Itsetuntemus

Krooninen loukkaantuja ei edes yritä ymmärtää muita – helposti uhriutuva voi kärsiä empatiavajeesta

6 merkkiä, joista tunnistat turhan herkästi loukkaantuvan ihmisen ja 6 vinkkiä, joilla liiallisesta herkkänahkaisuudesta pääsee eroon.
7.5.2018 Teksti: Janica Brander Kuvat: iStock

Tunnetko ihmisen, joka kokee, että muut piikittelevät häntä vähän väliä? Kyse ei ole välttämättä ole siitä, että toiset olisivat hänelle ilkeitä, vaan tunne voi kieliä myös hänen loukkaantumisalttiudestaan.

Ihmiset ovat erilaisia, ja osa meistä on luonteeltaan herkempiä, mutta kroonista uhriutumista ei voi perustella vain sillä. Jos ihmissuhteet ovat täynnä riitoja ja draamaa, vikaa on todennäköisesti myös itsessä.

Uhriutuminen voi kertoa itsekkyydestä

Loukkaantumisalttius voi johtua negatiivisuudesta ja huonoista kokemuksista. Ne voivat herkistää pelkäämään hyökkäyksiä kuin varmuuden vuoksi. Jos odottamalla odottaa loukkauksia, niitä löytää myös harmittomista sivulauseista.

Uhriutuminen voi kertoa myös empatiavajeesta: krooninen loukkaantuja keskittyy vain omiin tunteisiinsa eikä edes yritä ymmärtää muita. Jos uhriutujan lähipiiri ei kohtele häntä tasavertaisena aikuisena, vaan paapoo tai pelkää kiukuttelijan pahoja päiviä, loukkaantuminen alkaa tuntua uhriutujasta normaalilta ja oikeutetulta.

Nämä merkit paljastavat, että ihminen loukkaantuu liian helposti:

  • hän kokee, että häntä loukataan viikoittain kasvotusten tai somessa
  • hänestä tuntuu siltä, että koko maailma on häntä vastaan eikä kukaan ymmärrä häntä
  • hänen itsetuntonsa on heikko ja riippuvainen muiden mielipiteistä
  • hänen on vaikea luottaa muihin ja hän on yksinäinen
  • hän epäilee muiden puhuvan hänestä pahaa tai juonittelevan häntä vastaan
  • hän analysoi loputtomasti muiden sanomisia.

Elämä on helpompaa, kun ei ajattele olevansa koko ajan hyökkäysten kohteena. Herkkyyttä ei tarvitse kitkeä, mutta omien reaktioiden syitä on hyvä pohtia.

Loukkaantumisalttiutta voi hallita näillä keinoilla:

1. Kuuntele ja kysy, älä tulkitse

Jos muita ei kuuntele kunnolla, voi ymmärtää asioita väärin ja loukkaantua turhaan. Tällöin kyse on enemmän välinpitämättömyydestä kuin herkkyydestä. On epäreilua takertua pariin lauseeseen ja loukkaantua niistä.

Jos ei ymmärrä, mitä toinen tarkoittaa, kannattaa kysyä tarkennusta. Tulkintoja ei pitäisi rakentaa omassa mielessään, vaan antaa toiselle mahdollisuus selittää ja korjata väärinkäsitys.

2. Mieti, oliko loukkaus tahallinen

Kaikki sanovat ja tekevät joskus hölmöyksiä. Se voi johtua väsymyksestä, stressistä, tietämättömyydestä tai vaikeasta elämäntilanteesta.

Ennen kuin toisen tuomitsee, tulisi miettiä, miksi hän loukkasi. Halusiko hän pahaa vai oliko hän vain ajattelematon?

3. Yritä asettua toisen asemaan

Vaikka loukkaus olisi tahallinen, se ei johdu välttämättä siitä, että loukkaaja olisi paha. Loukkausta ei tarvitse hyväksyä, mutta siitä pääsee helpommin yli, kun ymmärtää syitä toisen käytöksen taustalla.

Jos esimerkiksi työpaikalla on kireä tilanne, työkaveri voi mollata muita, koska pelkää oman asemansa puolesta. Hänen toimii väärin, mutta loukkaus ei luhista, kun ymmärtää, miksi toinen toimii niin kuin toimii.

4. Opettele uskomaan hyvää muista ja itsestäsi

Kyynisyys, negatiivisuus ja pelokkuus nostavat uhriutujan tuntosarvet pystyyn. Jos ajattelee, että koko maailma haluaa itselle pahaa, löytää loukkaantumisen aiheita kaikkialta.

