Terveys

Miksi toisille nousee kuume usein, toisille ei juuri koskaan? Lääkäri kertoo

Kuume nousee, kun imusolmukkeet alkavat tuottaa valkosoluja. Ärhäkät virukset saavat kuumeen nousemaan, kun taas osa viruksista aiheuttaa vain kuumeen kaltaista olotilaa.
2.11.2017 Teksti: Johanna Jantunen Kuvat: iStock

Minnalle nousee flunssan yhteydessä aina kuume, kun taas Lotan olo on flunssaisena vain nuhainen ja vetämätön: kuumetta hänellä ei ole ollut vuosiin. Miksi toisille nousee kuume helpommin kuin toisille?

– Semmoista ei tapahdu: ei ole olemassa kuumeelle herkkiä tai vähemmän herkkiä ihmisiä – lukuun ottamatta lapsia, joille kuume nousee aikuisia helpommin. Aikuisilla kuumeen nousu riippuu siitä, millainen taudinaiheuttaja taustalla on, työterveyslääkäri Sirkku Martti Mehiläiseltä kertoo.

Nuhakuumetta eli flunssaa aiheuttavia viruksia on olemassa kymmenittäin, ellei jopa sadoittain.

– Kun virus on riittävän voimakas, kuume kyllä nousee myös ihmiselle, jolle se ei hänen oman kokemuksensa mukaan tyypillisesti nouse. Kuume nousee taatusti myös silloin, jos kyseessä on bakteerin aiheuttama sairaus, kuten keuhkokuume.

Ruumiinlämmön vaihtelu on suurta

Kuume nousee infektion yhteydessä siksi, koska ruumiinlämpö nousee, kun imusolmukkeet alkavat tuottaa enemmän valkosoluja. Valkosolut toimivat elimistön poliisipartioina, joiden tarkoitus on saada taudinaiheuttajia kuriin.

Jos kuumetta ei ole siis pitkään aikaan ollut, ärhäkät taudinaiheuttajat eivät ole onnistuneet iskemään, eikä imusolmukkeiden ole tarvinnut tuottaa ylimääräisä valkosoluja.

Vaikka flunssavirus olisi sellainen, joka ei nosta kuumetta, olo voi olla flunssassa silti hyvin vetämätön.

– Vointi voi olla väsynyt ja uupunut, ja joka paikkaa voi särkeä. Olotila voi olla kuumeen kaltainen, vaikka mittari ei ylittäisikään kuumeen rajaa.

Aikuisen kohdalla lääketieteellisesti kuumesta puhutaan, kun ruumiinlämpö on yli 38 astetta. Päälle 37 asteen lämpötila voi kertoa vain siitä, että ihminen on äskettäin urheillut tai muulla tavoin rasittanut itseään fyysisesti.

– Normaali ruumiinlämpö on hyvin yksilöllinen käsite ja vaihtelee hyvin paljon: alle 36 asteesta 37,5 asteeseen. Peruslämmön mittailu ei siksi ole järkevää. Myöskään lämmön mittailu siksi, koska tuntuu, että flunssa on tulossa, on melko turhaa. Se, että kuume ei nouse, ei välttämättä kerro mitään siitä, millainen flunssa on tulossa.

Auttaako kuume paranemista?

”Kunpa kuume nousisi ja saisin flunssan sairastettua pois”, olen joskus ajatellut. Ajatus siitä, että flunssasta toipuisi nopeammin, jos kuume nousisi, on kuitenkin virheellinen. Kuume ei vaikuta taudista toipumiseen, eikä kuumetta myöskään tarvitse paranemisen vuoksi sietää.

– 39–40 asteen kuumeessa olo on tosi vetämätön, joten sitä saa ilman muuta alentaa. Kuumeesta ei tarvitse kärsiä. Myös pikkulasten kuumetta pitää hoitaa.

Kun ruumiinlämpö nousee, ihminen hikoilee ja menettää nesteitä. Todellinen riski kuumeen hoitamatta jättämisessä on kuivuminen.

– Nestehukka on suuri hikoilun takia, ja jos sitä ei korvata lisänesteytyksellä, ollaan ongelmissa.

Milloin kuumessa pitää lähteä lääkäriin?

Aikuisen kannattaa käydä lääkärissä, jos:

  • 39–40 asteen kuume jatkuu 3–4 päivää, eikä liity tyypillisiin flunssan oireisiin.
  • Kuume on ensin ollut korkea, sitten laskee, mutta lähtee uudestaan nousuun. Syynä voi olla bakteeriperäinen jälkitauti.
  • Korkea kuume nousee äkillisesti ja siihen liittyy hengitysvaikeuksia, virtsaamisvaivoja ja voimakasta vatsakipua. Syynä voi olla akuutti bakteeritulehdus.

Lääkärikäyntiä ei välttämättä vaadita, jos:

  • Kuume on 38 asteen tienoilla ja on laskusuuntainen. Tällaista tilannetta voi seurata 5–7 päivää.
  • Kuume on influenssan aiheuttama. Tällöin kuume nousee nopeasti korkealle ja pysyy siellä jopa viikon, mutta muut oireet ovat niukkoja. Kuumeen lisäksi influenssassa on usein kuivaa yskää ja hyvin voimakkaita särkyoireita. Perusterve ihminen voi seurailla tilannetta viikon. Jos ihmisellä on perussairauksia, kuten astmaa tai diabetesta, lääkärissä käynti voi kuitenkin olla järkevää.

Olenko työkykyinen, jos minulla on flunssa mutta ei kuumetta?

Moni pitää kuumetta rajana sille, voiko töihin mennä vai onko parempi jäädä kotiin paranemaan. Sirkku Martin mukaan kuume ei kuitenkaan ole työkyvyn suhteen ratkaiseva tekijä vaan yleisvointi ja työn luonne. On eri asia tehdä pienessä flunssassa toimistotyötä kuin huhkia fyysisen työn parissa varastolla.

– Jokainen tietää itse parhaiten, millaista oma työ on ja mitä jaksaa tehdä. Maalaisjärkeä kannattaa käyttää.

Mutta olisiko flunssaisen työntekijän kuitenkin parempi jäädä kotiin siksi, jottei tulisi töihin tartuttamaan muita? Ei välttämättä.

– Usein olemme silloin tartuttavimmillamme, kun oireet eivät ole edes vielä puhjenneet. Koska flunssa tarttuu pisaratartuntana, taudin voi myös saada kaupan kassajonossa aivan yhtä hyvin kuin työkaverilta töissä.

Ehkäise nuhakuumetta elintavoilla

Aikuiset sairastavat vuosittain keskimäärin kahdesta neljään flunssaa, pikkulapset jopa 5–10. Useimmiten nämä kaikki flunssat ovat erillisiä tauteja ja eri virusten aiheuttamia.

– Joku saattaa puhua, että hänellä on koko ajan flunssa päällä tai että flunssa on pitkittynyt. Yleensä kyse on kuitenkin siitä, että uusi virus on jo napattu matkaan.

Omaa puolustuskykyään tauteja vastaan voi parantaa elintavoillaan: nukkumalla riittävästi, syömällä säännöllisesti ja monipuolisesti sekä harrastamalla liikuntaa.

– Myös käsihygienia on kaiken A ja O. Flunssakautena käsiä voi pestä toistakymmentä kertaa päivässä ja kunnon saippuapesulla, ei käsidesillä.

Lue myös

Suosittelemme