Hyvinvointi

Keuhkokuume – 10 kysymystä

Teksti: Anna.fi

Kova kuume, yskä ja hengenahdistus ovat keuhkokuumeen oireita. Suomessa keuhkokuumeeseen sairastuu vuosittain noin 60 000 henkilöä. Hoida tauti kuntoon, jotta vältyt ikäviltä jälkitaudeilta.

Keuhkokuume

1. Millainen sairaus keuhkokuume on?

– Keuhkokuume eli pneumonia on keuhkokudoksen tulehdussairaus, jonka aiheuttaja on bakteeri tai virus, joskus harvoin sieni. Se on useimmiten bakteerin, lähinnä pneumokokkibakteerin aiheuttama tauti. Mykoplasma ja keuhkoklamydia aiheuttavat 10-20 prosenttia kaikista tartunnoista. Virustartunnat vaivaavat yleensä pieniä lapsia.

2. Miten keuhkokuumeen tunnistaa?

Kuume, yskä, hengenahdistus ja kylkipistos ovat klassiset keuhkokuumeen oireet, ja kun tällaiset oireet iskevät, pitää lähteä lääkäriin. Pneumokokki nostaa korkean kuumeen, mutta keuhkokuume voi varsinkin vanhoilla ihmisillä olla kuumeeton. Joidenkin tutkimusten mukaan kolmasosa iäkkäiden keuhkokuumeista on kuumeettomia. Heillä keuhkokuumeen oireina ovat yleiskunnon voimakas lasku ja joskus sekavuus.

3. Kuinka vaarallinen tauti pneumonia on?

Pneumokokki-bakteerin aiheuttama tauti on ärhäkämpi kuin muiden bakteerien aikaansaama sairaus. Jos pneumokokki kasvaa veressä, se voi aiheuttaa henkeä uhkaavan yleisinfektion, verenmyrkytyksen. Näin käy arviolta 10-20 prosentille sairastuneista. Pienille lapsille ja vanhuksille, joiden elimistö kuivuu helposti, tauti on erityisen vaarallinen. Pitkään jatkunut hoitamaton keuhkokuume on vaaraksi kenelle tahansa. Keuhkoklamydian ja mykoplasman aiheuttama tauti ei yleensä vaaranna henkeä. Suomessa keuhkokuumeeseen sairastuu vuosittain noin 60 000 henkilöä.

4. Mistä keuhkokuumeen saa?

Pneumokokki voi elää terveen ihmisen nielussa, eikä se pieninä määrinä aiheuta ongelmia. Ongelmia syntyy, kun pneumokokki syystä tai toisesta siirtyy henkitorveen ja keuhkokudokseen. Koska keuhkokudoksessa on runsaasti verisuonia, bakteerit leviävät keuhkoista helposti muualle elimistöön.

Alle kaksivuotiaat lapset ja yli 65-vuotiaat sairastavat muita enemmän keuhkokuumetta. Jostain syystä tauti on miehillä kaksi kertaa yleisempi kuin naisilla. Muut keuhkosairaudet ja niiden riskitekijä eli tupakointi altistavat keuhkokuumeelle, samoin suun kautta otettava kortisonilääkitys ja sydämen vajaatoiminta.

Pneumonia voi tulla myös influenssan jälkitautina, kun toinen infektio on raivannut tietä toiselle. Rajuna influenssa-talvena keuhkokuumeita on enemmän. Joka toinen vuosi epidemian aiheuttava RS-virus lisää lasten keuhkokuumeita.

5. Kuinka keuhkokuume diagnosoidaan?

Kun lääkäri epäilee potilaalla keuhkokuumetta, otetaan röntgenkuva. Siinä keuhkokuume näkyy erilaisina varjostumina ja tiivistyminä. Röntgenkuvan lisäksi tautia selvitään laboratoriokokeilla, joista katsotaan tulehduksen paljastava CRP-arvo ja verenkuva. Keuhkot myös kuunnellaan. Nuorella aikuisella laboratoriokokeet ja kuuntelu riittävät usein ainoiksi tutkimuksiksi.

