Selkävaivat - Uskomukset, totta vai tarua?

Stressi kostautuu selkäoireina, selkäkivut lievittyvät saunassa ja lepo on selälle parasta lääkettä. Kotilääkärin asiantuntijalääkäri kertoo, mitkä selkäsairauksiin liittyvät uskomukset pitävät paikkansa ja mitkä ovat täyttä puppua.

1. Raskas työ rasittaa selkää enemmän kuin istumatyö

Totta. Etenkin työt, joihin kuuluu paljon nosto- ja kiertoliikkeitä rasittavat selkää. Nostaminen on selälle usein vaarallista. Nostaessa tulisi käyttää jalkoja, ei selkää. Tarvittaessa olisi hyvä turvautua apuvälineisiin, työtoverin tukeen tai vaikka nosturiin. Kenenkään ei pitäisi nostaa enempää kuin jaksaa.

Istumatyö ei ole sekään selälle hyväksi. Istuminen rasittaa selkää, koska silloin välilevyihin kohdistuva paine on voimakkainta. Haitallisinta istuminen on, jos siihen liittyy tärinää.

Istumatyötä tekevän on tärkeää tauottaa työpäivä ja jaloitella välillä. Se ehkäisee selkä- ja niska-hartiaseudun kipuja. Jos selkä on jo kipeä, kipua voi lievittää käymällä hetkeksi makuulle. Jalat voi nostaa tyynyn tai jakkaran päälle, tai polvet voi vetää koukkuun mahan päälle tai rinnalle.

2. Jo nuppineulan nostaminen voi kostautua selkäkipuna, jos nostotekniikka on väärä

Totta. Tämä johtuu siitä, että kumartuessa, jos samalla kierrytään, välilevyyn kohdistuu huomattava vääntövoima, ja välilevyn hapero sidekudosrengas hajoaa. Myös muut kudokset ylirasittuvat. Pahimmissa tapauksessa välilevy voi jopa revetä.

3. Liikakilot lisäävät selkäkivun riskiä

Osittain totta. Ylipainolla on ilmeisesti vaikutusta selän oireiluun, mutta varsinaista tutkimusnäyttöä siitä, että kilot lisäisivät selkävaivoja tai -kipua, ei juurikaan ole. Myöskään laihduttamisen vaikutusta selkäkipujen lievittymisen yhteydessä ei ole paljoakaan tutkittu. Fakta on kuitenkin se, että ylipaino pelkästään ei saa selkää kipeytymään, vaan kivun taustalta löytyy aina myös muita syitä.

4. Selkä ei kärsi sauhuttelusta

Tarua. Kun häkä syrjäyttää hapen elimistössä, selän verenkierto kärsii. Tämän takia tupakoitsijoilla on suurempi riski saada välilevyrappeuma kuin tupakoimattomilla ihmisillä.

5. Stressi voi kostautua selkäoireina

Totta siinä mielessä, että pitkittyneeseen ja krooniseen kipuun liittyy sympaattisen hermoston aktivaatio, jonka kipu itsessään aiheuttaa. Sympaattinen hermosto on osa elintoimintoja säätelevää autonomista hermostoa, ja se aktivoituu stressistä. Kroonisen kivun yhteydessä se on jatkuvasti aktivoitunut. Tämä ylläpitää kipua, ja kipu taas ylläpitää sympaattisen hermoston aktivaatiota. Tätä noidankehää katkaistaan esimerkiksi hermopuudutuksilla, jotka kohdistetaan sympaattisen hermoston alueelle.

Vain erittäin harvoin mikään psykiatrinen sairaus, kuten masennus, oirehtii yksinomaan selkäkipuna. Kivun taustalla on yleensä muitakin oireita ja kliinisiä löydöksiä. Masennus tosin heikentää elämänlaatua ja kivun hallintakeinoja.

6. Runsas autolla ajaminen ei sovi selälle

Totta. Selkävaivat ovat ammattiautoilijoilla varsin tavallisia. Jo kymmenen tuntia viikoittaista autossa istumista lisää välilevyn pullistuman riskin nelinkertaiseksi.

