Löydä sisäinen vahvuutesi yamien ja niyamien avulla – 10 hyvän elämän ohjenuoraa

Joogan tarkoituksena on kehittää sekä kehoa että mieltä. Joogan kymmenen eettistä ohjetta, yamat ja niyamat, tarjoavat avaimet onnelliseen elämään. Ne muistuttavat siitä, että elämä kantaa.

Joogassa ei ole kyse pelkistä asennoista tai liikkeistä. Jooga on vartalon, mielen ja hengen liitto, jonka pyrkimyksenä on hyvä ja onnellinen elämä.

Joogan tavoitteena on auttaa sen harjoittajia luomaan itselleen vankka mieli, joka on autuuden ja onnen edellytys. Tähän liittyvät myös joogan eettiset ja moraaliset opit, yamat ja niyamat, jotka jäävät usein asanojen eli jooga-asentojen varjoon.

Yamat ja niyamat sisältävät 10 eettistä ohjenuoraa, jotka tarjoavat mahdollisuuden löytää rauhan sekä itsensä että muiden ihmisten kanssa. Yamat ja niyamat eivät siis ole pelkkiä sääntöjä tai kieltoja, vaan niiden tarkoituksena on auttaa ihmistä ymmärtämään, että olemme perimmäiseltä luonteeltamme myötätuntoisia, jaloja, rehellisiä ja rauhaa rakastavia.

Yamat liittyvät sosiaaliseen kanssakäymiseen ja niyamat itsekuriin. Molemmat neuvovat, miten sekä muita että itseä tulisi kohdella. Yamien ja niyamien avulla ihminen voi löytää todellisen vahvuutensa ja voimansa.

Yamat:

1. Väkivallattomuus eli myötätunto kaikkea elävää kohtaan (Ahimsa)

Väkivallattomuus tarkoittaa paitsi sitä, ettei ketään satuteta, myös sitä, että ihminen luopuu vihamielisyydestä. Väkivalta, viha ja aggressio estävät sisäisen rauhan löytämisen.

Ahimsa liittyy myös siihen, kuinka ihminen kohtelee itseenään. Vihamielisyys itseä kohtaan voi olla esimerkiksi oman vartalonsa kritisoimista tai sitä, että ihminen vähättelee jatkuvasti omia saavutuksiaan.

Sekä muita että itseä kohtaan tulisi suhtautua myötätuntoisesti.

2. Rehellisyyteen ja todenmukaisuuteen pyrkiminen (Satya)

Rehellisyys rakentaa pohjan terveille ihmissuhteille, petos ja valheet satuttavat. Satyan mukaan ihmisen tulisi pyrkiä siihen, että kaikki mitä hän sanoo, on totta. Ei olettamusta, päätelmää tai liioittelua.

On myös tärkeää oppia olemaan hiljaa, sillä kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen– varsinkaan, jos se satuttaa toista. Ikävää juorua, vaikka se olisikin totta, ei tarvitse kertoa eteenpäin.

3. Varastamisesta pidättäytyminen (Asteya)

Varastaminen liitetään usein materiaan. Asteyan oppi koskee kuitenkin muutakin kuin rahaa, vaatteita tai ruokaa.

Jos olet myöhässä, varastat jonkun aikaa. Voit myös varastaa jonkun energiaa, onnea tai ideoita, jos esität ne ominasi. Jos otat jotain etkä anna takaisin, elämään syntyy epätasapainoa.

Kunnioita sitä, mikä on muiden omaa.

4. Ahneudesta luopuminen (Aparigraha)

Länsimaisessa kulttuurissa on helppo hukkua tavaran paljouteen.

Ennen kuin päätät hankkia mitään, kysy itseltäsi, tarvitsetko sitä todella. Älä täytä kotiasi turhalla tavaralla, koska silloin hyvälle energialle ei jää tilaa.

5. Maltillisuus (Brahmacharya)

Brahmacharya tarkoittaa pidättyväisyyttä, maltillisuutta, kärsivällisyyttä ja omien elämänvoimiensa säästämistä.

Älä anna viettien tai tunteiden hallita käyttäytymistäsi: et ole mielihalujen orja. Kun et tuhlaa energiaasi asioihin, joihin et voi vaikuttaa, vaan suhtaudut elämään kärsivällisesti, olosi on rennompi ja vapautuneempi.

Niyamat:

1. Puhtaus (Saucha)

Pidä itsesi puhtaana, sisältä ja ulkoa. Saucha ei tarkoita vain kirjaimellista puhtautta eli hygieniaa vaan sitä, että asiat ovat elämässä järjestyksessä.

Puhtaus koskee myös ruokaa ja kotia. Kun ruoka on puhdasta ja aitoa, keho toimii paremmin. Siisti koti taas antaa tilaa ajatuksille ja luovuudelle.

2. Tyytyväisyys (Santosha)

Tyytyväisyys tarkoittaa sitä, että hyväksyy elämän sellaisena kuin se on. Elämä saattaa joskus heitellä ja tuoda vastaan asioita, joita ei olisi halunnut kohdata. Koska ihminen ei voi kontrolloida kaikkea, on tärkeä oppia hyväksymään se, mitä elämä eteen tuo.

Santosha ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei todellisuutta voisi muuttaa tai ettei ihminen voisi tavoitella parempaa elämää. Kyse on siitä, että lopettaa sotimisen todellisuuden kanssa. Silloin ihminen kykenee ajattelemaan selkeämmin ja muutoskin on mahdollinen.

3. Sisu (Tapas)

Tapas käännetään usein itsekuriksi, vaivannäöksi ja sisäiseksi tuleksi. Kun ihmisen sisällä palaa tuli, se polttaa pois epäpuhtaudet ja sytyttää elämän kipinän.

Tapas on sitä, että ihminen on halukas tekemään työtä ja oppimaan uutta. Se tarkoittaa samalla sekä kykyä itsekuriin että innostusta elämää kohtaan.

4. Itsetuntemus (Svadhyaya)

Kaikki haluavat olla onnellisia, eikä onnellisuuden tavoittelussa ole mitään väärää. Onni ei kuitenkaan löydy ulkopuolelta vaan ihmisen sisältä.

Päästäkseen käsiksi onnen alkulähteille, ihmisen on opittava tuntemaan itsensä ja uskallettava kysyä itseltään, ”kuka minä oikein olen”.

5. Korkeammalle voimalle antautuminen (Ishvara pranidhana)

Viimeinen niyama on hyvin hengellinen. Korkeammalle voimalle antautuminen ei kuitenkaan edellytä jumalaan uskomista.

Ishvara pranidhana tarkoittaa sitä, että luottaa universumin olevan pohjimmiltaan hyväntahtoinen ja suopea. Sitä, että uskoo elämän kantavan.

Lähteet: Healthy.net, Yogajournal

Lue myös:

Mitä vartalolle ja mielelle tapahtuu, jos joogaa joka päivä kuukauden ajan? Testasimme!

Yrittäjänä työskentelevä Maria: Näin jooga muutti tapaani johtaa

Kärsitkö selkäkivusta? 5 helpotuksen tuovaa joogavenytystä

Verenpaine kuriin joogan avulla – 6 verenpainetta alentavaa jooga-asentoa