Miksi toisille nousee kuume usein, toisille ei juuri koskaan? Lääkäri kertoo
Minnalle nousee flunssan yhteydessä aina kuume, kun taas Lotan olo on flunssaisena vain nuhainen ja vetämätön: kuumetta hänellä ei ole ollut vuosiin. Miksi toisilla kuume ei nouse, vaan tulee vain flunssa ilman kuumetta?
Lue myös: Estä ja hoida flunssa kotikonstein – toimiiko inkiväri tai nenäkannu? Kysyimme asiantuntijalta
– Semmoista ei tapahdu: ei ole olemassa kuumeelle herkkiä tai vähemmän herkkiä ihmisiä – lukuun ottamatta lapsia, joille kuume nousee aikuisia helpommin. Aikuisilla kuumeen nousu riippuu siitä, millainen taudinaiheuttaja taustalla on, työterveyslääkäri Sirkku Martti Mehiläiseltä kertoo.
Nuhakuumetta eli flunssaa aiheuttavia viruksia on olemassa kymmenittäin, ellei jopa sadoittain.
– Kun virus on riittävän voimakas, kuume kyllä nousee myös ihmiselle, jolle se ei hänen oman kokemuksensa mukaan tyypillisesti nouse. Kuume nousee taatusti myös silloin, jos kyseessä on bakteerin aiheuttama sairaus, kuten keuhkokuume.
Ruumiinlämmön vaihtelu on suurta
Kuume nousee infektion yhteydessä siksi, koska ruumiinlämpö nousee, kun imusolmukkeet alkavat tuottaa enemmän valkosoluja. Valkosolut toimivat elimistön poliisipartioina, joiden tarkoitus on saada taudinaiheuttajia kuriin. Syy siihen, miksi kuume ei nouse, liittyy siis taudinaiheuttajaan.
Jos kuumetta ei ole siis pitkään aikaan ollut, ärhäkät taudinaiheuttajat eivät ole onnistuneet iskemään, eikä imusolmukkeiden ole tarvinnut tuottaa ylimääräisä valkosoluja.
Vaikka flunssavirus olisi sellainen, joka ei nosta kuumetta, myös flunssa ilman kuumetta voi tehdä olon vetämättömäksi.
– Vointi voi olla väsynyt ja uupunut, ja joka paikkaa voi särkeä. Olotila voi olla kuumeen kaltainen, vaikka mittari ei ylittäisikään kuumeen rajaa.
Aikuisen kohdalla lääketieteellisesti kuumeesta puhutaan, kun ruumiinlämpö on yli 38 astetta. Päälle 37 asteen lämpötila voi kertoa vain siitä, että ihminen on äskettäin urheillut tai muulla tavoin rasittanut itseään fyysisesti.
– Normaali ruumiinlämpö on hyvin yksilöllinen käsite ja vaihtelee hyvin paljon: alle 36 asteesta 37,5 asteeseen. Peruslämmön mittailu ei siksi ole järkevää. Myöskään lämmön mittailu siksi, koska tuntuu, että flunssa on tulossa, on melko turhaa. Se, että kuume ei nouse, ei välttämättä kerro mitään siitä, millainen flunssa on tulossa.
Auttaako kuume paranemista?
”Kunpa kuume nousisi ja saisin flunssan sairastettua pois”, olen joskus ajatellut. Ajatus siitä, että flunssasta toipuisi nopeammin, jos kuume nousisi, on kuitenkin virheellinen. Kuume ei vaikuta taudista toipumiseen, eikä kuumetta myöskään tarvitse paranemisen vuoksi sietää.
– 39–40 asteen kuumeessa olo on tosi vetämätön, joten sitä saa ilman muuta alentaa. Kuumeesta ei tarvitse kärsiä. Myös pikkulasten kuumetta pitää hoitaa.
Kun ruumiinlämpö nousee, ihminen hikoilee ja menettää nesteitä. Todellinen riski kuumeen hoitamatta jättämisessä on kuivuminen.
– Nestehukka on suuri hikoilun takia, ja jos sitä ei korvata lisänesteytyksellä, ollaan ongelmissa.