Vaivojen välttämiseksi auton penkin säädöt on hyvä asettaa omalle keholle sopiviksi. Tarvittaessa selän takana voi pitää pyyheliinarullaa tai säädettävää selkätukea. Ammattiautoilijoille on suunniteltu myös erikoisistuimia, joista voi olla apua selkäkivun ehkäisyssä ja hoidossa.

Kuten istumatyössä yleensä, työn tauotus on autoillessakin tärkeää. Tauolla tulisi jaloitella eikä istua kahvilassa.

7. Selkäkivut ovat vanhojen vaiva

Tarua. Selkäkipua esiintyy kaikissa ikäryhmissä, lapsillakin. Taudinkuvat tosin vaihtelevat eri ikäisten välillä. Esimerkiksi selkärankareuma on selkeästi nuorten, 15-25-vuotiaiden, sairaus. Välilevyrappeuma taas on tyypillinen vaiva 35-55-vuotiailla. Vanhemmalla väellä puolestaan esiintyy eniten selkäydinkanavan ahtaumaan, osteoporoosiin ja kasvaimiin liittyvää selän oireilua.

8. Naiset kärsivät selkäkivuista enemmän kuin miehet

Tarua. Molemmilla sukupuolilla on yhtä paljon selkävaivoja. Naiset tosin hakeutuvat lääkäriin miehiä useammin. Naisten selkävaivojen taustalla voi myös olla gynekologinen syy.

9. Selkäkivuilta ei säästy kukaan

Melkein totta, sillä selkäkipu on hyvin tavallinen oire. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan jopa 80 prosenttia ihmiskunnasta kärsii jonkinlaisista selkävaivoista jossain elämänvaiheessa. Suomalaisista noin miljoona kärsii selkäkivuista vuosittain, ja 7-10 prosentin kohdalla selkäkipu kroonistuu. Selkäkipu myös uusiutuu herkästi vuoden sisällä.

10. Selkävaivat kulkevat suvussa

Totta. Perimällä on merkitystä selkävaivoihin. On sukuja, joissa on useita lanneselän välilevyn pullistuman takia leikattuja. Myös sidekudoksen poikkeavan hyvä joustavuus on perittyä ja altistaa välilevyn hapertumiselle. Suomessa on tutkittu luun aineenvaihduntaan vaikuttavan D-vitamiinireseptorin yhteyttä välilevyrappeumaan.

11. Selkäkipuun löytyy aina selitys

Valitettavasti tarua. Vain kahteen prosenttiin selkävaivoista löytyy selkeä, määriteltävissä oleva syy. Yleensä diagnoosi perustuu todennäköisyyteen.

Ongelmana on, että röntgenkuvat ja magneettikuvalöydökset ovat huonosti yhteydessä selkävaivoihin. Tämä tarkoittaa, että kuvat voivat olla normaalit, vaikka selkä on erittäin kipeä. Toisaalta kuva voi olla hurjan näköinen, mutta potilaalla ei ole juurikaan selkävaivoja. Tämä kertoo siitä, että selkäkivun taustalla on myös muita kuin kuvissa tai ryhdissä näkyviä rakennetekijöitä.

Selkäkipuun ei ole täsmälääkkeitä. Usein joudutaan kokeilemaan erilaisia hoitovaihtoehtoja ennen kuin löydetään sopiva hoitolinja. On yksilöllistä, miten ja missä ajassa potilaan selkä rauhoittuu.

12. Selkäkivut paranevat itsestään

Totta. 90 prosenttia selkävaivoista paranee puolen vuoden sisällä itsestään, eikä mitään erityistä hoitoa tarvita. Ensimmäisten neljän viikon aikana selkäkipu näyttää luonteensa: se joko alkaa rauhoittua tai se pahenee. Jos kipu pahenee ja jatkuu aina vain, on syytä hakeutua lääkäriin tutkittavaksi.

13. Tulehduskipulääke tappaa selkäkivun parasetamolia paremmi

Tarua. Reseptivapaiden tulehduskipulääkkeiden ja parasetamolin tehossa ei ole juurikaan eroa. Tulehduskipulääkkeet ovat kuitenkin erilaisia muun muassa vaikuttavan aineen ja imeytymisen suhteen. Tästä johtuen yksi lääke toimii toisella erinomaisesti ja on toisella tehoton. Kokeilemalla eri valmisteita löytää itselleen sopivimman vaihtoehdon kivun hallintaan.

