Voiko puoliso rakastaa pyöräänsä liikaa? Naiset kertovat, missä raja kulkee
Saako polkupyörän tuoda sisään asuntoon vai onko pyörän paikka jossain muualla? Entä miten pitäisi suhtautua, jos rakas pyörä raahataan mukaan lomillekin? Annan toimituksen kokemusten mukaan puolison rakkaus pyörään voi kasvaa yllättäviin mittoihin. Lue naisten tarinat.
Saako polkupyörän tuoda sisään asuntoon vai onko pyörän paikka jossain muualla? Entä miten pitäisi suhtautua, jos rakas pyörä raahataan mukaan lomillekin? Annan toimituksen kokemusten mukaan puolison rakkaus pyörään voi kasvaa yllättäviin mittoihin. Lue naisten tarinat.
Milloin puoliso rakastaa pyöräänsä jo liikaa?
Tätä asiaa puitiin myös Ensitreffit alttarilla -ohjelmassa vuonna 2017, kun pyöräintoilija-Petrin kanssa avioitunut Mari ei ymmärtänyt miehensä halua tuoda pyörä sisätiloihin.
Osa ihmisistä on samoilla linjoilla Marin kanssa: pyörän paikka on muualla kuin kotioven sisäpuolella. Osa pyöräilijöistä taas on ehdottomasti sitä mieltä, että pyörä kuuluu luontevasti kotiin. Eikä pyöräintoilu suinkaan ole sukupuolisidonnaista – myös monelle naiselle oma polkupyörä on varsin rakas.
Lue vaikka juttumme Pyöräilijät villiintyivät Ensitreffit alttarilla -ohjelman pyöräkohusta: pyörä tulee todellakin sisään!
Annan toimituksen naisille kuitenkin aihe ”mies ja hänen rakas pyöränsä” on varsin tuttu:
”Pyörä nököttää parvekkeella kuin kolmas perheenjäsen”
”Naisetko kovia nettishoppailijoita?! Miehelle ilmestyy vähän väliä salaperäisiä postin saapumisilmoituksia. Hiljainen hetki iPadilla on taas poikinut uusia varaosa-, tarvike- ja pyöräilyvaatehankintoja. Ne ovat miesten korkkareita, niitä ei voi olla koskaan liikaa. Eivätkä ne maksa koskaan liikaa.
Mies ei suostu jättämään pyöräänsä ulos yön yli – ikinä! Kotona sille on järjestetty oma paikka ulkovarastossamme. Lomamatkoilla, joissa pyörä on mukana, se nököttää parvekkeella kuin kolmas perheenjäsen. Tarkoittaa siis sitä, että hotellissa on oltava parveke, koska sisätiloissa menee raja: en suostu asumaan pyörävarastossa – ikinä!
Autolla ajessa miehen katse harhautuu sivuun. Mitä se siellä tiiraa? ”Ooh, mikä kadenssi”, mies huokaa ihastuneena. Pientareella ei sipsuta kilpailijatar vaan lateksipukuinen pyöräilijä, jonka poljinnopeus saa siipan hurmioitumaan.”
”Meidän olohuoneen kallein esine”
”Mieheni harrastaa maantiepyöräilyä. Koska sitä ei voi harrastaa ulkona talvisin, hän polkee talvet sisällä trainerilla eli laitteella, johon maantiepyörä kiinnitetään ja sitten sillä voi polkea sisällä. Pyörä siis seisoo suunnilleen koko talven ja kevään (siihen asti kunnes hiekat putsataan kaduilta) meidän olkkarissa!
Olen vitsaillut, että toisaalta pyörä onkin varmaan meidän olohuoneen kallein esine, eli kelpaa pitää paraatipaikalla.
Välillä tuntuu, että miehen pyöräharrastuksen tärkein osa on datan kerääminen omista suorituksista: ajotietokoneen ansiosta kaiken datan pyörälenkeistä saa tietokoneelle, ja sitten analysoidaan ja vertaillaan suorituksia ja seurataan kunnon kehittymistä.
Mutta aikuisten oikeasti olen kyllä iloinen, että miehellä on mieluinen harrastus ja että hän kuntoilee!”
”Hän kysyy minulta, onko hänen pyöränsä vielä tallessa”
”Meillä käydään parhaillaan keskustelua siitä, uskaltaako poikaystäväni jättää keväällä ostetun ja suht kalliin pyöränsä talveksi kellariin vai pitääkö se tuoda parvekkeelle tilaa viemään.
Koska poikaystäväni ei käytä pyöräänsä yhtä usein kuin minä, hän kysyy minulta joka viikko, onko hänen pyöränsä vielä tallessa. Ihan kuin en ilmoittaisi, jos huomaisin, että se on varastettu! Joskus tekisi mieli kiusaksi vastata, että ei ole pyörää kellarissa näkynyt enää pitkään aikaan.”
