Terveys

Suojaako syksyn influenssarokote maailmalla jyllääviltä superinfluenssoilta?

Nuori, perusterve nainen kuoli Australiassa influenssaan. Suojaako Suomessa annettava rokote influenssan kaikilta virustyypeiltä?

Teksti:
Miia Siistonen
Kuvat:
Istock

Kaikki eri influenssatyypit aiheuttavat samankaltaisia oireita.

Nuori, perusterve nainen kuoli Australiassa influenssaan. Suojaako Suomessa annettava rokote influenssan kaikilta virustyypeiltä?

Influenssakausi lähestyy jälleen ja moni miettii, kannattaako influenssarokotus ottaa. Rokoteiden teho on vaihdellut eri vuosina. Suojaako tänä vuonna annettava influenssarokote maailmalla kiertäviltä influenssoilta?

Kysyimme Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Niina Ikoselta ja ylilääkäri Hanna Nohynekilta influenssarokotuksista.

Maailmalla kiertää nyt neljää eri influenssatyyppiä. Mikä niiden ero on?

Oireiden perusteella eri influenssoja ei pysty erottamaan toisistaan. Jokaisessa niissä infektion oireet vaihtelevat lievästä tai oireettomasta vakavaan, sairaalahoitoa vaativaan tai jopa kuolemaan johtavaan taudinkuvaan.

Vuosittaisia epidemioita aiheuttavia influenssavirustyyppejä on kaksi: influenssa A ja influenssa B. A-viruksesta tunnetaan useita eri alatyyppejä, joista ihmiselle aiheuttavat epidemioita vuosittain H3N2 ja H1N1.

Influenssa B-viruksista tunnetaan kahden kehityshaaran viruksia: victoria ja yamagata. Näitä neljää virustyyppiä kiertää jatkuvasti maailmalla ja valtasuhteet voivat vaihdella epidemiakauden ja maiden sisällä.

Viime talvena Suomessa todettiin lähes pelkästään influenssa A(H3N2)-viruksia. Aiemmin ajateltiin, että A-virukset olisivat ärhäkämpiä. Nykytietämyksen mukaan myös B-viruksien aiheuttamat infektiot voivat vakavia.

On havaittu, että kausina, jolloin A(H1N1)-virukset ovat valtaviruksina, myös nuorilla ja perusterveillä aikuisilla esiintyy enemmän vakavia, jopa sairaalahoitoa vaativia infektioita kuin A(H3N2)-viruksen ollessa valtaviruksena.

Onko Suomessa esiintynyt jo tänä syksynä influenssaa?

Muutamia tapauksia on jo raportoitu. Läheskään kaikkien potilaiden tiedot eivät päädy tartuntatautirekisteriin, sillä suurin osa sairastaa kotona käymättä laboratoriotesteissä. Lokakuun aikana tapaukset yleensä lisääntyvät.

Aikaisemmin varsinainen epidemia käynnistyi uudenvuoden tienoilla ja huippu koettiin helmikuussa suunnilleen viikolla 8. Viime vuosina kausi on alkanut jo aiemmin ja huipentunut vuodenvaihteeseen. Tällä hetkellä tilanne näyttää rauhalliselta sekä Suomessa että Euroopassa.

Suojaako syksyllä annettava rokote kaikkia neljää virustyyppiä vastaan?

Influenssa on hankala virus voimakkaan muuntautumiskykynsä takia. Siksi rokotteessa olevat virukset joudutaan päivittämään vuosittain.

Helmikuussa maailman terveysjärjestö arvioi, minkä tyyppiset virukset mahdollisesti aiheuttavat epidemiaa tällä kaudella pohjoisella pallonpuoliskolla. Suomessa riskiryhmille tänä syksynä annettava influenssarokote sisältää kolmea virusta. Siinä on molemmat influenssa A:n ja toinen B:n alaviruksista, tällä kaudella Victoria-kehityshaaran virus.

Tämän hetkisen tiedon mukaan viruksissa ei ole tapahtunut sellaista merkittävää muutosta, mikä vaikuttaisi rokotteen antamaan suojaan. Pikkulapsille on tarjolla myös nenäsumuterokotetta, jossa on neljää virusta.

Kuinka todennäköistä on, että sairastuu rokotteesta huolimatta?

Parhaimmillaan rokote estää kahdeksan infektiota kymmenestä. Silloin, kun virus on muuntautunut paljon, suojateho ei ole yhtä hyvä. Varsinkin ikääntyneiden joukossa sairastuneita voi olla tällöin jopa kahdeksan kymmenestä. Mutta koska influenssa on kovin yleinen tauti, vähäisemmälläkin rokotteen suojateholla saadaan estettyä paljon influenssaa ja niiden jälkitauteja.

X