Isot rinnat rajoittivat Merjaa jo teininä – rintojen pienennys aikuisiällä vei kivut: ”Olisi kannattanut mennä leikkaukseen aiemmin”
Tukevat liivit eivät aina riitä helpottamaan kipuja, joita suuret rinnat aiheuttavat, tietää Merja Hyvönen. Hän pienennytti rintansa ja pääsi eroon repivästä hermosärystä.
Leikkaukseen hakeutuminen jännitti Merjaa, mutta hän ei ole joutunut katumaan päätöstään.
Tukevat liivit eivät aina riitä helpottamaan kipuja, joita suuret rinnat aiheuttavat, tietää Merja Hyvönen. Hän pienennytti rintansa ja pääsi eroon repivästä hermosärystä.
Mikä pikkusormessani on vikana? Merja Hyvönen ihmetteli, kun pikkurilli puutui ja sitä jomotti. Sormi ei ollut jäänyt puristuksiin mihinkään, eikä Merja ollut loukannut sitä. Hän oli pyöräillyt kesällä työmatkat ja ajatteli, että ehkäpä ajoasento oli ollut jotenkin huono. Niska ja hartiat olivat olleet kuukausia jumissa, ja kipu varmaankin säteili sormeen, Merja järkeili ja varasi ajan työterveyshuoltoon.
– Työterveyslääkäri ihmetteli sormeani, joten seuraava osoite oli käsikirurgi, Merja, 45, muistelee kahden vuoden takaisia tapahtumia.
Käsikirurgi lähetti potilaansa kuvantamis- ja hermoratatutkimuksiin. Niillä selvitettiin, oliko kaularangan alueella jotain, joka painoi sormeen kulkevaa hermoa. Merja oli työskennellyt lähes 20 vuotta leikkaushoitajana, ja hoitotyö kuormittaa niskahartiaseutua.
– Vaikka tutkimusten mukaan kaikki oli kunnossa, puutuminen paheni. Jomotus muuttui repiväksi, koko käden kivuksi, ja pian nimetönkin oli poissa pelistä.
Kun sormet muutaman kuukauden jälkeen menivät jumiin, käsikirurgi ehdotti, että Merja hakeutuisi fysiatrille. Fysiatrit ovat kuntoutuksen asiantuntijoita, ja he osaavat hoitaa kipua, johon leikkaushoidosta ei ole apua.
– Fysiatri diagnosoi minulla TOS-oireyhtymän. Se syntyy, kun hermot tai verisuonet joutuvat puristuksiin rintakehän yläaukeaman alueella, Merja kertoo.
Lue myös Kotilieden artikkeli: Fibromyalgia iski Annikaan – ensioire oli sormien särky, ja pian jalat pettivät alta
Rintojen pienennys ei tullut ensimmäistä kertaa mieleen
Merja alkoi etsiä tietoa TOS-oireyhtymästä ja löysi teksteistä itsensä.
– Minulla oli etukumara ryhti, eteenpäin kääntyneet hartiat ja staattinen työasento, ja ne kaikki pahentavat TOS-oireita. Minulla oli painavat, isot rinnat, jotka vetivät ryhdin lysyyn.
Leikkaushoito olisi minulle sittenkin oikea hoito, Merja aavisteli. Rintoja kannattaisi pienentää.
Rintojen pienennysleikkaus ei tullut mieleeni ensimmäistä kertaa, Merja kertoo.
– Siitä oli ollut puhetta jo toistakymmentä vuotta aiemmin kanssani samassa leikkaussalitiimissä työskennelleen plastiikkakirurgin kanssa.
Tiimi teki rintojen pienennysleikkauksia, ja kokenut kirurgi aavisteli, että isoista rinnoista saattaisi tulla hoitajalle haittaa.
– Koska rintojen pienennysleikkausta ei tehdä mielellään ennen toiveissa olevaa raskautta, jätin asian hautumaan, Merja muistelee.
Isot rinnat rajoittivat jo teininä Merjan tekemisiä
Hän oli sopeutunut isoihin rintoihinsa, eivätkä ne haitanneet arkea.
– Rintani olivat olleet suuret esimurrosiästä alkaen. Ne olivat osa minua, enkä ajatellut niitä mitenkään erityisesti.
Jälkeenpäin Merja on ymmärtänyt, että todellisuudessa isot rinnat rajoittivat jo teininä hänen tekemisiään. Vaikka Merja oli koulussa liikuntaluokalla, hän jätti juoksutreenit epämukavina väliin. Vaatteensa hän joutui valitsemaan sillä perusteella, etteivät ne kiristäneet rintojen kohdalta. Rinnat myös keräsivät katseita.