”Toivoisin parvekkeemme olevan mieluummin viihtyisä keidas kuin säilytystila”
”Ensin mieheni osti vanhan (vielä täysin kelvon) pyöränsä tilalle uuden hienon fillarin. Kun täytin 40, sain mieheltäni syntymäpäivälahjaksi upean punaisen pyörän, jota rakastan. Samalla aloin itsekin pyöräillä töihin – hyötyliikunnasta kiitos miehelleni. Itse käytän pyöräilykypärää, mies ei: turhaa hapatusta.
Ainoa asia joka ketuttaa on se, että koska alakertamme pyöräkellarista on toistuvasti varastettu pyöriä, on pyöriemme säilytystilaksi tullut parvekkeemme. Toivoisin parvekkeemme olevan mieluummin viihtyisä keidas kuin säilytystila.”
”Mieheni on pieni tekijä verrattuna työkavereihinsa”
”Mieheni pyörät ovat hänelle todellla tärkeitä. Hän huoltaa, pesee ja puunaa niitä. Lisäksi hän fiilistelee eri pyöriä (koskaan niitä ei ole tarpeeksi), tilailee erikoisosia erikoisliikkeistä ja on vuokrannut kellaristamme erillisen varaston fillareilleen (ei tarvitse siis ottaa asuntoon sisään). Hän ajaa pyörällä joka paikkaan.
Mies hermostuu, jos joku kolhii hänen pyöräänsä eikä mielellään lainaa minulle omiaan, koska kolhisin niitä varmasti. Hän huomauttelee minulle, jos en esimerkiksi tajua suojata oman pyöräni nahkasatulaa tai muutoin kohtelen kaltoin pyörääni.
Mutta hän on pieni tekijä verrattuna hänen työkavereihinsa.”
”Pyörä vie tilaa, ja lisäksi se voi kaatua koiran päälle”
”Kun aloimme seurustella, poikaystävälläni oli normaalinoloinen vaihdepyörä ja hän tykkäsi juosta. Kivaa, urheilullinen mies, ajattelin. Kannustin urheilemaan. Jossakin vaiheessa poikaystäväni alkoi harrastaa triathlonia ja pikkuhiljaa alkoi pyörien stalkkaaminen netissä. Kiikarissa oli joku hybridi, jolla voi pyöräillä matkaa.
Pyörä oli aluksi ulkona. Taloyhtiössämme ei ole pyöräkellaria ja säiden huonontuessa lupasin, että pyörä voi tulla sisälle, ettei se ruostu. Poikaystäväni näytti onnelliselta. Asuntomme on todella pieni. Pyörä vie tilaa, ja lisäksi se voi kaatua koiran päälle.
Kuvittelin, että poikaystäväni näkee, että asuntoon ei mahdu mitään ylimääräistä. Mutta eipä mennyt kauaa, kun oli joku monen tonnin härveli kiikarissa ja säästösuunnitelma käynnissä. Kysyin, mihin aiot laittaa monen tonnin tsygän. Painotin, että sisään mahtuu yksi pyörä.
Valitettavasti poikaystäväni on kätevä käsistään, joten hän suunnitteli telineen, joka mahdollistaa kahden pyörän sisällä pitämisen. Nyt tuossa on kaksi rötisköä eteisessä.”
Otsikkoa, ingressiä ja juttua on muokattu 13.4.2018. Otsikosta on poistettu Ensitreffit alttarilla -viittaus ja juttua on päivitetty ajankohtaiseksi Ensitreffit alttarilla -ohjelmaa koskevilta osilta.
Kommentit
Pääkaupunkiseudulla varastetaan niin paljon fillareita, ettei tulisi mieleenkään jättää kalliita pyöriä kerrostalossa asuvana yhteiseen varastoon saatika ulos. Mikään pyöränlukko ei estä varastamista, jos varkaalla on aikaa puuhata omassa rauhassaan. Enkä muuten ole mies, ja samoin muuten toimivat ne tutut naiset, jotka pyöräilyä harrastavat. Tämä ei siis ole mikään ”voi kun ne miehet on niin kummallisia”, vaan harrastajat haluavat pitää välineensä tallessa.
Kommentit
Kaikki ylhäältä lukemani kuulostaa aivan järkyttävältä. Pyörä kuuluu joko pihalle tai varastoon. Ei missään nimessä sisälle! Tarkkaan mietitty sisustus kärsii.
