Mitä on aivosumu? Lääkärit törmäävät termiin tällä haavaa moninaisissa yhteyksissä

Raudanpuute, ADHD, pitkittynyt korona, työuupumus. Aivosumu mainitaan muun muassa näissä yhteyksissä niin usein, että termi alkaa vaikuttaa miltei lääketieteelliseltä. Mitä aivosumulla tarkoitetaan?

Aivosumu on sanana monitulkintainen. Sille ei ole olemassa virallista lääketieteellistä määritelmää, vaan kokemus siitä on subjektiivinen. Niinpä jokainen aivosumua kokeva määrittelee käsitteen omalla tavallaan.

Näin sanoo Neuroliiton Maskun neurologisen kuntoutuskeskuksen johtaja, neuropsykologian dosentti Päivi Hämäläinen. Hän työskentelee MS-tautia ja muita neurologisia sairauksia sairastavien parissa.

Osa Hämäläisen vastaanotolla käyvistä on tottunut kuvaamaan olotilaansa aivosumulla.

Hämäläisen mukaan tällöin viitataan usein ajatustoimintojen uupumiseen eli niin sanottuun kognitiiviseen uupumumiseen.

– Pää tuntuu siltä kuin se olisi sumussa, voi olla vaikeampi keskittyä ja esimerkiksi sanoittaa ajatuksiaan. Ajatus väsyy toisinaan esimerkiksi pitkäkestoisessa kognitiivisessa ponnistelussa.

Kotiliesi.fi: Miten aivoterveyttä voi vaalia? Lue asiantuntijan vinkit aivohuoltoon

Uupumus tai aivosumu ei ole mitattavissa

Erityisesti neurologisten sairauksien yhteydessä aivosumu on tuttua usein silloin, kun on uupunut. Hämäläinen toteaa, että myös uupumus on subjektiivinen tunne. Toisin kuin aivosumua, uupumusta on opittu arvioimaan muun muassa kyselylomakkein, vaikka uupumustakaan ei voida mitata objektiivisesti.

Neurologisiin sairauksiin liittyvän uupumuksen syitä on pyritty selvittämään muun muassa aivotutkimuksen keinoin. Näin on havaittu, että kognitiivisissa ponnisteluissa työtä tekevät laajemmat aivoalueet kuin terveellä henkilöllä.

Hämäläisen mukaan tutkijat ovat pohtineet, josko tämä ilmiö selittäisi tavallista herkemmän ajatustoimintojen uupumisen neurologista sairautta sairastavilla.

Aivosumu on varsin kuvaava termi

Aivosumu on ollut esillä erityisesti viime aikoina, kun yhä useammat ovat havahtuneet mittauttamaan veren rauta-arvoja. Aivosumusta alettiin puhua jälleen enemmän, kun long covidin huomattiin aiheuttavan myös pitkäaikaisia kognitiivisia oireita. Myös ADHD:sta kärsivien ihmisten kuvailuissa toistuu aivosumu, kun he kertovat kokemistaan oireista.

”On täysin ymmärrettävää, että oireita pyritään kuvaamaan mahdollisimman kuvaavalla termillä.”

Hämäläinen arvioi, ettei aivosumulle aivan lähitulevaisuudessa löytyisi lääketieteellistä diagnoosia tai yksiselitteistä määritelmää.

– On täysin ymmärrettävää, että oireita pyritään kuvaamaan mahdollisimman kuvaavalla termillä. Jokaisella meistä on varmasti kokemus siitä, kun ajatus on väsynyt eikä kirkkaimmillaan. Tuon tuntemuksen kuvaamiseen toki aivosumu sopii varsin hyvin, Hämäläinen sanoo.

Lue myös: Ethän sorru työpäivän aikana turhiin taukoihin? Aivotutkija kertoo, milloin tauko kannattaa oikeasti pitää

Aivosumu kuriin myös uupumusta taltuttavilla kikoilla

Päivi Hämäläisen mukaan aivosumun taltuttamiseen voi kokeilla samoja asioita, joita käytetään neurologista sairautta sairastavien uupumuksen hallintaan.

Ajatustoimintojen väsymistä ja aivosumun tunnetta on tärkeä ymmärtää:

• Milloin sitä ilmenee?
• Löytyykö arjesta tekijöitä, joiden ansiosta aivosumu helpottuu tai voimistuu?

Ajatustoimintojen uupumista voi ainakin jossakin määrin välttää tauottamalla päivää.

• Usein jo muutaman minuutin tauot elvyttävät aivoja ja virkistävät ajattelua.
• Pitkät ja kognitiivisesti rasittavat rupeamat kuten peräkkäiset monimutkaiset työtehtävät sen sijaan voivat altistaa aivosumulle.

Aivosumun hallinnassa auttavat myös hyvät perusasiat:

• häiriöttömissä olosuhteissa työskenteleminen
• yhteen asiaan kerrallaan keskittyminen
• säännöllinen elämänrytmi ja elintavat

Katso lisää vinkkejä Neuroliiton Kognitiiviset oireet työelämässä -oppaasta.