6. Vaatiiko keuhkokuume sairaalahoitoa?

Valtaosa aikuisista keuhkokuumepotilaista paranee kotona, mutta pikkulapset ja vanhukset tarvitsevat usein sairaalahoitoa. Jopa 40 prosenttia pneumoniatapauksista hoidetaan sairaaloissa. Influenssakautena sairaalassa on tavallista enemmän keuhkokuumepotilaita.

7. Miten sairautta hoidetaan?

Potilaalle määrätään aina varmuuden vuoksi antibiootteja, vaikka taudinaiheuttaja olisi virus – taudinaiheuttajaa kun ei yleensä voida määrittää laboratoriokokeilla.

Pneumokokin aiheuttamaan keuhkokuumeeseen käytetään avohoidossa penisilliiniä, lähinnä amoksisilliiniä. Ellei se auta, kyseessä on tavallisimmin joko keuhkoklamydian tai mykoplasman aikaansaama tauti. Niitä hoidetaan erytromysiinin tai tetrasykliinin sukuisilla antibiooteilla.

Mikäli lääkärillä ei ole käsitystä taudin aiheuttajasta, potilasta voidaan hoitaa edellä mainittujen antibioottien yhdistelmällä tai uudemmilla antibiooteilla, jotka tehoavat. Uudemmat antibiootit ovat toisen linjan lääkkeitä ja niiden laajamittaista yleistä käyttöä vältetään. Niitä joudutaan käyttämään esimerkiksi lääkeaineallergioissa ja ulkomailta saaduissa keuhkokuumeissa. Suomessa pneumokokki on käytännössä aina herkkä penisilliinille, mutta joissakin maissa on sille vastustuskykyisiä kantoja.

8. Miten oloa voi parantaa?

Oireiden lievittäminen, kuten yskän hoito höyryhengityksellä ja lämpimällä juomalla helpottavat vointia. Lepo on hyvä lääke, kunhan ei jää vuoteeseen päiväkausiksi. Keuhkoille pystyasento tekee hyvää, joten vuoteessa kannattaa kohottautua tyynyjen avulla istumaan. Tällöin verenkierto jakautuu keuhkoissa uudelleen ja lima lähtee liikkeelle.

9. Kuinka kauan keuhkokuume kestää?

Potilaat tuntevat itsensä viikon verran hyvin sairaiksi. Antibioottikuuri määrätään tavallisesti kymmeneksi päiväksi, jonka jälkeen on hyvä otattaa keuhkoista kontrollikuva. Kova keuhkokuume vaatii kahden kolmen viikon sairausloman, eikä ihminen senkään jälkeen ole juoksukunnossa.

Liian aikaisin ei pidä harrastaa rasittavaa liikuntaa, sillä siitä voi seurata ikäviä jälkitauteja, kuten keuhkopussin tulehdus ja keuhkopaise.

10. Voiko keuhkokuumeelta suojautua?

Hyvä yleiskunto ja tupakoinnin välttäminen ehkäisevät keuhkokuumetta. Pneumokokin kulkua henkitorveen voi estää, kun hoitaa poskiontelotulehdukset. Sammumiseen johtavassa humalatilassa refleksit eivät toimi, jolloin bakteerit pääsevät henkitorveen. Erilaiset tulehduspesäkkeet suussa, kuten reikäiset hampaat on hyvä hoidattaa.

Iäkkäiden, kroonisesti sairaiden kannattaa ottaa lisäksi pneumokokkirokote. Myös pikkulapsille on olemassa vastaava rokote. Koska keuhkokuume voi tulla influenssan jälkitautina, influenssarokote suojaa myös tältä vakavammalta sairaudelta.

Hyvä yskimis- ja käsihygienia auttaa välttämään hengitystietulehduksia aiheuttavia tauteja.

Asiantuntijana infektiosairauksien erikoislääkäri Petrus Säilä, TAYS.

Teksti: Virve Järvinen

X