Terveys

Toisten murheiden kantaja voi sairastua itse – myötätuntouupumus aiheuttaa ahdistusta, univaikeuksia ja ärtyneisyyttä

Myötätunto on tärkeä ominaisuus, joka luo yhteyden toisiin ihmisiin ja saa auttamaan. Mutta jos altistuu usein ja voimakkaasti toisten traumaattisille kokemuksille, toisen tunnetila voi siirtyä huomaamatta itseen. Susanna Jussila selviytyi myötätuntoupumuksesta.
19.10.2018 Teksti: Sari Hannikainen Kuvat: iStock

Mikä minulla on? Susanna Jussila, 34, pyöritteli kysymystä mielessään viisi vuotta sitten. Hän oli oirehtinut jo useiden kuukausien ajan.

Ensin tuli jatkuva väsymys. Väsymyksestä huolimatta yöunet olivat katkonaisia. Sitten alkoivat alavireisyys ja selittämättömät itkukohtaukset. Kun Susanna seurasi uutisia, hänestä tuntui, että maailma oli täynnä epäkohtia ja vääryyksiä. Hänen valoisa luonteensa oli muuttunut kyyniseksi, mutta hän ei tiennyt, miksi.

Susanna oli aloittanut pari vuotta aikaisemmin kehitys- ja vaikuttamistyössä kansalaisjärjestössä, joka ajaa yhteiskunnan palveluiden ulkopuolella toimivan ihmisryhmän oikeuksia. Työ oli sellaista, josta hän oli unelmoinut.

Kun järjestössä alkoi työntekijöille tarkoitettu työhyvinvointihanke, Susanna kuuli ensimmäistä kertaa sanat myötätuntouupumus ja sijaistraumat. Susannalle alkoi avautua, että hän koki samantyyppisiä tunteita kuin ihmiset, joiden asemaa hän pyrki työllään parantamaan.

Myötätunto on tärkeä ja luonnollinen tunne

Myötätuntouupumus-termillä on alun perin kuvattu traumatisoitujen ihmisten parissa työskentelevien ihmisten traumaattisia oireita, jotka johtuvat altistumisesta muiden vaikeille kokemuksille.

– Myötätuntouupumus voi silti koskettaa ketä vain. Kukaan ei ole siltä täysin suojassa, myötätuntouupumukseen perehtynyt psykologi ja psykoterapeutti Henna Palmunen kertoo.

Myötätunto on meille luonnollinen ja tärkeä tunne. Sen avulla voi tuntea yhteyttä toisiin, myötäelää toisten kokemuksia, samaistua muihin ja auttaa.

– Kun myötäelää eli katsoo tai kuuntelee toisen ihmisen kokemuksia, omissa aivoissa aktivoituvat samat alueet kuin henkilöllä, joka kokemuksiaan jakaa. Tämä on normaalia. Puhutaan aivojen peilisoluista, Henna Palmunen kertoo.

Kun myötäelää eli katsoo tai kuuntelee toisen ihmisen kokemuksia, omissa aivoissa aktivoituvat samat alueet kuin henkilöllä, joka kokemuksiaan jakaa.

Vuorovaikutustilanteessa hermostot ja kehot voivat synkronisoitua. Esimerkiksi intensiivisesti keskustelevien ystävysten asennot ja eleet muuttuvat tilanteessa usein samankaltaisiksi. Myös hengitykset voivat mennä samaan rytmiin. Kun traumaattista asiaa kertova henkilö pidättää välillä hengitystään, kuulija alkaa tehdä samaa. Se on usein niin alitajuista, ettei sitä itse edes huomaa.

On silti tärkeää, että pystyy irrottamaan toisen kokemukset, tunnetilan ja hermoston reaktiot omistaan. Jos näin ei pysty tekemään, toisen tunnetilaan ja hermostoon voi Henna Palmusen mukaan jäädä jumiin. Myötätuntouupumus on sen seurausta.

Oireet kuin traumaperäisessä stressihäiriössä

Oireet ovat myötätuntouupumuksessa samanlaisia kuin traumaperäisessä stressihäiriössä. Niitä ovat muun muassa ahdistus, univaikeudet ja ärtyneisyys sekä hermostolliset oireet, kuten kiihtynyt syke.