Pääkaupunkiseudulla varastetaan niin paljon fillareita, ettei tulisi mieleenkään jättää kalliita pyöriä kerrostalossa asuvana yhteiseen varastoon saatika ulos. Mikään pyöränlukko ei estä varastamista, jos varkaalla on aikaa puuhata omassa rauhassaan. Enkä muuten ole mies, ja samoin muuten toimivat ne tutut naiset, jotka pyöräilyä harrastavat. Tämä ei siis ole mikään ”voi kun ne miehet on niin kummallisia”, vaan harrastajat haluavat pitää välineensä tallessa.
Minulla on kaksi pyörää, joko kotona sisällä tai lasitetulla parvekkeella. Ja on myös traineri ja ajan joskus myös sisällä. Lisäksi minulla on kaapit ja eteinen täynnä monen muun urheilulajin varusteita. Harrastan paljon urheilua, monta lajia. Saatan myös huoltaa urheiluvälineitäni jopa keittiössä, jos ei ole muuta tilaa. Niin ja tietysti hikisiä urheiluvaatteitani roikkuu kuivumassa joka päivä. Ja olen nainen! Luonnollisesti hyväksyn vastaavat jutut myös miehelle!
Miten tämä on sukupuolisidonnaista? En ihan ymmärrä moista yleistämistä. Olen nainen ja säilytän kaikkia pyöriäni yksiössäni. Jos potentiaalinen kumppani ei sitä ymmärtäisi, niin meillä olisi so ongelma. Tuskin moista nillittäjää katselisin.
Petrillä on oma hiukan askeettinen elämäntapa ja Marin on vaan nyt joustettava, ei kannata ”justiinana” olla ikään kuin kaulin kädessä koko ajan vahtimassa. Hän oikein hakee vikoja Petristä ja kyllä niitä löytää jos nokka solmussa suhtautuu kaikkeen mitä Petri tekee torjuvasti. Kyllä kalliin pyörän voi viedä sisälle että ei ole varkaiden syöttinä pihalla. Mari on nirppanokka, sen näki jo ensimmäisestä kuvasta joka hänestä oli esillä. Petri voisi polkaista pyöränsä kanssa takaisin kotiin, ei tuosta liitosta mitään tule.
Kyllä oma ja miehen pyörä talvehtivat sisällä, vaikka oma autotalli on . Anelinpa yksi talvinen päivä, jotta saisin tuoda toisenkin pyörän vessa/suihkuun sulamaan.
Ei tulisi mieleenkään jättää varsinkaan yöksi minnekkään telineeseen/matontappaus paikalle pyörää.. kyllä tulisi uneton yö ?
Tietenkin pyörä tuodaan sisälle, jos ei sille ole turvallista ja lämmintä varastopaikkaa. Niin minun kuin mieheni maantie- ja maastopyörät ovat työhuoneessa. Pyörät ovat sitä paitsi kauniita! En ymmärrä koko keskustelua!
Jos et hyväksy miestäsi sellaisena kuin hän on, rakastatko häntä? Tottakai kannustat häntä siinä mikä on tärkeää! Jos et, en kyllä ymmärrä miksi olet hänen kanssaan yhdessä. T. Nainen jolla on polkupyörä olohuoneessa (ja jos ei mies sitä hyväksy, niin ei hän hyväksy silloin minuakaan!)
Kun pyörien arvot ovat 900€, 3200€ ja 4900€ niin ne todellakin hengaavat olohuoneessa, paitsi tuo halvin lasitetulla parvekkeella. Pyörävarastoon ei todellakaan viedä tuon hintaluokan vehkeitä, saati että niitä ulos jätettäisiin. Niin, ja olen nainen.
Samaa mieltä, pyörävarkaita on niin paljon, että ilman muuta sisällä säilytys,
Miksihän tässä on vain miehestä puhuttu!? Minulla on kaksi useamman tonnin arvoista pyörää ja en todellakaan säilyttäisi niitä ulkona. Miehen on vain se hyväksyttävä.
Taitaa olla hakemalla haettu gate taas tämäkin. Normaalia toimintaa harrastajapiireissä sukupuolesta riippumatta. Ei mitään muutakaan kallista harrastusvälinettä jätetä varkaiden ja ilkivallan uhriksi – miksi pyörä sitten pitäisi?
Taitaa olla kyse enemmän siitä, että nainen ei ole sporttinen eikä ymmärrä miehen elintapoja. Meillä on molemmilla rakas pyörä sisällä 😀 laiskamato ja sporttihullu laitettu yhteen.. Varmaan molempien hankala ymmärtää tässä toisiaan.
Ihan normaalia et pyörät on kotona eikä taloyhtiön kellarissa saamassa vahinkoja.
Heti kun emäntä antaa 2,5-3k€ edestä omaa (tärkeää, köyhälle korvaamatonta) omaisuuttaan jätettäväksi pyörän vierelle, voidaan viedä pyörä kellariin/pihaan.