Milloin kuumessa pitää lähteä lääkäriin?
Aikuisen kannattaa käydä lääkärissä, jos:
- 39–40 asteen kuume jatkuu 3–4 päivää, eikä liity tyypillisiin flunssan oireisiin.
- Kuume on ensin ollut korkea, sitten laskee, mutta lähtee uudestaan nousuun. Syynä voi olla bakteeriperäinen jälkitauti.
- Korkea kuume nousee äkillisesti ja siihen liittyy hengitysvaikeuksia, virtsaamisvaivoja ja voimakasta vatsakipua. Syynä voi olla akuutti bakteeritulehdus.
Lääkärikäyntiä ei välttämättä vaadita, jos:
- Kuume on 38 asteen tienoilla ja on laskusuuntainen. Tällaista tilannetta voi seurata 5–7 päivää.
- Kuume on influenssan aiheuttama. Tällöin kuume nousee nopeasti korkealle ja pysyy siellä jopa viikon, mutta muut oireet ovat niukkoja. Kuumeen lisäksi influenssassa on usein kuivaa yskää ja hyvin voimakkaita särkyoireita. Perusterve ihminen voi seurailla tilannetta viikon. Jos ihmisellä on perussairauksia, kuten astmaa tai diabetesta, lääkärissä käynti voi kuitenkin olla järkevää.
Olenko työkykyinen, jos minulla on flunssa ilman kuumetta?
Moni pitää kuumetta rajana sille, voiko töihin mennä vai onko parempi jäädä kotiin paranemaan. Sirkku Martin mukaan kuume ei kuitenkaan ole työkyvyn suhteen ratkaiseva tekijä vaan yleisvointi ja työn luonne. On eri asia tehdä pienessä flunssassa toimistotyötä kuin huhkia fyysisen työn parissa varastolla.
– Jokainen tietää itse parhaiten, millaista oma työ on ja mitä jaksaa tehdä. Maalaisjärkeä kannattaa käyttää.
Mutta olisiko flunssaisen työntekijän kuitenkin parempi jäädä kotiin siksi, jottei tulisi töihin tartuttamaan muita? Ei välttämättä.
– Usein olemme silloin tartuttavimmillamme, kun oireet eivät ole edes vielä puhjenneet. Koska flunssa tarttuu pisaratartuntana, taudin voi myös saada kaupan kassajonossa aivan yhtä hyvin kuin työkaverilta töissä.
Ehkäise nuhakuumetta elintavoilla
Aikuiset sairastavat vuosittain keskimäärin kahdesta neljään flunssaa, pikkulapset jopa 5–10. Useimmiten nämä kaikki flunssat ovat erillisiä tauteja ja eri virusten aiheuttamia.
– Joku saattaa puhua, että hänellä on koko ajan flunssa päällä tai että flunssa on pitkittynyt. Yleensä kyse on kuitenkin siitä, että uusi virus on jo napattu matkaan.
Omaa puolustuskykyään tauteja vastaan voi parantaa elintavoillaan: nukkumalla riittävästi, syömällä säännöllisesti ja monipuolisesti sekä harrastamalla liikuntaa.
– Myös käsihygienia on kaiken A ja O. Flunssakautena käsiä voi pestä toistakymmentä kertaa päivässä ja kunnon saippuapesulla, ei käsidesillä.
Lue myös Kotilieden juttu: Saako flunssassa urheilla? Lue lääkärin ohjeet
Kommentit
Nyt kyllä jaetaan taas kerran aivan väärää tietoa !!!!
On esim. olemassa kuumeeton keuhkokuume jossa kuume ei tosiaankaan nouse.
Kommentit
Nyt kyllä jaetaan taas kerran aivan väärää tietoa !!!!
On esim. olemassa kuumeeton keuhkokuume jossa kuume ei tosiaankaan nouse.
Jep! Sairastettu on tämä kuumeeton keuhkokuume!