Herkimmin myötätuntouupumukselle altistuvat esimerkiksi sosiaali-, hoito- tai terapia-alalla työskentelevät ihmiset, jotka kuulevat, näkevät ja myötäelävät jatkuvasti toisten traumaattisia kokemuksia ja hätää.

Myötätuntouupumukselle voi altistua myös perhe- ja ystävyyssuhteissa, jos samaistuu voimakkaasti ja toistuvasti toisen vaikeisiin kokemuksiin. Altistumista lisää se, jos kokee olevansa vastuussa toisen hyvinvoinnista ja elämäntilanteesta. Tällainen kokemus voi olla esimerkiksi omaishoitajalla.

”Joogaan tutustuminen oli minulle pelastus”

Toipumisen kannalta on Henna Palmusen mukaan tärkeää tunnistaa ja ymmärtää prosessi, joka on aiheuttanut myötätuntouupumuksen. Silloin myötätuntouupumukselta oppii suojautumaan. Joskus toipumiseen tarvitaan myös terapia-apua.

Susanna Jussilan toipuminen alkoi, kun hänen työpaikallaan tiedettiin myötätuntouupumuksen riski ja siellä aloitettiin työhyvinvointihanke. Kun oudot tuntemukset saivat selityksen, niiden käsitteleminen helpottui.

– Kesti kuukausia, ennen kuin myötätuntouupumuksesta johtunut oireilu loppui kokonaan. Joogaan tutustuminen oli minulle pelastus. Sen avulla opin ymmärtämään kehoani ja tunteitani uudella tavalla. Tajusin, että itkukohtaukset olivat kehoni purkautumismekanismi. Ne auttoivat minua päästämään ulos pahaa oloa ja rentoutumaan. Aloin suhtautua myötätuntoisemmin itseäni kohtaan, Susanna kertoo.

Olen huomannut, että olen parhaimmillani, kun voin kannustaa muita.

Hän päätyi vaihtamaan alaa ja kouluttautui personal traineriksi ja joogaohjaajaksi. Syntyi oma Flowsister-niminen hyvinvointiblogi. Nykyisin Susanna työskentelee myös sisällöntuottajana hyvinvointisivustolla.

– Myötätuntouupumuksesta opin, että en ole parhaimmillani tehtävissä, joissa joudun taistelemaan jonkin asian puolesta. Nykyisessä työssäni hyvinvointialalla voin edistää muiden hyvää oloa muuten. Olen huomannut, että olen parhaimmillani, kun voin kannustaa muita. Auttamistyötä voi onneksi tehdä monella tavalla, hän sanoo.

Näin suojaat itsesi myötätuntouupumukselta

1. Tiedosta, että jokainen on sille altis. Myötätuntouupumus ei ole merkki ammattitaidon tai empatiakyvyn puutteesta.

2. Jokainen kokee joskus myötätuntostressiä eli esimerkiksi väsymystä, kun myötäelää toisen tuskaa. Käsittele tietoisesti sitä ajatusta, että kyse ei ole omasta tuskastasi vaan toisen ihmisen kokemuksesta, joka siirtyy sinuun tunteensiirtona. Et ole vastuussa toisen aikuisen ihmisen tunnemaailmasta.

3. Liiku ja pidä huolta itsestäsi. Toisen ihmisen traumalle altistuminen tapahtuu usein pysähtyneessä, kuuntelemiseen keskittyneessä tilassa. Oman kehon ja hengitysrytmin huomioiminen sekä tietoiset rentoutusharjoitukset korostavat erillisyyttä.

4. Huolehdi siitä, että saat tarpeeksi taukoja sosiaalisesti kuormittavista tilanteista.

5. Puhu tuntemuksistasi, niistä vaikeistakin. Sosiaalinen tuki on todettu tärkeäksi uupumusta ehkäiseväksi tekijäksi.

Lähde: psykologi, psykoterapeutti Henna Palmunen

Kommentit (1)

Ei tämä ole vain töissä käyvien sairaus!

Minun ja muutaman tuttuni on vähän väliä pidettävä tauko uutisista ja somesta.

Voihan itku tätä koko maapallon/maailman -tuskaa! 🙁

Nimim. Sairas eläkeläinen

Ei tämä ole vain töissä käyvien sairaus!

Minun ja muutaman tuttuni on vähän väliä pidettävä tauko uutisista ja somesta.

Voihan itku tätä koko maapallon/maailman -tuskaa! 🙁

Nimim. Sairas eläkeläinen

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Suosittelemme