alkuasetelmasta kehkeytyy lopulta kelpo viihderomaani. Ja siinä sivussa tulen vilkuilleeksi hieman epäluuloisesti omaa, kaikkialle seuraavaa älypuhelintani. Ei kai se vain vakoile minua? MIIA SIISTONEN

Ei ihan niin kuin piti

Seurapiirejä, Instagram-flirttailua ja ihmissuhdesotkuja. Denise Rudbergin ja Hugo Rehnbergin kepeästä romaanista Niin se sitten meni (suom. Kaisa Haatanen) ei draamaa puutu. 37-vuotias Paula elää isänsä rahoilla ja yrittää keksiä, mitä tekisi elämällään. Entinen lapsitähti ja nykyinen juristi Tom yrittää pysyä poissa julkisuudesta ja samaan aikaan seurustelee nuoren näyttelijän kanssa. He tapaavat Paulan häissä, ja se on menoa sitten. Hauska, kiherryttävä ja mukaansatempaava lukukokemus. ANNIINA NIRHAMO

Nojatuolimatkoja

Jos et syystä tai toisesta pysty matkustamaan, hyppää Mia Kankimäen kyytiin. Hän vie lukijan muun muassa Tansaniaan, Kiotoon ja Firenzeen. Kirjailija kertoo Naiset joita ajattelen öisin -kirjassaan matkoistaan ja itseään inspiroivista, rohkeista naisista, jotka ovat seuranneet elämässään omaa intohimoaan. Kankimäki on myös itse sellainen. Kun hän kuuntelee safariteltassaan yöllä leijonan karjuntaa, olen iloinen, että saan kokea saman – omassa nojatuolissani. TYYNE PENNANEN