Juuri piti kirjoitta samaa, sairastin kuumeettomana keuhkokuumeen. Hoitajat kävivät kotona laittamassa antibiootin suoneen. Yhden yön vietin sairaalassa. Kuume nousi 37,5 ja olin tosi kipeä. Normaali lämpöni on +- 36,5, eli heti kun nousee yli 37, niin olen kipeä, joten ihan höpö höpö juttu!
Todellakin!
Olen sairastanut kolme keuhkokuumetta. Kertaakaan niiden aikana ei kuume noussut yli 37,5 asteen. Sahasi kyllä edestakaisin, niinkun keuhkokuumeen luonteeseen kuuluu, mutta 35 ja tuon 37,5 välillä. Ensimmäisellä kerralla olin lopulta vuorokauden antibioottitipassa ja muistona on arpikudosta toisen keuhkon alaosassa ja alentunut keuhkojen tilavuus. Toipuminen kesti noin kuukauden. Toisella ja kolmannella kerralla osasin vaatia keuhkokuvaan pääsyä ja tulehdusarvojen mittaamista, vaikka kuumetta ei ollutkaan ja sain oikean hoidon ajoissa.
Kerran, joskus teininä olen ollut 39 asteen kuumeessa noin vuorokauden, äidin mukaan puhuin ihan höpöjä ja itse en muista siitä vuorokaudesta mitään.
”Normaalilämpöni” on jotain 35,5 ja 36 välillä ja tuo 37,5 on minulla jo ”kuumetta”. Mutta selitäpä se flunssassa työterveyslääkärille…
Melkosen jännä juttu…
Sairastin keuhkokuumeen ilman kuumetta. Että miten se nyt menikään…
Eipä ole tullut moista vastaan, vaikka muutaman kehkokuumeen sairastanutkin. Viimeksi vuonna 2015 ja kyllä silloinkin kuume oli korkealla pari viikkoa.
Minullakin ollut kaksi kertaa keuhkokuume ja kuume ei ole noussut 38 astetta korkeammalle
Olen 60v. nainen. Kuumetta on ollut kerran lapsena, muutoin sairastin kaikki lastentaudit kuumeettomana. Nuorena aikuisena sairastin märkäisen, rajun munasarjatulehduksen. Olin antibioottitiputuksessa 2 viikkoa. Lämpö oli koko ajan 35.8, jonka takia lääkäri teki väärän diagnoosin. Onneksi viisas sairaanhoitaja ymmärsi tilanteen ja pelasti minut lapsettomuudelta. Lääkäri oli diagnostisoinut minulla munatorviraskauden, vaikka se oli märkäpesäke ja molemmissa munatorvissa vieläpä. Saatuani ensimmäisen lapsen ja maidon noustessa rintoihin mitattiin lämpöä 36.8. Se on ollut korkein lukema mitä koskaan on ollut. Olen sairastanut myös muita vakavia tulehdustauteja kuumeettomana. Tähän ei ole kukaan koskaan kyennyt antamaan vastausta. Väärin on kuitenkin se, että palattuani eräältä pitkältä ulkomaan matkalta kotiin erittäin huonovointisena ja heikkona, minulle ei päivystyspoliklinikalta annettu taksilappua sen takia, etten ollut kuumeessa. Enkä todellakaan ikinä muutoin mene flunssan takia lääkäriin, ellei vointini ole erityisen huono.
Aivan. Minulla oli kuumeeton keuhkokuume eikä silloinkaan ollut kuumetta vaikka crp oli yli 400.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/onko-kuumeesta-hyotya
Joskus flunssakin voi olla yllättävän raju ja influenssa taas melko lievä. Siksi flunssan ja influenssan erottamiseen varmuudella toisistaan tarvitaan aina laboratoriotutkimuksia. Ne ovat kuitenkin kalliita, kymmenistä euroista satoihin, joten niitä tehdään terveydenhuollossa yleensä vain, jos sairastunut alkaa olla sairaalahoidon tarpeessa. Eli sairastuneiden määrä on täysin hatusta vedetty joka talvi, jotta rokotekauppa käy.
Altistumme viruksille ja bakteereille jatkuvasti, eikä se läheskään aina johda sairastumiseen.
Miksi kukaan ei kerro, miten sitä vastustuskykyä vahvistetaan?
Moni suomalainen (vauvasta senioriin ja ruokavaliosta riippumatta) kärsii tietämättään erilaisista ravinnepuutoksista. Yleisimmät ravinnepuutokset ovat kalan Omega-3 rasvahapot (EPA ja DHA), rauta, folaatti, B12-vitamiini, D-vitamiini (ruuasta on mahdotonta saada riittävästi D-vitamiinia, oli se millainen tahansa), C-vitamiini, jodi, seleeni, magnesium, sinkki ja K2-vitamiini, joka on äärimmäisen tärkeä verisuonten ja luuston hyvinvoinnille.
Näiden puute altistaa kaikenlaisille ikäville puutossairauksille.
Japanilaisilla koululaisilla, jotka saivat 30 µg D-vitamiinia päivässä, oli 42 prosenttia pienempi influenssa A:han sairastumisen riski verrattuna lumevalmistetta saaneisiin. Lisäksi astmakohtaukset sitä sairastavilla lapsilla putosivat 1/6:osaan. Kaikki tämä 30 µg annoksella. Tulokset olisivat voineet olla vielä paremmat, jos olisi käytetty aikaisemmin Suomessakin voimassa ollutta 50 µg suositusta lapsille.
Urashima M, et al. Randomized trial of vitamin D supplementation to prevent seasonal influenza A in schoolchildren. Am J Clin Nutr 91:1255-1260.
90 prosenttia ihmisen vastustuskyvystä sijaitsee suolistossa. Kunnon ruokaa ja riittävästi D-vitamiinia. D-vitamiini on hämmästyttävän tehokas virusten vastainen aine. Se tuottaa kehossa 200-300 erilaista virusten vastaista peptidiä, jotka tappavat bakteereja, viruksia ja sieniä. D-vitamiini vähentää riskiä sairastua flunssaan, influenssaan ja muihin virustauteihin ja nopeuttaa toipumista edellyttäen, että ihmisen seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) on vähintään 95 nmol/l. Tämän tason saavuttamiseen tarvitaan iästä ja koosta riippuen 30-100 µg D-vitamiinia päivässä. D-vitamiini on avaintekijä immuunijärjestelmän toiminnassa.
Keuhkokuume on yleisin influenssan mahdollinen jälkitauti. Keuhkokuumeen saa myös ilman influenssaa. Se voi olla kohtalokas, jos tupakoi tai on muuten heikko vastustuskyky. Tupakoitsijan keuhkot ovat vaarallisen myrkyttyneet tupakassa olevista myrkyistä, että mahdolliset antibiootit eivät keuhkokuumeen bakteereihin välttämättä tehoa. Siten ihminen kuolee keuhkokuumeeseen, vaikka itse syyllinen on tupakointi ja huono vastustuskyky.
En jaksa uskoa että on vaan säkää ettei itsellä ole 12v ollut kuumetta.. Lapsilla ollut sinä aikana vaikka mitä pöpöjä jotka itsekin saanut mutta kuumeettomina, lapset taas olleet kuumeessa. Ja viimeisin kuume itsellä oli siis myyräkuume.
Juuri noin Marja ja myös perheessä voi sama virus jyllätä ja ei nosta kuumetta kaikille ja osalle nostaa.
Minulla flunssan oireet,ruummiin lämpö putoaa 35,lääkäri sanoi kuumemittarin olevan rikki.ostin uuden mittarin sama tulos .Joskus lämpö pudonnut jopa alle 35asteen ja olo on tosi kurja
Niin väärää tietoa jos on esim. poikkeava sidekudos sairaus ja on lämmön säätely ongelmia kehossa. normi lämpö on 35.6-36.4 ja alilämpö yleensä kipeenä 33.9-35.9 niin silloin on kuumetta jo 37.1 eli tulehdus kehossa.