– Vanhemmat miehet eivät koskaan katsoneet silmiin, ja ikätoverini nimittelivät minua.
Kurjinta oli kuitenkin kipu. Painavat rinnat aiheuttivat niskahartiaseudun särkyä, ja vaikka kouluaika kiusaamisineen jäi, niskakipu ei kadonnut. Kun Merja imetti nyt 10- ja 13-vuotiaita lapsiaan näiden vauva-aikoina, rinnat venähtivät.
”Rinnat alkoivat olla tiellä, ja varpaankynsien leikkaaminen oli hankalaa.”
– Rinnat alkoivat olla tiellä. Varpaankynsien leikkaaminen oli hankalaa, ja rinnat olivat jäädä kylpytakin vyön alle puristuksiin. Kun ne selinmakuulla pyrkivät kaulalle, tuntui, ettei henki kulje.
Rintojen pienennys: Leikkaus vei Merjan rinnoista kilon painoa
Merja oli osallistunut hoitajana lukuisiin rintojen pienennysleikkauksiin ja tiesi, että kyseessä on iso leikkaus. Potilas on nukutettuna monta tuntia, ja nukutuksessa on riskinsä.
– Vaikka leikkaus imetysten jälkeen olisi onnistunutkin, minua pelotti ja hautasin ajatuksen. Olin pärjännyt rintojeni kanssa 20 vuotta, ja päätin pärjätä jatkossakin satsaamalla hyviin liiveihin.
Käden hermosärky ja sormien puutuminen saivat Merjan miettimään leikkausta uudelleen. Leikkaushoitajana hän käsittelee työssään instrumentteja, ja hermosärky paheni, kun hän puristi ja tarttui sormillaan johonkin.
– Olin myös väsynyt, sillä kipu vei yöunet.
Merja sinnitteli kivun kanssa pari kuukautta, jonka jälkeen hän hakeutui leikkausarvioon julkisella sektorilla tehtävää leikkausta varten ja alkoi odottaa pääsyä toimenpiteeseen. Hänet leikattiin puolitoista vuotta sitten.
– Kirurgi, hoitajat ja leikkaussali olivat minulle tuttuja, mutta potilaana oleminen uutta.
Merja selvisi potilaan roolistaan hienosti: leikkaus kesti neljä tuntia ja meni hyvin. Hän kotiutui sairaalasta seuraavana päivänä.
– Rintani olivat mustelmaiset ja muhkuraiset, mutta yhteensä kilon entistä kevyemmät.
Rintojen pienennys vei toipumisajan jälkeen kivut mukanaan
Ensimmäiset päivät leikkauksen jälkeen olivat hankalia. Rinnat olivat kipeät ja niissä oli dreenit eli laskuputket, joiden tarkoituksena on poistaa leikkausalueelle kertyvä veri ja kudosneste haavaontelosta. Dreenejä piti varoa ja seurata niistä tulevan nesteen määrää.
– Kun putket muutaman päivän päästä poistettiin, pystyin liikkumaan vapaammin ja kipu helpottui.
Leikkaushaavan ompeleen kohdalle kehittyi komplikaationa fisteli, käytävä ihon pinnalle. Sitä Merja hoiti antibakteerisella sidoksella.
– Fisteli pidensi kolmen viikon sairauslomani viiteen viikkoon, ja käytin vielä sen jälkeenkin rintaleikatuille tarkoitettuja kompressioliivejä.
Yleinen vointi koheni nopeasti. Kun leikkauksesta oli kulunut kuukausi, Merja käveli pitkästä aikaa reippaasti. Käsillä oli viimein tilaa liikkua vapaasti, eivätkä rinnat hölskyneet ikävästi ja hidastaneet menoa.
”Perheen teinin mielestä näytän paremmalta kuin ennen.”
– Olisi kannattanut mennä leikkaukseen aiemmin.
Niskahartiaseudun jumit eivät jääneet leikkauspöydälle, mutta Merja on niiden suhteen luottavainen.
– Vuosikausia venyttyneillä lihaksilla vie aikaa tottua uuteen tilanteeseen, ja minä autan niitä kuminauhajumpalla ja treenaamalla kuntosalilla.
Leikkauksen aiheuttamat muutokset ulkonäössä ovat Merjan mukaan mukava plussa. Ryhti on parantunut ja takit ja paitapuserot istuvat päälle, kun ne voi valita oman vaatekoon eikä rinnanympäryksen mukaan.
– Omassa koossa on hyvä olla, minkä muutkin ovat huomanneet. Perheen teinin mielestä näytän paremmalta kuin ennen.
Juttu on julkaistu alun perin Anna-lehdessä 27/23.
Kommentit
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous