Henri Pirkkalainen ja Sari Östman
Tietojohtamisen apulaisprofessori Henri Pirkkalainen ja digitaalisen kulttuurin tutkijatohtori Sari Östman ovat eri mieltä siitä, onko some ottanut liikaa valtaa ihmisten elämästä.
Itsetuntemus

Onko somella jo liian iso rooli ihmisten elämässä? Asiantuntijat vastaavat

Sosiaalisella medialla on jo liikaa valtaa meihin, tätä mieltä on tietojohtamisen apulaisprofessori Henri Pirkkalainen.Digitaalisen kulttuurin tutkijatohtori Sari Östman näkee asian toisin.
Teksti: Eveliina Lauhio Kuvat: Sara Pihlaja/Otavamedia

Onko somen rooli ihmisten elämässä jo liian iso?

Henri Pirkkalainen: Kyllä on, jos ajatellaan somea yhdistettynä älypuhelinten käyttöön. Ihminen käyttää nykyään älypuhelinta jopa neljästä viiteen tuntia päivässä, josta iso osa on someaikaa. Somella on liian iso rooli elämässä, jos sen käyttö alkaa haitata hyvinvointia, ihmissuhteita tai työtä. Valitettavasti näitä haittavaikutuksia nähdään enenevässä määrin.

Sari Östman: Onko television rooli elämässämme jo liian iso? Tai oliko kirjeiden kirjoittamisella liikaa valtaa meihin 1800-luvulla? Jokaiseen uudehkoon mediamuotoon liitetään negatiivisia tekijöitä. Käytännössä meillä on aina mahdollisuus säädellä medioiden käyttöämme ja pitää se itsellemme mielekkäänä.

Onko somesta enemmän hyötyä vai haittaa?

HP: Vaikea sanoa. Somea käytetään, koska se koetaan hyödylliseksi. Somen käytön haittavaikutukset ovat ongelmallisia, koska ne aiheutuvat pääasiassa tahattomasti. Someriippuvuudesta on tullut paljon mittavampi ongelma kuin mitä muutamia vuosia sitten arvioitiin. Älylaitteiden push-ilmoitukset äänineen aiheuttavat teknostressiä, joka liitetään jopa burnoutiin. Lisäksi somen käyttö voi aiheuttaa uni- ja keskittymisongelmia, työsuoritusten heikkenemistä, ihmissuhdeongelmia ja henkistä pahoinvointia.

SÖ: Enemmän hyötyä – aivan kuten mistä tahansa ihmisten välistä viestintää lisäävästä kanavasta. Somekommunikaatio on yhtä aitoa viestintää kuin kasvokkain tapahtuva kommunikointi. Somen haittapuolia perustellaan sillä, että somessa olisi pakko olla koko ajan tavoitettavissa. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä jokainen voi määritellä itse somessa viettämänsä ajan.

Vääristääkö some ihmisten käsitystä maailmasta?

HP: Valitettavasti kyllä. Valveutuneetkin nettikäyttäjät sortuvat yhä useammin virheellisen ja vääristetyn tiedon jakamiseen. Rajoitettuun merkkimäärään perustuvat somepalvelut yhdistettynä hektiseen arkeen ovat ehdottomasti edesauttaneet aggressiivista ja impulsiivisempaa viestintää.

SÖ: Ei. On totta, että kaupalliset algoritmit muokkaavat ja määrittävät näkemäämme sisältöä. Jos tietomme maailmasta perustuvat pelkkään Facebookin uutisvirtaan, on mahdollista, että näemme vain tietyntyyppisiä uutisotsikoita ja muut näkökulmat jäävät pimentoon. Väittäisin kuitenkin, että suurimmalla osalla ihmisistä on riittävästi medialukutaitoa. Ihmiset osaavat tarvittaessa etsiytyä myös laajemman tiedon lähteille.

Onko some syyllinen vihapuheen kasvuun ja valeuutisten leviämiseen?

HP: Ainakin osasyyllisenä sitä voidaan pitää. Tekstipohjaisessa viestinnässä väärinymmärrysten määrä kasvaa. Läheisimmät ystävät saattavat tunnistaa ironian sekä hyväntahtoisen piikittelyn, mutta somessa pienikin provosointi saa helposti järkyttävät mittasuhteet. Valeuutisten levittämiselle some tarjoaa huikean mahdollisuuden, koska ihmiset reagoivat sosiaalisen median viesteihin ja sisältöihin enemmin tunnepohjalta kuin rationaalisesti.

SÖ: Ei ainakaan suoranaisesti. Kyse on käyttäjän omasta vastuusta. Lyhytnäköinen, kritiikitön median käyttö voi toki johtaa vihapuheen kasvuun ja valeuutisten leviämiseen. Sama koskee mitä tahansa viestintämuotoa – myös kahdenvälistä keskustelua.

Onko some tehnyt meistä kyvyttömiä keskittymään?

HP: Somen käytön ja keskittymisongelmien välillä on selvä yhteys. Jatkuvat push-ilmoitukset ja informaatiotulva yhdistetään vahvasti teknostressiin, joka realisoituu henkisenä pahoinvointina ja työsuoriutumisen heikentymisenä.

SÖ: Ei. Myös tv-ohjelmissa, mainoksissa ja esimerkiksi iltapäivälehtien nettijutuissa ilmaisu on aina vain nopeampaa. Keskittymiskyvyttömyys ei ole someongelma, vaan näyttää siltä, että nopeus on osa laajempaa mediamaisemaa.

Pitääkö lasten ja nuorten somen käytöstä huolestua?

HP: Sekä lasten että aikuisten somen käytöstä pitää huolestua. Pelkästään älypuhelinten jatkuva tuijottaminen ja sininen valo vaikuttavat unen laatuun. Some on vaikuttanut myös kirjoitustaidon rappeutumiseen. Lapset ja nuoret altistuvat vielä herkemmin teknologian haitoille kuin aikuiset.

SÖ: Ei pidä, niin kauan kuin somessa keskustellaan ystävien kanssa ja tehdään mielekkäitä asioita ja myös muita kiinnostuksen kohteita löytyy. Sitä mieltä kyllä olen, että mitä nuorempi lapsi, sen valvotumpaa minkä tahansa median käytön on hyvä olla. Aikarajoitteiden sijaan suosittelisin, että vanhemmat tutustuvat siihen, mitä jälkeläiset verkossa tekevät.

Mistä tietää käyttävänsä somea liikaa?

HP: Jos some hallitsee ajatuksiasi myös silloin, kun et käytä sitä, tunnet usein tyhjyyden tunnetta tai olet ärtynyt, kun et pääse somettamaan. On myös hälyttävää, jos et pysty yrityksistäsi huolimatta vähentämään somen käyttöä.

SÖ: Jos alkaa tuntua siltä, että mikä tahansa asia vie liikaa tilaa arjessa, sen käyttöä on syytä pohtia. Sama koskee somea. Huomiosyöppö voi olla some tai yhtä hyvin päihteet, pelikoneet tai vaikka golf.

Miten itse käytät somea?

HP: Aktiivisesti sekä työssä että vapaa-ajalla. Huomaan some-käyttäytymisessäni silloin tällöin huolestuttavia piirteitä – älypuhelimesta on jokseenkin tullut käden jatke. Ehkä tässä onkin yksi pohjimmaisista syistä, miksi olen alkanut tutkia teknostressiä ja IT-riippuvuutta.

SÖ: Käytän somea huolettomasti. En mieti julkaisujeni määrää tai tiheyttä. Selaan somea, kun huvittaa, ja päivitän, kun tulee herkullinen ajatus tai kokemus vastaan.

Ennusta somen tulevaisuutta.

HP: Alan isot pelurit kuten Google ja Facebook kasvavat yhä. Niiden käytössä olevat informaatiomassat tulevat mahdollistamaan huomattavasti monipuolisempia sosiaalisen median palveluita. Uudet palvelut hyödyntävät tekoälyä, yhteisöllistä virtuaalitodellisuutta ja lisättyä todellisuutta. Tulevaisuuden sosiaalinen media ei ole erillinen mobiilisovellus tai nettisivusto, vaan se integroituu saumattomasti toimintaympäristöösi.

SÖ: Viime vuosina olen uskonut visuaalisen ilmaisun kasvuun, mutta sen kehitys lienee jo lähellä lakipistettään. WhatsAppia käyttävää kahdeksanvuotiasta seuratessa näyttää siltä, että ääniviestit ja videopuhelut ovat in. Ehkä keksimme puhelimen uudelleen?

X