Samoin täälläkin, meidän perhe pyöräilee kalliisti ja pyörät (8 kpl) säilytetään eteisessä ja sisävarastossa. Maantie-, maasto-, fatbike-, bmx, etc. Niitä ei todellakaan voisi edes kuvitella säilyttävänsä ulkona tai pyöräkellarissa! Osa pyöristä korvaamattomia yksilöitä. Mari on nihkeä sitruunapil.. senhän näki heti. Aivan vääränlainen nainen urheilulliselle ja täysin eriluontoiselle Petrille! Go Petri! 🙂 Toivottavasti löydät kaltaisesi pyöräilevän ja sporttisen huumorintajuisen naisen. 🙂 Ja tuolla kropalla ja olemuksella varmasti löydätkin. 🙂
Yksi pyörä per henkilö on ok jos sisällä on järjestetty niille sopiva paikka. Mutta on vähän liikaa odottaa, että puolisolle on ok, että sisustetaan pelkästään toisen harrastuksen ehdoilla. Molemmilla on harrastuksensa ja harrastusvälineensä, mutta yhteinen koti ei voi olla vain toisen harrastuksen (ja välineiden) säilytyspaikka. Isoille kamoille järjestetään varasto, eikä tuoda niitä olohuoneeseen.
Ei minunkaan 25 000 euron moottoripyöräni seiso sateessa varkaiden ulottuvilla, ei todellakaan. Mutta en työnnä sitä. Myöskään sisälle taloon suojaan. Olen hommannut sille asianmukaisen varaston. Koti on yhteinen, ei aviomieheni tarvitse katsella pyörää olohuoneessa vain siksi, että minulla on itselleni tärkeä harrastus.
Olipas taas aikamoista sukupuolistereotypioita vahvistavaa kakkaa. Itse olen 31-vuotias nainen ja aktiivinen pyöräilijä, jonka asunnosta löytyy sisältä kaksi pyörää. Ei tulisi mieleenkään jättää kalliita kulkupelejä ulos sään pieksettäviksi, eikä varsinkaan täällä vilkkaassa Helsingissä, missä fillarit katoavat vikkelään varkaiden käsiin. Kyllä menis mies aika nopsaan vaihtoon, jos vaatisi laittamaan pyörät ulos. Petrille peukkua siis! Annassa voisitte edes yrittää esitellä näissä jutuissanne vähän laajempaa näkökulmaa.
Juuen todellakaan jätä omaa puolentoistatonnin arvoista fillaria minnekään yleiseen pyörävarastoon, tai edes pihalle. Töissäkin vien fillarin sisälle säilytykseen, koska se nyysittäis ihan hetkessä pihalta. Jos ei koko fillaria, niin sitten vähintään ne osat, joita ei voi lukolla kiinnittää pyörän runkoon. Eri juttu, jos on joku jo valmiiksi huonokuntoinen ja halpisfillari, niin sen nyt varmaan jättäisin herkemmin ulos, tosin hyvin lukittuna tuolloinkin.
Hyvä pyörä ehdottomasti asuntoon sisälle, myös yksiössä. Niin olen aina pk-seudulla tehnyt oman pyöräni kanssa. Turha jättää varkaiden vietäväksi pihalle, kellariin tai porraskäytävään. Lisäksi rahkat sunmuut vaan kuuluvat liikunnalliseen elämään ja streetfoodia sinne väliin. Ja olen nainen.
Jopa minä tiedän, että lateksipuku ei ole kovin hyvä pyöräilyyn – siinä voi tulla hiki. Tosipyöräilijä käyttää vain merinovillaista. Spandex haisee ällöttävälle lenkin jälkeen.
Jaan kirjoittajan näkökannan muuten ihan täysin. Jos miehen tavaroita on talossa yli prosentilla pinta-alasta, se on ehdottomasti liikaa. Kaiuttimistakin tapeltaessa meni jo yli kaksi kuukautta elämää kankkulan kavioon. Ei ollut olohuone sen jälkeen enää yhtä persoonallinen kuin tusinassa sisustuslehtiä – alkoi näkyä elämän merkkejä – ja se on väärin se. Tietokonettakin se yritti laittaa makuuhuoneeseen, mutta onneksi talossa oli kaksi vaatekomeroa, joista toiseen miehen pystyi sullomaan säilöön. Pitää hankkia vielä sen oveen lukko, jolla voin estää miestäni tulemasta häiritsemään tyttöjen iltaa.
Asunto on edustamista varten, sen tarkoitus on tehdä ystäväni kateellisiksi.
Virkistä viikkoasi Annalla!
Katso tarjous