Lauantain muutama juttu
Heippa! Lauantaisin postailen hyvin tyypillisesti lauantain laiskaa postausta. Erityisesti nyt kun arkeni pyörii ma-pe opiskelua ja la-su vapaata. Tai noh vapaata ja vapaata. Tällä hetkellä tuntuu ettei minulla ole vapaata. Ja miten se vapaa määritellään? Olen vapailla koulusta, mutta en vapaalla arjestani, joka on nyt vähän hektistä. Muutenkin uusi rytmitys arkeen hakee paikkaansa.
Tiesin, että koulun alettua minulla tulee olemaan vaikeuksia ajan kanssa. Opiskelu on vaativampaa, kuin työssä pakertaminen. Varmasti tästä on mielipide-eroja, mutta minä koen näin. Minulla on paljon kotitehtäviä ja kasvavissa määrin mukaan tulevat projektit. Eilen varmistui ensimmäinen case, jonka minä ja muutama muu luokkakaverini hoidetaan. Jalkaudumme KOUahead-messujen kulisseihin työskentelemään. (Ihan mahtavaa!!!) Olen niin innoissani, että pääsemme näin aikaisessa vaiheessa tekemään oikeita töitäkin. Minä en ole hyvä oppimaan kirjoista. Minä opin tekemällä kaikista parhaiten.
Minua niin ahdistaa, että en ole ehtinyt kanssanne vuorovaikutukseen. Saan kommenttejanne ja vaikka olisin sillä hetkellä ehtinyt vastaamaan, en ole sitä voinut tehdä, koska jonossa on muutaman viikon takaa kommentteja. Olisi epäkunnioittavaa vastata välissä toisille ja jättää toisille vastaamatta. Ehkä teen tästä oman pääni sisällä isomman ongelman, kuin se kenelle muulle edes on. En vain aikaisemmin ole ollut tällaisessa tilanteessa bloggauksen aikana. Kommentteihin ripeä vastaaminen on ollut yksi minun omia henkilökohtaisia arvoja bloggaajana. Ahdistus on suuri, kun en ole yltänyt omiin arvoihini, jotka olen ihan itse laatinut pääni sisällä.
Nyt sitten päätin, että täytyyhän tämä jotenkin saada purettua. Päätin, että alan vain kylmästi uusimmasta postauksesta taaksepäin vastaamaan teidän kaikkien ihanien kommentteihin. Jos en ehdi ja kerta kaikkiaan jaksa niitä vanhimpia käymään läpi, niin ne sitten jää. Jotenkin tämä on saatava purettua, että pääsen takaisin arjen rytmiin ja palaamaan kanssanne vuorovaikutukseen. On ikävä!
Minulla oli se hyvän fiiliksen arvonta. Vihdoin olen ehtinyt suorittamaan arvonnan. Tämä kosmetiikkasetti lähtee henkilölle: Elzu.
Onnea Elzu! Otan sinuun yhteyttä viikonlopun aikana.
Kivoja arvontoja on tulossa lisää. Mainitaan nyt, että ainakin Pixi ja Foreo -arvonnat ovat luvassa jossain vaiheessa.
Niin ja käykääpäs osallistumassa Dermalogica-arvontaan LivBoxin blogissa. Minun suosikkituotteeni olivat syyskuun bloggaajaboxissa Dermalogican neljä tuotetta. Jos haluatte lukea suosikkituotteistani lisää, niin tosiaan LivBoxin blogissa on julkaistuna kirjoittamani postaus. Arvottavana on Dermalogican Hydrablur Primer. Juuri tuota primeria haluaisin kokeilla ja sitä olin miettinyt ostaa kokeiluun sillä LivBoxista saadulla alekoodilla. Minun ihan lemppareitani on Dermalogican SkinPerfect Primer, joka on muuten joskus ollut LivBoxissakin. Suosin sitä lähes kaikille morsiamille ja muille juhlameikattaville. Tuota HydraBluria en ole kokeillut ja se kuulostaa kiinnostavalle.