Olen eri mieltä! Sitähän lääkäreille opetetaan, että aina on kuumetta jos on todella sairas. Kyselevät sitä kuumetta, vaikka ihminen on melkein tajuttomuustilassa ja tulehdusta koko pää täynnä. Naurettavaa.
Toisille tulee kuume, toisille ei!Alilämpö on kamalampaa kuin pieni kuume.
Ja tosiaan tuo kuumeeton keuhkokuume, kaikki tiedämme jonkun jolla se on ollut.
Ja mietin tuota normilämmön vaihteluväliäkin….koko oman puolen suvulla on tosi alhainen normilämpö ja vaihteluväli on 35-36. Kun mittari kohoaa 37, ollaan jo ihan petipotilaita.
Mitä se sitten tarkoittaa kun aina on alilämmön puolella? N. 35
Ei kyllä pidä paikkansa tämä juttu. Meillä perheessä tasan tarkkaan sama flunssapöpö jokaisella perheenjäsenellä täsmälleen samaan aikaan ja samoilla (yhtä voimakkailla) oireilla. Silti miehelle nousee 39 asteen kuume kahdeksi päiväksi, itselleni ei. Tämän jutun mukaan meillä muka eri virus, ei todellakaan ollut. Ohi meni samaan aikaan eikä ollut tulehduksia.
Mielenkiintoista🤔 itse olen maannut sairaalassa tipassa, serpit puol toistasataa, keuhkokuvissa selkeä tulehdus mutta ei kuumetta?
Nyt ei ole lääkäri perillä asiasta / päivittänyt tietojaan. Olen lukenut aiheeseen liittyvän ihan tieteelle pohjaavan artikkelin, jonka mukaan, ihmisillä on (ainakin) kahdenlaista (perinnöllistä) immunipuolustuksen toimintatyyppiä, joista toisessa ruumis puolustautuu ensisijassa nostamalla kuumeen ja toisessa pääasiassa muilla keinoin. Jälkimmäiseen tyyppiin kuuluvilla on usein myös enemmän allergioita.
Lääkäreillä on tästä valitettavan usein virheellinen käsitys. Mulla ei lapsena osattu päivystyksessä diagnosoida keuhkoputkentulehdussta, koska kuumetta oli vain juuri ja juuri 38 C, vaikka oli voimakasta yskää. Meni sitten keuhkonkuumeeksi, ennen kuin sain oikeat lääkkeet. Parhaimmillaankin kyseisen keuhkonkuumeen ollessa pahimmillaan kuumetta oli vain 39.3 C. (joka on korkein mitattu lämpö mulla yli 5 vuotiaana, kolme vuotiaana tais olla sikotaudissa saman verrran). Sisko taas joutui keuhkoputkentulehduksesta tiputukseen, kun oli niin kova kuume (yli 40 C). Voin kuitenkin kertoa asiasta tietämättömille, että keuhkoputken tulehdus on lievempi versio keuhkonkuumeesta. Molemmat saatiin keuhkon kuume samasta syystä, eli oltiin urheiltu (reippailtu) liian kylmässä (liian ison sään muutoksen jälkeen).
Siskolla on lapsesta asti aina noussut kuume ja mulla ei. Ja samat taudit ollaan sairastettu. Että kyllä näissä on huomattavia yksilökohtaisia eroja. Äiti on samaa laatua kuin minä. Isä, pikkuveli ja sisko taas toista tyyppiä. Mulla on todella harvoin lämpöä yli 38 ja olen silloin todella kipeä. A-flunnsiakin olen sairastellut yhdellä hädin tuskin yli 37 C asteen lämpöpäivällä. Mulle onkin sanottu, että ei se ole kuumetta. Mä olen kuitenkin aina tosissaan kipeä kun lämpö nousee yli 37:n ja jos en ota sitä tosissaan, niin sairastelu pitkittyy. On tämä opittu kantapään kautta. Yleensä lämpöpäiviä vuodessa on n. 1, joskus harvoin enemmän. Sairastelen siis tosi vähän.
Ymmärrän, että lääkärikään ei voi tietää kaikkea, mutta virheelliset vastaukset vain lisää ongelmia.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous