Kahvin kofeiinipitoisuus – näin monta mukillista kahvia on oikeasti suositusten rajoissa

Suodatinkahvi, espresso, maitokahvi… Kofeiinia kaikissa, mutta kuinka paljon? Onko kahvin kofeiinipitoisuus suosikkipaketissasi aina sama? Kinkkisiä kysymyksiä, joiden vastaukset voivat yllättää!

Kahvin kofeiinipitoisuus mietityttää, erityisesti jos toivoo tai pelkää kofeiinin piristävää vaikutusta. Aamulla tuhti tujaus kahvin kofeiinia on monille paikallaan, mutta illalla asia voi olla päinvastoin.

Kahvikupillinen tavallista suomalaista suodatinkahvia (n. 1,25 dl) sisältää kofeiinia noin 100 mg. Määrä kuitenkin vaihtelee: esimerkiksi Pauligin suodantinkahveissa kofeiinipitoisuudeksi ilmoitetaan 80–100 milligrammaa per kuppi.

Haitari tuntuu melko suurelta, varsinkin kun ottaa huomioon kofeiinin saannin viralliset suositukset.  Niiden mukaan turvallinen raja kaikista lähteistä on aikuisille 400 milligrammaa päivässä ja enintään 200 milligrammaa kerrallaan.

Raskaana oleville ja imettäville koko päivän saantisuositusraja on 200 milligrammaa.

Suomessa muumimukin kokoinen aamukahvi voi hyvin olla vähintään yhtä yleinen valinta kuin perinteinen kahvikupillinen.

Muumimukiin menee tuplamäärä nestettä, eli ilman maitovaraa helposti 200 milligramman kofeiinit. Kaksi kunnon mukillista mustaa suodatinkahvia koputtelee virallisen suosituksen ylärajaa.

Kahvin kofeiinipitoisuus vaihtelee lajikkeiden ja satovuosien mukaan

Voi siis olla merkitystä sillä, juoko kupillisen 80 milligrammaa vai 100 milligrammaa kofeiinia sisältävää kahvia, etenkin jos kuppeja menee kerralla useampi ja juo kahvinsa mustana eikä täytä osaa kupista maidolla ja siten laimenna kofeiinipitoisuutta.

Mistä ero kofeiinipitoisuudessa oikein johtuu?

– Kahvi on luonnontuote. Kahvipapuja on olemassa eri lajikkeita, ja niissä on luonnollista vaihtelua, muistuttaa kahviasiantuntija Jori Korhonen Pauligilta.

Kahvi valmistetaan tavallisimmin kahdesta päälajikkeesta, arabicasta ja robustasta, joilla on molemmilla runsaasti alalajeja hieman samaan tapaan kuin rypäleillä ja viineillä.

Lisäksi kaikilla kahvipapulajikkeilla ja -alalajeilla on oma kofeiinipitoisuutensa.

Robustassa on tuplamäärä kofeiinia arabicaan verrattuna, ja robustaa käytetäänkin usein tummapaahtoisempien espresso-kahvien valmistamisessa. Suodatinkahveista suurin osa tehdään erilaisista arabica-lajikkeista, joiden kofeiinipitoisuus hieman vaihtelee laadusta toiseen.

– Kahvipapusadot vaihtelevat sääolojen ja monien muiden tekijöiden mukaan ja vaikuttavat kofeiinipitoisuuteen. Samalla tavoin kuin saman tilan viini voi jonakin vuonna olla makeampaa, saman kahvitilan pavut voivat jonain vuonna olla vähän vahvempaa, Korhonen vertaa.

Eri kahvilaatuja sekoittamalla kahvinvalmistajat saavat halutunvahvuista ja -makuista kahvia kuluttajille myytäväksi. Esimerkiksi suosittu Juhla Mokka -suodatinkahvi saadaan arabica-kahvilaatuja sekoittamalla maistumaan aina samalta.

– Kofeiinipitoisuuden vaihtelu on Juhla Mokassa minimaalisen pientä, Korhonen kertoo.

Piristääkö espresso enemmän kuin suodatinkahvi?

Myös kahvin paahtoaste vaikuttaa kofeiinipitoisuuteen, mutta paljon vähemmän kuin yleensä ajatellaan. Pidempään paahdetusta tummasta paahdosta poistuu enemmän kosteutta, jolloin sen kofeiinipitoisuus aavistuksen nousee.

Paljon enemmän merkitsee kuitenkin se, onko kahvisekoituksessa käytetty robustaa ja kuinka paljon.

Espresso-kahveissa robustaa on yleensä mukana pieninä tai isompina osuuksina. Merkillepantavaa kuitenkin on, että espressokupillisen kofeiinipitoisuus ei ole sen suurempi kuin suodatinkahvikupillisenkaan pienemmästä annoskoosta johtuen.

”Tukka nousee pystyyn ihan vain siksi, että vahvojen makujen äärellä aistit ovat herkemmällä.”

Tyypillinen määrä espressokahvia on noin 0,3 desilitraa, ja sen kofeiinipitoisuus on täsmälleen sama kuin reilun desin kupillisessa suodatinkahvia eli 80–100 milligrammaa.

Juomalla desilitran espressoa saisi toki jopa yli 300 milligrammaa kofeiinia yhdellä iskulla, mutta harvemmin kukaan espressoa sellaista määrää juo.

Kiistelyn suodatinkahvin ja espressokahvin piristävyyden eroista voi siten lopettaa, ainakin mitä annoskoon sisältämään kofeiinin määrään ja vaikutukseen tulee. Muu piristävä vaikutus onkin sitten toinen juttu:

– Voi olla kyse siitä, että kun maistat chiliä tai tummapaahtoista espressokahvia, tukka nousee pystyyn ihan vain siksi, että vahvojen makujen äärellä aistit ovat aina herkemmällä ja kroppa herää, Korhonen arvelee.

Lähteet: Paulig, Kahvi- ja paahtimoyhdistys, Ruokavirasto, Espresso International

Sinua saattaisi kiinnostaa myös:

• Ravinto

  Kauanko kofeiini vaikuttaa? Näillä tuntihaarukoilla kahvi voi viedä yöunet

• Ravinto

  Vaalea vai tumma paahto – maku on aivan eri, mutta moni hämmästyy, kumpi onkaan vatsalle hellempi

• Ihmiset

  Perheenäiti Helmi käyttää ruokaan 150 euroa kuussa nikseillä, jotka jokainen osaa: ”Säästäminen on ympäristöteko ja tuo minulle hyvää mieltä”