Reseptillä saatavat kipulääkkeet ovat vaikutukseltaan voimakkaampia, ja niissä on myös pitkävaikutteisempia valmisteita. Lääkäri arvioi sopivimman lääkkeen tai lääkeyhdistelmän potilaalleen. Vaikea-asteisen ja kroonisen kivun hoidossa käytetään myös keskushermostoon vaikuttavia lääkkeitä.

Kaikilla lääkkeillä on sivuvaikutuksia, ja tämän takia on pohdittava lääkkeen hyöty ja haitta. On hyvä muistaa, että kipu on myös suojamekanismi, jolla elimistö suojelee kudoksiaan.

Kipulääkkeiden lisäksi selkäkivun hoidossa käytetään lihaksia rentouttavaa lääkettä. Tutkimusten mukaan niillä on toisiaan tukeva vaikutus. Rentouttavat lääkkeet saattavat väsyttää, joten ne on hyvä ottaa yötä vasten.

14. Selkäkipu lievittyy saunassa

Totta, kun kipu on hieman rauhoittunut. Akuutissa vaiheessa kylmä on selälle parempi vaihtoehto, joskin yksilöllisiä eroja on. On samantekevää käyttääkö kivun lievittäjänä kylmägeelejä, -suihkeita tai -pakkauksia. Yhtä hyvä vaihtoehto on kipukohtaan laitettava pakastepussi.

15. Lepo on selälle parasta lääkettä

Tarua. Liikunta on selälle parempaa lääkettä kuin lepo. Liikunta myös ehkäisee selkävaivoja. Liikkua tulisi kivun sallimissa rajoissa, ja liikunnan tulisi vahvistaa selän, vatsan ja lantiorenkaan lihaksistoa ja niiden hallintaa.

Arkiaskareiden tekeminen on jumppaa selälle, mutta niiden parissa touhutessa pitäisi kiinnittää huomiota lihasten hallintaan ja piintyneisiin toimintatapoihin, joissa voi olla selkävaivaa ylläpitäviä elementtejä. Kumarat ja kiertävät liikkeet, jotka toistuvat usein, kipeyttävät selän helposti.

16. Mitä pitempi sairausloma, sen parempi selälle

Tarua. Töihin pitäisi palata mahdollisimman pian. Töihin paluun helpottamiseksi työnkuvaa tulisi muuttaa väliaikaisesti. Lisäksi huonoon työergonomiaan pitää puuttua välittömästi.

Pitkältä sairauslomalta (yli 60 sairausvakuutuksen päivärahamaksua) työhön paluuta helpottaa osasairauspäiväraha, joka mahdollistaa lyhyemmän työpäivän tekemisen. Myös ammatillisen kuntoutuksen keinoja voidaan käyttää omaan työhön tai uuteen toimenkuvaan paluun tukena.

17. Vain leikkaus parantaa selkäkivun lopullisesti

Tarua. Leikkaus ei koskaan paranna selkää. Sillä estetään hermokudospinteen paheneminen ja halvaantuminen. Kaikkea selkäkipua leikkaus ei vie pois. Leikkauksesta huolimatta selkäkipu voi myös pahentua tai kroonistua, jolloin puhutaan failed back -syndroomasta. Leikkaukseen turvaudutaan nykyisin harvoin, esimerkiksi vain alle yksi prosentti iskiaspotilaista leikataan. Välilevyn pullistumat vetäytyvät yleensä itsestään, eikä leikkausta tarvita.

18. Hyvä sänky pitää selkäkivun loitolla

Totta siinä mielessä, että hyvä sänky on selän kannalta tärkeä, koska ihminen nukkuu kolmasosan elämästään. Paraskaan sänky ei kuitenkaan takaa, etteikö selkä voisi kipeytyä.

Hyvässä sängyssä vartalon kaari uppoaa patjaan siten, että selän luonnollinen S-asento säilyy. Patja ei saa olla liian kova, ohut tai joustamaton. Hyvän nukkuma-asennon apukeinoja ovat tyyny polvien välissä kyljellä maatessa tai pyyherulla petauspatjan alla. Tyynyn pitäisi tukea niskaa.

