Hyvinvointi

Pakkasellakin voi ulkoilla

21.12.2010 Teksti: Anna.fi

Paleleminen ei ole kivaa eikä terveellistä, mutta ulkoilu sen sijaan on. Suojaa itsesi pakkasella ja kehitä kylmänsietoasi.

Pakkasellakin voi ulkoilla

1. Mitä paleleminen on?

Paleleminen on stressireaktio. Keho reagoi kylmään supistamalla ihon ja raajojen verisuonia. Jos se ei riitä, keho yrittää korjata tilannetta ja tuottaa lämpöä silmälle näkymättömällä lihasvärillä. Kun ihminen tärisee, ihmistä paleltaa jo paljon.

Tehokas tapa tuottaa lämpöä on lihastyö. Lisälämpöä saadaan myös ruskeasta rasvasta, sillä kylmä kiihdyttää sen toimintaa. Ruskea rasva löydettiin PET-tutkimusten avulla vastikään. Aikuisilla sitä on noin 60 grammaa.

Kun ihon lämpötila on 33 astetta, ihmisellä ei ole lämmin eikä kylmä. Kun se laskee kuutisen astetta, olo koetaan kylmäksi. Kun ihon lämpötila jäähtyy noin 18 asteeseen, tunnemme kipua.

2. Onko palelemisesta haittaa?

Pitkäaikaisesta kylmälle altistumisesta on haittaa, sillä se kuormittaa elimistöä. Tämä voi näkyä vuosien päästä nivelvaivoina ja lihassärkyinä. Kylmässä verenkiertoelimistö joutuu koville, mikä nostaa verenpainetta. Palelemisesta aiheutuvat epämiellyttävät tuntemukset hajottavat myös keskittymistä ja heikentävät suorituskykyä. Hypotermia, jolloin kehon sisälämpötila on noin 35 astetta, on vaarallinen. Samoin paleltumat.

3. Aiheuttaako kylmyys hengitystietulehduksia?

Ei aiheuta. Voimakas jäähtyminen voi heikentää immuunijärjestelmää, jolloin taudinaiheuttajat voivat tarttua helpommin. Kylmästressin lisäksi niin vaikuttaa muukin stressi.

4. Miksi toiset palelevat herkemmin kuin toiset?

Pienikokoinen aikuinen tai lapsi jäähtyy nopeammin kuin isokokoinen aikuinen, koska pinta-alan suhde painoon on huonompi. Pitkä- ja ohutsormisen kädet palelevat herkemmin kuin paksusormisen. Ihonalainen rasva suojaa kylmältä, joten samoissa olosuhteissa laiha palelee lihavaa nopeammin.

Hyvä kunto auttaa, sillä lihasmassa lisää kykyä tuottaa lämpöä. Tästä myös johtuu, että ikääntyessä kylmänsietokyky heikkenee. Huono ääreisverenkierto huonontaa kylmässä selviytymistä. Kylmään sopeutunut pärjää pakkasessa paremmin kuin kylmään sopeutumaton.

5. Onko sairauksilla vaikutusta?

Melkein mikä tahansa muu sairaus heikentää kylmänsietoa paitsi kilpirauhasen liikatoiminta. Lääkkeetkin vaikuttavat, esimerkiksi psyykenlääkkeet ja beetasalpaajat.

6. Miten parantaa kylmänsietoaan?

Kylmään sopeutuminen on yksi keino: suojaa itsensä kunnon vaatteilla, mutta ulkoilee säännöllisesti. Vähissä vaatteissa kylmässä säässä liikkuminen voi karaista, mutta se on aika epämiellyttävä tapa. Hyviä keinoja ovat kylmä suihku tai avantouinti.

Kun karaisun toistaa kymmenen päivän ajan, stressireaktio ei enää käynnisty yhtä herkästi ja palelu vähenee merkittävästi. Kalastajien kädet kestävät kylmää. Käsiään voi totuttaa, kun liottaa niitä kymmenasteisessa vedessä muutamia minuutteja kerrallaan. Nälkäisenä ja janoisena palelee herkemmin, joten riittävä ravinto suojaa.

7. Miten suojautua?

Talvella kerrospukeutuminen on järkevää. Alusvaatteiksi sopivat iholla miellyttävältä tuntuvat materiaalit, jotka siirtävät kosteuden seuraavaan kerrokseen. Tekokuituisten lisäksi nykyään suositellaan myös villaisia alusvaatteita.

Välivaatetuksen tarkoituksena on eristää lämpöä ja ottaa vastaan alusvaatetuksesta tuleva kosteus. Välivaatteita voi kovalla pakkasella olla muutamakin kerros. Päällyskerroksen pitää suojata tuulelta ja sateelta. Koko kehon suojaaminen auttaa myös käsien ja jalkojen lämpötasapainoa pysymään hyvänä. Vaatteet eivät saa kiristää, vaan väliin pitää mahtua lämpöä eristävää ilmaa. Jalkojen palelua ehkäisevät kosteutta imevät sukat ja väljät jalkineet.

8. Onko avopäin kulkemisesta haittaa?

Päähine on tärkeä. Pakkasella paras on sellainen, jonka saa myös kasvojen suojaksi. Jos tulee kuuma, suojausta pitää voida vähentää. Paljaspäinen luovuttaa huomattavan osan lämmöstään pakkasilmaan, sillä pään verisuonet eivät supistu kylmässä. Kun pää palelee, se tuntuu kurjalta, eikä lanttu oikein leikkaa.

9. Miksi kylmä parantaa?

Lyhytkestoiset kylmähoidot vähentävät kivun tuntemusta. Kylmä lisää kortisolin ja endorfiinien erittymistä. Esimerkiksi avantouinnin jälkeen tulee tämän vuoksi miellyttävä olo.

Kylmähoitoja ovat muun muassa kylmäpakkaukset, laitteet, jotka puhaltavat kylmää kipeään niveleen, koko kehon huippukylmähoito ja avantouinti.

10. Mihin sairauksiin kylmähoito auttaa?

Siitä on apua etenkin tuki- ja liikuntaelimistön ongelmissa. Kylmähoidolla voidaan lievittää nivelen kipua, jonka jälkeen fysioterapia on mahdollista. Kylmähoitoa käytetään myös joidenkin ihosairauksien rauhoittamiseen.

 Asiantuntija: professori Hannu Rintamäki, Oulun yliopisto, biolääketieteen laitos

Teksti: Merja Perttula

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Suosittelemme