Lempeä, salliva ja ymmärtäväinen suhtautuminen elämään muuttaa reagointitapaa. Muiden sanomiset eivät tunnu yhtä ilkeiltä, kun heistä yrittää ajatella positiivisesti. Suurin osa ihmisistä haluaa muille hyvää ja yrittää vain pärjätä arjen paineissa.

Myös omaan itseensä tulisi suhtautua suopeasti ja rakastavasti. Vaativuus lietsoo stressiä, pelkoja ja negatiivisuutta. Jos ei kelpaa itselleen, loukkaantuu herkästi myös muiden kritiikistä.

5. Rauhoitu ja asetu konfliktin ulkopuolelle

Loukkaantuminen on usein tunnepitoinen ja kehollinen reaktio. Sitä voi myös hallita kontrolloimalla tietoisesti tunteitaan ja kehoaan.

Keskittymistekniikat auttavat pitämään tunteet kurissa vaikeissa tilanteissa. Kannattaa kokeilla esimerkiksi mindfulnessia ja rebirthing-hengitystä. Ne rauhoittavat kehon, selkiyttävät ajatuksia ja auttavat tarkastelemaan tapahtumia neutraalisti.

Konfliktia voi järkeistää myös kirjoittamalla, mitä tapahtui ja miltä se tuntui. Kirjoittaessa voi pohtia, tuliko reagoitua liian voimakkaasti ja miettiä, miltä muista mahdollisesti tuntuu.

6. Älä jumitu menneisyyden kipuihin

Uhriutumisen taustalla voi olla raskaita elämänkokemuksia ja lapsuuden epätasa-arvoista kohtelua. Psykoterapeutti Pepi Reinikainen muistuttaa Naistenkartanon artikkelissa, että vaikka menneisyyttään ei voi muuttaa, voimme vaikuttaa aikuisiän rooleihimme ja tapaan, jolla suhtaudumme itseemme ja muihin.

Oma elämänkaari kannattaa yrittää nähdä kokonaisuutena. Itsetunto-ongelmia ei kannata pohdiskella yksin. Terapia voi auttaa voimaantumaan ja päästämään irti traumoista, jotka ruokkivat uhriutuvaa käytöstä.

Lähteet: Meant To Be Happy, Naistenkartano, Tiny Buddha

Kommentit (3)

Tämä on kyllä hyvin ajankohtainen aihe , jota pitäisi enemmänkin pohtia ja avoimesti, neutraalisti keskustella. Kommunikaatio ja viestintä on yksi vaikeimmista lajeista ja viime vuosina sosiaalisen median kasvun myötä, ongelma on vain korostunut. Asioita ymmärretään helposti väärin, toisinaan jopa halutaan ymmärtää väärin ja vääntää toisen sanomiset aivan muuksi. Tässä artikkelissa oli hyviä kohtia mitä pohtia, jos kokee loukkaantuvansa usein. Kiitos ajatuksia herättävästä ja ajankohtaisesta artikkelista!

Olisiko ehkä kannattanut tuoda keskusteluun yhteiskunnallinen näkökulma: loukkaantumisesta syytetään nimenomaan vähemmistöryhmiä ja niitä, joita on vuosisadat sorrettu ja painettu alas. Kyseenalaistan liiallisen loukkaantumisen ilmiönä, toimittajan näkökulma on erittäin ylimielinen ja yksipuolinen. Usein kyse on epäkohtien esille nostamisesta, jota etuoikeutettu valkoinen hetero pitää turhana marinana.

Mitä tarkoittaa krooninen loukkaantuminen? Onko se sitä, että nostaa esiin epäkohtia? Kroonisesta loukkaantumisesta yleensä syytetään vähemmistöjä, jotka nostavat esiin epäkohtia. Ehkä yhteiskunnallinen näkökulma olisi kannattanut ottaa esiin, nyt teksti näyttäytyy etuoikeutetun valkoisen heteron näkökulmasta kirjoitetulta. Että mitä ne vähemmistöjen puolustajat vänisevät turhasta.

Tämä on kyllä hyvin ajankohtainen aihe , jota pitäisi enemmänkin pohtia ja avoimesti, neutraalisti keskustella. Kommunikaatio ja viestintä on yksi vaikeimmista lajeista ja viime vuosina sosiaalisen median kasvun myötä, ongelma on vain korostunut. Asioita ymmärretään helposti väärin, toisinaan jopa halutaan ymmärtää väärin ja vääntää toisen sanomiset aivan muuksi. Tässä artikkelissa oli hyviä kohtia mitä pohtia, jos kokee loukkaantuvansa usein. Kiitos ajatuksia herättävästä ja ajankohtaisesta artikkelista!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *