Mistä tunnistaa, että parisuhteessa on liikaa kontrollointia? Asiantuntija: ”On erittäin tavallista, että kontrolloija tarkoittaa hyvää”

Millaista on terve ja millaista epäterve kontrollointi parisuhteessa? Entä mistä tunnistaa olevansa kontrolloitava ja mistä kontrolloija? Kysyimme asiantuntijalta.

Väestöliiton johtavan asiantuntijan, erityistason ratkaisukeskeisen psykoterapeutti Heli Vaarasen mukaan parisuhteen säännöt voidaan katsoa terveeksi kontrolloinniksi parisuhteessa.

– Säännöt voivat olla yhdessä sovittuja ja julkilausuttuja tai yhteiseen ymmärrykseen perustuvia. Sääntöjä voivat olla esimerkiksi sopimus siitä, että ollaan eksklusiivisesti yhdessä, eli kummallakaan ei ole suhteita muiden kuin kumppanin kanssa, tai että isommista kulueristä sovitaan toisen kanssa. Ilman sääntöjä parisuhteessa olisi turvatonta ja rajatonta, Vaaranen sanoo.

Epäterve kontrollointi on manipulointia

Epätervettä kontrollointia parisuhteessa sen sijaan on Vaarasen mukaan muun muassa rivien välistä tapahtuva uhkailu ja kiristäminen, kaveri- ja perhesuhteisiin puuttuminen, kumppanin omaisuuteen kajoaminen sekä kumppanin persoonan arvostelu ja itsetunnon hidas näivettäminen arvostelulla ja manipuloinnilla.

– Epäterve kontrollointi parisuhteessa on kumppanin manipulointia, jonka tarkoituksena on saada oma tahto toteutetuksi, toisen mielipiteistä välittämättä, Vaaranen kiteyttää.

Kontrolloitava ei aina ymmärrä, mistä on kyse

Vaarasen mukaan moni epäterveen kontrolloinnin uhriksi joutunut ei tajua tilannettaan.

– Kontrolloitava ei aina edes ymmärrä, mistä on kyse. Se tekee epäterveestä kontrolloinnista parisuhteessa niin vaarallista. Kontrolloitava alkaa epäillä omaa järkeään: ylireagoinko minä, olenko liian herkkä? Näin tapahtuu, koska kontrolloijan viesti on koko ajan, että kontrolloitava on liian herkkä ja kuvittelee, Vaaranen sanoo.

Kontrolloitavan itsetunto alkaa luonnollisesti laskea kontrolloinnin seurauksena, kun kumppani kyseenalaistaa jatkuvasti tämän kyvyt.

– Päätöksiä on koko ajan vaikeampi tehdä, sillä kontrolloitavan päätökset ovat kontrolloijan mielestä aina sataprosenttisella varmuudella vääriä, Vaaranen kuvailee.

Kontrolloitava saattaa Vaarasen mukaan alkaa pohtia, miksi hän ei vain sopeutuisi tilanteeseen.

– On aina helpompaa sopeutua päällepäsmärin näkemyksiin kuin olla suostumatta kontrolloitavaksi. Jos sopeutuu, voi kuitenkin todella kadottaa itsensä, mielipiteensä ja aloitekykynsä. Kontrolloija alkaa tehdä kaikki päätökset kontrolloitavan puolesta, jolloin kontrolloitava muuttuu täysin aloitekyvyttömäksi zombiksi.

Jos kontrolloijan kumppani ei alistu, hän joutuu todennäköisesti vaihtoon eli edessä on ero.

– Aivan kuten nalkuttaja etsii nalkutukseen alistuvan kumppanin, kontrolloija etsii kumppanin, joka alistuu kontrolloitavaksi.

Omat tunteet ovat paras tienviitta

Epäiletkö joutuneesi kontrolloitavaksi parisuhteessasi? Vaarasen mukaan omat tunteet saattavat paljastaa epäterveen suhteen.

– Tunteet ovat paras tienviitta. Ahdistus tarkoittaa, että ihmisellä on paha olla ja hän haluaa pois tilanteesta, jossa hän on. Paha olo on jo yksi indikaattori siitä, että jokin on pielessä eikä kaikki ole kunnossa. Omia tunteita on tärkeää kuunnella. Kontrolloitavat, joiden kanssa olen keskustellut, ovat kertoneet, että heillä alkoi vain olla epäterveessä suhteessa selittämätön paha olo, Vaaranen kertoo.

Jos epäilet, että kumppanisi kontrolloi sinua, asia kannattaa ottaa puheeksi ulkopuolisen henkilön, mieluiten ammattilaisen, kanssa.

– Asiasta voi puhua esimerkiksi terveydenhoitajalle, lääkärille, työterveyspsykologille tai psykoterapeutille. Ulkopuolisen puolueeton näkemys on hirveän tärkeä asia. Ulkopuolisen kannattaa olla mielellään ammattilainen, joka tunnistaa nämä ilmiöt. Kumppanin puoleen kääntyminen ei tuo toivottua tulosta, sillä hän ei näe käytöksessään mitään vikaa, Vaaranen sanoo.

Vaarasen mukaan on äärimmäisen tärkeää muistaa, että kontrolloitava ei pysty muuttamaan kontrolloijaa, jos tällä itsellään ei ole halua muutokseen ja jos tämä itse ei ymmärrä toimintansa haitallisuutta.

– Ihmisten olisi todella tärkeää ymmärtää, että he eivät pysty muuttamaan tällaista peruspiirrettä. Sen muuttamiseen tarvitaan pitkä, ammattimainen psykoterapia, Vaaranen sanoo.

”Moni kontrolloija ajattelee, että toimii hyvää hyvyyttään”

Voi hyvinkin olla, että kontrolloija ei tarkoita teoillaan pahaa.

– Moni kontrolloija ajattelee, että toimii hyvää hyvyyttään siksi, koska toinen ei oikein pysty päätöksentekoon, tällä ei oikein ole mielipidettä ja kontrolloija itse on nopeampi tekemään päätöksiä. On erittäin tavallista, että kontrolloija tarkoittaa hyvää. Kontrolloimiseen voi myös ajautua, Vaaranen sanoo.

Jotta itse ei ajaudu kontrolloimaan omaa kumppaniaan, on hyvä muistaa kysyä aika ajoin asiasta kuin asiasta kumppanin näkemystä.

– Olisi kauhean viisasta kysyä aina kumppanilta, miltä päätökset tuntuvat: tuntuuko tämä päätös esimerkiksi joulun viettämisestä taas minun vanhempieni luona hyvältä vai haluaisitko sinä välillä päättää? Kysyminen on kauhean tärkeää, Vaaranen muistuttaa.