Itsetuntemus

Näin koulukiusaamisen jättämät jäljet voivat ilmetä aikuisiällä – asiantuntija: ”On hyvä tietää, mistä oma käytös johtuu”

Koulukiusaamisen jäljet voivat ulottua aikuisikään asti. On mahdollista, että koulukiusaamistraumat unohtuvat hetkeksi ja nousevat uudestaan pintaan elämänmuutoksen yhteydessä.
Teksti: Hilppa Alanko Kuvat: iStock

Koulukiusatuksi tuleminen on kokemus, jonka seurauksia on mahdotonta ennustaa yksiselitteisesti etukäteen.

– Ei ole olemassa tiettyä aina toistuvaa kaavaa sille, millaisia tunteita koulukiusaaminen herättää ja miten kauaskantoisia arpia se ihmiseen jättää. Mutta totta kai koulukiusaamisen jäljet voivat näkyä todella pitkälle, jopa elämän loppuun asti, sanoo Väestöliiton perhesuhteiden asiantuntija, sosiaalipsykologi ja pedagogi Milla Sinnemäki.

Sinnemäki kuitenkin muistuttaa, ettö osalle kiusatuista ei jää kokemuksista mitään erityisiä ongelmia tai haasteita.

Tyypillisimmin koulukiusaamisen jäljet ilmenevät aikuisiällä vaikeuksina ihmissuhteissa

Koulukiusaamisen jäljet voivat ilmetä aikuisiällä tietynlaisina käytös- ja ajatusmalleina.

– Tyypillisiä ongelmia ovat vaikeus luottaa muihin ihmisiin, vaikeus solmia ystävyyssuhteita ja erilaiset ongelmat rakkaussuhteissa, Sinnemäki luettelee.

Rakkaussuhteissa koulukiusaamisesta kumpuvia ongelmia voivat olla Sinnemäen mukaan juuri luottamukseen liittyvät ongelmat ja riittämättömyyden tunne.

– Koulukiusaamistaustainen saattaa aikuisena rakkaussuhteessa pelätä esimerkiksi sitä, että tulee jätetyksi tai ei kelpaa sellaisena kuin on.

Myös kiusaamisen luonne vaikuttaa. Jos kiusaaminen on kohdistunut esimerkiksi erityisesti ulkonäköön, kiusaamiskokemukset saattavat vaikuttaa vielä aikuisenakin kielteisesti esimerkiksi seksuaalisuuteen parisuhteessa.

Entinen koulukiusattu saattaa olla miellyttäjä tai vältellä ihmissuhteita

Ihmiset voivat reagoida koulukiusaamisesta kumpuaviin pelkoihin hyvin eri tavalla aikuisinakin.

– Jotkut voivat yrittää hirveästi miellyttää parisuhteessa, ystävyyssuhteissa tai työpaikalla. Näin toimiva saattaa ajatella, että kun hän on tarpeeksi mukava koko ajan, häntä ei hylätä.

Toinen kiusaamista kokenut taas saattaa käsitellä hylkäämisen pelkoa täysin vastakkaisella käytöksellä.

– Toinen täysin samaa asiaa pelkäävä saattaa vetäytyä ja pitää oman sosiaalisen piirin mahdollisimman pienenä. Saattaa olla, että hän ei päästä ketään lähelleen ja näin varmistaa, ettei tule hylätyksi.

– Koulukiusaamista kokenut voi olla parisuhteessa todella ripustautuva tai päinvastoin päättää suhteen aina, kun hän kokee pienintäkin pelkoa jätetyksi tulemisesta. Hän päättää suhteen, koska ei halua itse tulla jätetyksi vaan olla aina se, joka päättää suhteen.

Tilanteita voi tulkita entisenä koulukiusattuna hyvin herkästi vielä aikuisenakin. Entinen koulukiusattu voi esimerkiksi pelätä kiusatuksi tulemista työelämässä niin paljon, että hän käyttäytyy niin kuin hän käyttäytyisi silloin, jos häntä todella kiusattaisiin työpaikalla.

– Koulukiusattu saattaa aikuisena esimerkiksi ajatella, että ei voi sanoa omaa mielipidettään töissä, koska muuten hänet suljetaan pois yhteisöstä. Tai että hän ei voi pyytää työvuoron vaihtoa, koska pomo takuulla suuttuu hänelle.

Osa ei ole tullut ajatelleeksi, että oma käytös voisi johtua koulukiusaamisesta

Jos kiusaaminen jatkui kouluaikana pitkään tai kiusattu oli kiusaamisen aikaan jo hieman vanhempi, on todennäköisempää, että hän osaa yhdistää oman käyttäytymisen ja sen taustalla olevat tunteet kiusaamiseen. Aina näin ei kuitenkaan ole.

– Toiset ovat tietoisempia siitä, että käytös kumpuaa koulukiusaamisesta, kun taas toiset eivät välttämättä ole edes tulleet ajatelleeksi, että oma käytös voisi olla koulukiusatuksi tulemisesta johtuvaa, Sinnemäki sanoo.

Hän kannustaa kiusatuksi tulleita pohtimaan, voisivatko haitalliset ajatus- ja käyttäytymismallit olla peruja koulukiusaamisesta.

– On hyvä tietää, mistä oma käytös johtuu. Kun oman käytöksen syyt ymmärtää, voi asioita tarkastella realistisemmassa valossa ja esimerkiksi tajuta, että on ihan normaalia, että työpaikalla saa pyytää työvuoron vaihtoa ja sanoa mielipiteensä. Kun tietää syyt omaan käytökseensä, pelot on helpompi erottaa todellisuudesta.

Äiti ja tytär menossa kouluun. Koulukiusaamisen jäljet saattavat aktivoitua jälleen, kun oma lapsi menee kouluun.

Koulukiusaamistraumat saattavat nousta pintaan esimerkiksi silloin, kun oma lapsi aloittaa koulun.

Koulukiusaamistraumoja voi työstää aikuisenakin

Vaikka koulukiusaamista olisi jo käsitellyt ja asia olisi saattanut painua hetkeksi unholaankin, elämänmuutoksen yhteydessä koulukiusaamistraumat saattavat nousta pinnalle uudestaan. On tavallista, että näin käy esimerkiksi silloin, kun itse vaihtaa työpaikkaa, eroaa tai kun oma lapsi aloittaa koulutien.

– Kun elämässä tapahtuu isoja muutoksia, asiat voivat tulla eri tavalla merkityksellisiksi. Koulukiusaamistraumojen pintaan nouseminen ei siis automaattisesti tarkoita sitä, että kiusaamista olisi käsitelty aikoinaan huonosti.

Jos huomaa, että koulukiusaamistraumat vaikuttavat omiin ajatuksiin ja käytökseen aikuisiällä, asiaa kannattaa Sinnemäen mukaan lähteä työstämään sellaisella tavalla, joka itselle tuntuu luontevalta. Koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa.

– Perinteinen tapa on jutella asiasta jonkun läheisen kanssa. Mahdollista on myös lukea aiheesta kirjoista tai etsiä esimerkiksi vertaistukea netistä. Ajattelen, että asiasta kannattaa myös matalalla kynnyksellä olla yhteydessä asiantuntijaan.

Jotkut saattavat tarvita pidempääkin terapiaa koulukiusaamistraumojen käsittelemiseen.

– Osalle voi kuitenkin riittää lyhytkin keskusteluapu. Nykyaikana on monia ilmaisia tapoja saada apua. Esimerkiksi jo anonyymit chatit ja puhelimet voivat auttaa osaa. Niissä voi tarvittaessa myös vähän kysellä ja peilailla sitä, olisiko asiaa hyvä käsitellä enemmänkin.

Lue myös:

Putous-tähti Ernest Lawson kokemastaan kiusaamisesta: ”Minut pelasti se, että olen aina ollut nopeaälyinen ja hyvä suustani”

Rosa Meriläinen: ”Uskoin olevani sietämättömän ruma”

Tuija Pehkonen joutui työpaikkakiusatuksi uransa alkuaikoina – kertoo ikävästä kokemuksestaan somessa: ”Muistan, miten rikki olin”

X