Ennen sängyn ostoa, sitä olisi hyvä kokeilla sekä kaupassa että kotona. Sänkyä ei kannata hankkia ilman palautusoikeutta.

19. Selkä kärsii korkokenkien käytöstä

Totta, jos korkokenkien käyttö on päivittäistä. Tämä johtuu siitä, että korkeat korot muuttavat lantion asentoa. Myös ristiluun ja alimman lannenikaman kulma muuttuu. Tämä voi rasittaa selän rakenteita ja ilmetä selkäkipuna. Lisäksi korkeat korot muuttavat kävelytyyliä, mikä saattaa rasittaa lantiorenkaan lihaksistoa ja kipeyttää sen.

Jalkineilla on muutenkin merkitystä selän terveydelle. Hyvät kengät vaimentavat kävellessä kantaiskua vähentäen selkään kohdistuvaa rasitusta. Hyvät jalkineet ovat myös tukevat, ja ne taittuvat päkiän kohdalta kuten jalkapohjakin. Pohjan olisi hyvä olla liukumaton. Kenkä ei saa myöskään olla liian pieni, vaan siinä tulisi olla 0,5-1 cm käyntivara. Kantaosa on luja ja kapea, ja korko enintään 2-4 cm korkea.

20. Satulatuoli pitää selän terveenä

Tarua. Satulamalli ei takaa, etteikö selkä voisi kipeytyä. Sen käyttö vaatii totuttelua.
Tavallisellakin työtuolilla pärjää, kun työpöydän ja tuolin korkeus säädetään sopivaksi. Tällöin ei tarvitse kurkotella ja kumartua. Istuttaessa selän asennon on hyvä olla hiukan taaksepäin kallistettu ja lanneselästä tuettu. Jalkapohjien tulisi ylettyä lattiaan. Jalkatuki on hyvä apuväline.

Istuma-asentoa kannattaisi vaihdella päivän mittaan. Näin lihasten aineenvaihdunta pysyy hyvänä. Välillä pitäisi nousta seisomaan ja jaloitella.

21. Liiallinen kuntoilu on selälle vaarallista

Totta. Vaikka liikunta on ylivoimainen tekijä selän kuntoutuksessa ja selkäongelmien ehkäisyssä, ja liikkumattomuus on suurin yksittäinen syy selkävaivoihin, selkää ei saa rasittaa liikaa. Se, kuten muukaan keho, ei kestä liiallista ja jatkuvaa höykytystä. On erittäin tärkeää, että lihaksiston annetaan palautua treenaamisen välillä. Olisi myös hyvä oppia arvioimaan omaa rasittuneisuuttaan: voiko treenaamista jatkaa, vai pitäisikö levätä.

22. Hyvät vatsalihakset säästävät selkäkivulta

Totta, koska lihasten monipuolinen käyttö on selän terveyden kannalta tärkeää. Selän hyväksi tulisi harjoittaa vatsan, lantion ja alaraajojen lihaksistoa. Lihaksiston epätasapaino edesauttaa tiettyjen lihasten ylirasittumista kuormituksessa ja lisää selkäkipua. Hyvä lihastasapaino suojaa selkää rasittumiselta ja pitää sen asennon hyvänä.

Valitettavasti hyväkuntoisenkin ihmisen selkä voi kipeytyä. Yleensä hyväkuntoinen pärjää selkäkivun kanssa paremmin kuin huonokuntoinen, ja myös selän paraneminen voi olla nopeampaa.

23. Manipulaatiohoidoista ei ole apua

Tarua & totta. Hoidoista voi olla hyötyä selkäkivun puoliäkillisessä vaiheessa eli 4-6 viikon kohdalla. Terapeutin on oltava terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ammattirekisteriin hyväksytty ammattihenkilö. Se varmistaa, että hän on saanut koulutuksen ja potilasvakuutus on voimassa. Valitettavasti terapeutteina toimii myös ammattirekisteriin kuulumattomia henkilöitä, jolloin hoidosta voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Tämän takia manipulaatiohoidosta kannattaisi neuvotella aina hoitavan lääkärin kanssa.

Asiantuntijana fysiatri Harri Hämäläinen, Peijas-Rekolan sairaala.

Teksti: Maarit Vuoristo