Postauksen loppuun haluan näyttää teille kekseliäitä nuoria.
Erään koulun 4. luokkalaiset olivat inspiroituneet minun vanhoissa postauksissa näkyvistä ruhjemaskeerauksista. Nämä lahjakkaat ja kekseliäät 4. luokkalaiset olivat kokeilleet ruhjemaskeerauksia liimapuikkoa ja marjoja käyttämällä. Ripaus hiekkaa toi ruhjeisiin autenttisuutta.
Huikeaa kekseliäisyyttä ja luovuutta! Ihailen ja arvostan.
Ruhjemaskeeraukset eivät ole minun alaani. Toki muutamia perushelppoja handlaan, mutta en koskaan ole hakeutunut proggiksiin, joissa niitä tarvittaisiin. Koska omat verimässäilyt ovat jääneet vähiin, niin pakko sanoa, että nämä nuoret ovat kyllä minua taitavampia. En tiedä saisinko itse puikkoliimalla, marjoilla ja hiekalla samaa aikaiseksi? Ruhjemaskeerauksissa onkin se juttu, että vain luovuus on rajana. Mitä vapaampi mieli, sen paremmin keksii keinot joilla toteuttaa maskeerauksia. Niihin ei välttämättä tarvita ns. ”oikeita” maskeeraustuotteita. Kuten tässä nuoret osoittavat, liimalla ja marjoillakin pärjää. Tietty nestemäinen lateksi tuo maskeerauksiin lisää ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia, mutta siinäkin voi käyttää Eri Keeperiä. Koostumus on vain paksumpi ja vähän hankalampi työstää.
Minä lähetän terveisiä näille 4. luokkalaisille ja kiitän kuvista. Mitä kaikkea vielä tulemmekaan näkemään heiltä?
Nyt minä painun nukkumaan mieheni viereen (sängystä kuuluu jo kuorsausta, sillä edeltävänä yönä tätä kirjoitan) ja nautin vapaasta lauantaista. Meinaan nukkua niin pitkään. Tiedättekö sen fiiliksen kun väsyttää ja tiedätte seuraavana päivänä olevan vapaata? Tiedätte saavanne nukkua pitkään. Mikä tunne!!!
Mukavaa viikonloppua ja pitkiä unia kaikille väsyneille!
Maskeerauskuvat: Sara H.
Seuraa minua Facebookissa, Instagramissa, Bloglovin´ssa, sekä Youtubessa
Kommentit
Joo, käyn niitä läpi tänään niin pitkälle, kun ehdin. On tälle päivälle IT-tehtävää ja tietty huomista postaustakin. 🙂
Nii-i… arvaat varmaan miten vähän minun mies on saanut huomiotani. Mutta aina ohimennessä pientä kosketusta, halia ja suukkoa. Sekin pitää suhdetta yllä, vaikka vähän hektistä olisikin.
Tiedän niin hyvin mitä tarkoitat! Itsellänikin on niinä ainoina vapaina hetkinä mielessä vielä tekemättömät asiat, sekä kaikki jonka olen tehnyt huonosti. Minusta tuntuu, että nykyajan ihmisillä on kiireisempää, kuin vielä 10 vuotta sitten.
Ihana kuulla! 🙂 Kiva, että viihdyt. Kyllä minä yritän niin pitkään, kun minussa henki pihisee. 😀
Kommentit
Moi! Sähköpostiosoitteeni on vanhentunut ja laitan tämän viestin sähköpostikenttään uuden, että saat minuun yhteyttä. Jotta tiedät minun olevan se ”alkuperäinen Elzu” niin laitan vanhan sähköpostini tähän.
contaminari@luukku.com
Kiitos! Olipa hyvä juttu, että laitoit vanhan sähköpostiosoitteesi. Oli helppo todeta sinut sinuksi. 🙂 Ei tarvinnut pähkäillä, että oletko sama Elzu. 🙂 Minä laitan sinulle pian sähköpostia.
