Myötätuntouupumus voi vaania empaattista ihmistä – tunnista salakavalat merkit

Empatia eli myötätunto on positiivinen asia, mutta joskus myötätuntoa voi olla liikaakin – auttaja voi väsyä. Psykoterapeutti kertoo, mitä myötätuntouupumus on ja milloin auttajan on syytä hakea apua itselleen.

Myötätuntouupumus (compassion fatigue) on alkujaan amerikkalaisen Charles R. Figleyn kehittämä käsite, jolla kuvataan auttajantyössä ilmenevää stressireaktiota.

Empaattisuus, myötätunnon kokeminen ja myötäeläminen on positiivinen asia, mutta myötätuntostressi ja sitä mahdollisesti seuraava uupuminen voivat tulla silloin, kun auttaja yrittää tehdä jotain, mihin ei pysty.

On monia ongelmia, joissa toinen ihminen ei vain voi auttaa, tietää psykoterapeutti Marica Brandt-Pihlström.

Empaattiset ihmiset ovat yleensä hyviä sekä työssään että ystävinä, mutta joskus auttamiseen liittyy liiallinen kaikkivoipaisuuden tunne.

– Kun ihminen uskoo, että hän pystyy auttamaan, eikä pystykään, niin siitä seuraa huoli toisen puolesta. Auttaja voi kokea syyllisyyttä ja huonoutta: en ole tarpeeksi hyvä ammattilaisena tai ystävänä ja tsemppaajana, Brandt-Pihlström sanoo.

Hoitoammattien lisäksi myötätuntouupumus on vaarana muun muassa poliisin työssä, sosiaalityössä, opettajana ja onnettomuustutkijana. Myös vapaaehtoistyöntekijät tai kuka tahansa empaattinen ja läheisiään tukeva ihminen voi kokea pitkällisen tukemistilanteen stressaavaksi. Esimerkiksi läheisen ystävän sairastuminen tai työttömyys voi olla hyvin raskas kokemus.

– Stressaantunut auttaja voi peittää uupumuksen esimerkiksi vetäytymällä ja ottamalla etäisyyttä. Joskus tylyltä kuulostavan suhtautumisen taustalla voi olla pelko omasta jaksamisesta.

Kuinka myötätuntouupumus ehkäistään?

– On hyvä merkki, jos tunnistaa oman myötätuntostressinsä, Brandt-Pihlström sanoo.

Kun tiedostaa tilanteen, voi vakuuttaa itselleen, että minä teen työni hyvin ja tämä riittää. Tai että olen ystävänä niin hyvä kuin pystyn ja enempää en voi auttaa. Pitää iloita pienistä edistysaskelista ja ymmärtää, että kukaan ei ole kaikkivoipa.

Ammattilaiselle on erityisen tärkeä säilyttää raja yksityisyyden ja työn välillä, eikä ystäväkään saa uppoutua liian syvälle toisen huoliin.

– Pitää myös muistaa, että stressiä aiheuttavat myös työelämän ja arvomaailman koveneminen. Jokaisella ihmisellä on auttamisen lisäksi omat murheensa, ja auttamistyössä esteenä voivat olla liian pienet resurssit sekä ristiriitaiset paineet etiikan ja tehokkuuden välillä. On paljon asioita joihin ei voi empatialla vaikuttaa.

Myötätuntouupumus pysyy loitolla samoin keinoin kuin tavallinen stressiperäinen uupumus: hiljentämällä ja rauhoittamalla. On tunnustettava, että nyt en jaksa, nyt minun on pidettävä itsestäni huolta. Ellei ole itse kunnossa, ei voi auttaa ketään muutakaan.

Mikä myötätuntotyydytys?

Myötätuntotyydytys on hyvän olon tunne, joka syntyy tietoisuudesta, että ihminen kykenee auttamaan toista ihmistä sekä innostuksesta ja uteliaisuudesta käyttää empatiantaitoa ja kehittyä siinä.

– Empatian perusoppiminen tapahtuu lapsuudessa, ja saavutettua taitoa kannattaa vaalia, sillä kuten Albert Einstein on sanonut: ”Myötätuntoiset ihmiset ovat elämäntaiteen neroja, tärkeämpiä ihmiskunnan arvokkuudelle, turvallisuudelle ja ilolle kuin tieteentekijät”, Brandt-Pihlström sanoo.

Lue myös: Ketkä päätyvät hakemaan hyväksyntää loputtomalla miellyttämisellä? Psykologi kertoo ”kilttien ihmisten” monet yhteiset piirteet

Kotiliesi.fi: Mielenterveyspotilaan äiti oppi olemaan terveesti itsekäs – ”Pojan on pakko opetella pärjäämään ilman minua”