Helena Petäistön Pariisin-keittiö on pieni, mutta yksi ruoka-aine siellä valmistuu: ”Voisin syödä kilokaupalla”

Toimittaja ja tietokirjailija Helena Petäistö nauttii kesäisin valkoista parsaa ja järjestää piknikkejä kerrostalokotinsa pihalla.

Haluaisin matkustaa toiseen kotikaupunkiini Pariisiin viimeistään syksyllä. Lähdin sieltä ennen pandemian alkua helmikuussa 2020, enkä ole sen jälkeen käynyt asunnollani. Pariisiin kannattaa matkustaa syksyllä. Silloin siellä on yleensä lämmintä ja ruskettuneet pariisilaiset ovat lomakautensa jäljiltä hyväntuulisia.

Kuuntelen ranskalaisia radiokanavia, koska haluan pysyä kärryillä maan tapahtumista. Ranskan politiikka on suurta draamaa. Sen seuraaminen on kuin lukisi romaania, jossa uusia käänteitä tapahtuu jatkuvasti.

Luen vihdoin Eeva Lennonin teosta Kuuluuko Englanti Eurooppaan?. Hän tuntee Englannin kuin omat taskunsa. Lasse Lehtisen Salakapakoita ja tappaiskeittoa on ollut yöpöydälläni pitkään. Se on todellinen hyvän tuulen kirja, jota haluan nautiskella hitaasti lukemalla kirjasta lyhyitä pätkiä silloin tällöin.

Seuraan kiinnostuneena kuvataiteilija Anna-Maija Rissasen tekemisiä. Hänen maalauksensa ovat todella upeita.

Seuraavaksi aion nauttia valkoista parsaa. Voisin syödä sitä kilokaupalla. Alsacen parsakylien bistroissa otetaan alkuruuaksi kilo parsaa ja pääruuaksi toinen kilo. Pariisin-asuntoni keittiö on pikkuruinen. Sinne ei mahdu oikein mitään, mutta parsakattila siellä kyllä on. Suomessa syödään yleensä vihreää parsaa. Valkoinen parsa on aivan eri asia. Ranskassa parsa keitetään suussa sulavan pehmeäksi. Suomessa se jätetään turhan raa’aksi.

Lue myös: Jos rakastat parsaa, nämä reseptit ovat sinulle! Grillausideat, kastikkeet, piirakat ja salaatit hurmaavat parsan ystävän

Ostoslistallani on Dysonin imuri, jota on kehuttu kovasti. Kenties imuroinnista tulisi mukavampaa hyvän imurin avulla.

Inspiroidun Ella Kannisen hyväntuulisuudesta. Pidän hänen tavastaan tehdä asioita niin televisioruudussa kuin kirjoissaan. Mielestäni Ella on la top, kuten Ranskassa tavataan sanoa.

Saan energiaa kävelyistä merenrannalla ja hyvän kirjan lukemisesta puistossa. Minulla on Helsingissä kaksi vakipaikkaa, joissa käyn istuskelemassa ja lukemassa: Sibeliuspuiston ranta ja Helsingin talvipuutarha Töölönlahdella. Pariisissa asun kauniin Luxembourgin puiston vieressä. Tykkään järjestää siellä myös piknikkejä. Helsingissä järjestän piknikkejä kerrostalokotini kalustetulla pihalla.

Katsoin äskettäin kaksi hienoa epookkielokuvaa: Downton Abbey: Uusi aikakausi ja Eiffel. Oli kiinnostavaa nähdä, millainen projekti Eiffel-tornin rakentaminen on ollut. En koskaan ehtinyt seurata Downton Abbey -sarjaa aktiivisesti, mutta sen verran näin jaksoja, että olen kartalla tapahtumista. Pidin elokuvasta kovasti, ja juoni piti hyvin otteessaan.

Mottoni on: Mitä enemmän annat, sitä enemmän saat. Olin kuuntelemassa Dalai Laman puhetta. Hän auttaa muita, koska tietää saavansa silloin itselleen enemmän.

Annan juttusarjassa ajankohtaiset ihmiset kertovat lempiasioitaan. Juttu julkaistiin Annan numerossa 27/2022.

Kotiliesi.fi: Uutistyön jättänyt Helena Petäistö selätti terveysongelmat: ”Teen edelleen töitä”

Muokattu otsikkoa 15.7.: Alun perin otsikossa kirjoitettiin virheellisesti pienestä asunnosta eikä pienestä keittiöstä.

• Julkkikset

  Ella Kannisella ja etäanopilla lämpimät välit: ”Hänelle itsenäisyyteni ei ole koskaan ollut ihmettelyn aihe”

• Julkkikset

  Ushma Olava kunnioittaa ihmisiä, jotka onnistuvat tekemään pitkäkestoisen uran: ”Hyvä ystäväni Erin onnistui”

• Julkkikset

  Miisa “Mmiisas” Rotola-Pukkila on porukassa se, joka vetäytyy – “On onni, että minulla on ystäviä”