Itsekin allekirjoitan ehdottomasti tuon, että opiskelu on rankempaa kuin itse työssäkäyminen – ja jos ne kaksi vielä yhdistää niin huhheijaa. Mutta opiskelut kestävät vain hetket ja sielläkin on ne omat kivat puolensa 🙂 Tsemppiä ja jaksamista sinne äläkä huoli noista kommentteihin vastailuista, varmasti kaikki ymmärtävät ettei yksi ihminen pysty kaikkeen kerralla 🙂
Opiskelu on kivaa, mutta vähän rankkaa tässä elämänvaiheessa. En ole koskaan ennen tykännyt opiskelusta näin paljon. Mutta enpä ole opiskellut aikuisena tällä tavalla. Rakastin kyllä meikkikoulussa opiskelua, mutta nyt tarkoitan opiskelulla tätä tällä tavalla opiskelua. Meikkikoulu ja oppisopimusopiskelu olivat erilaista opiskelua.
Kiitos tsemityksistä! Varmaan muut ymmärtävät, mutta itse en oikein ole pitänyt tilanteesta. Vähän stressiäkin olen aiheesta ehtinyt ottaa. Nyt tänään pääsen tätä purkamaan, enkä ota stressiä siitä, jos en ehdikään kaikkiin vastaamaan. Haluan päästä takaisin rytmiin. 🙂
Kiva, jos jaksat vastailla vanhempiinkin kommentteihin 🙂 Kommentoin aina blogiisi silloin tällöin ja on kiva saada vielä henkilökohtainen vastaus sinulta omille ajatuksilleni. Mutta ymmärrän tuon kiireen paremmin kuin hyvin. Jos itse saisin jonnekin vastaavan määrän kommentteja kuin sinä, en ehtisi minäkään niihin vastaamaan. Tällä hetkellä taistelen arkipäivät työharjoittelussa ja viikonloput opinnäytetyön kanssa eli kiirusta on.
Eilen sain viettää iltaa ystävän luona ja purkaa omia ajatuksia samalla lapasia kutoen. Kaikki harrastukseni ja miehen huomioiminen ovat jääneet viime aikoina aivan retuperälle. Tuntuu, että vuorokaudessa ehdin viettää ”omaa aikaa” ehkä tunnin tai kaksi ja nekin hetket ajattelen tekemättömiä kotitöitä, opparisuunnitelmani uhkaavasti lähestyvää deadlinea ja pitäisikö syödä muutakin kuin suklaata. Huono omatunto siis kolkuttaa niinä pieninäkin vapaa-ajan hetkinä 🙁 Blogisi onkin itseasiassa ollut ihana paikka, jonne tulla lukemaan päivän uusi postaus ja nauttimaan kosmetiikan maailmasta. Kiitos, että kirjoitat omista kiireistäsi huolimatta ♥
Joo, käyn niitä läpi tänään niin pitkälle, kun ehdin. On tälle päivälle IT-tehtävää ja tietty huomista postaustakin. 🙂
Nii-i… arvaat varmaan miten vähän minun mies on saanut huomiotani. Mutta aina ohimennessä pientä kosketusta, halia ja suukkoa. Sekin pitää suhdetta yllä, vaikka vähän hektistä olisikin.
Tiedän niin hyvin mitä tarkoitat! Itsellänikin on niinä ainoina vapaina hetkinä mielessä vielä tekemättömät asiat, sekä kaikki jonka olen tehnyt huonosti. Minusta tuntuu, että nykyajan ihmisillä on kiireisempää, kuin vielä 10 vuotta sitten.
Ihana kuulla! 🙂 Kiva, että viihdyt. Kyllä minä yritän niin pitkään, kun minussa henki pihisee. 😀